Miksi pitää tehdä vauvoja, jos ei ole aikaa/halua hoitaa niitä?
Tuttavani on viemässä 6 kk ikäistä vauvaansa päiväkotiin, kun on niin kiire takaisin töihin :(
Kommentit (42)
otetaan malja naisten väliselle solidaarisuudelle!
että ehkä hän asuu niissä maissa joissa äitiyslomaa ei ole enempää kuin 3-4 kk?
Miksi ihmeessä, jos saan kysyä? Mikä oli niin pakottava syy, ettet voinut olla pidempään kotona lapsesi kanssa? En käsitä. Tiedän ettei minun tarvitsekaan, mutta 4kk on NIIN PIENI!!!
Ja tuo mummoille sylivauvana hoitoon laittaminen... On joo varmasti hyväkuntoisia ja pirteitä mummoja teillä, mutta eikö silti riitä että he ovat jo omat lapsensa hoitaneet? Niillä pirtsakoilla mummoilla luulisi oikeasti olevan parempaakin tekemistä, kuin hoitaa teidän töitänne (= syöttää, nukuttaa, hoitaa vauvaanne) päivästä toiseen. Varmaan odotat että mummo hoitopuhteiden välissä myös tekee sulle ja miehellesi ruuan valmiiksi ja siivoaa kotinne?
YÖK mitä lusmuilua, sanompahan vaan.Vauvani oli vasta 4 kk, kun lähdin töihin. Ja hoitajana oli mummi. Että näin!
missähän kaupungissa noin pienet huolitaan edes päivähoitoon. Taitaa yleensä raja olla 9 kk ja joissain kaupungeissa 1 v. että silleen..
otetaan malja naisten väliselle solidaarisuudelle!
Miksi pitäisi olla solidaarinen vain sukupuolen vuoksi teki ihminen mitä hyvänsä? Ja sitten samat solidaarisuutta huutavat ihmettelevät, kun jotkut ovat uskonveljilleen solidaarisia ja piilottelevat näiden pahoja tekoja. Kyllä minä älähdän, kun on tarvetta, vaikka olisi kyse omasta perheestä, saatika sitten jostain hyvä-sisko-verkostosta!
Kaikki, esim monet yrittäjät eivät voi "lillua" kotona kovin pitkään jos mielivät pitää yrityksensä pystyssä. ja silloin on ihanaa jos avukseen saa mummin tai hoitajan joka rakastaa lasta. Äiti voi yrittäjyydestään huolimatta pystyä olemaan paljonkin läsnä lapsensa elämässä. Ihan eri asia onkin sitten se että hankitaan lapsi mutta ei henkisesti kypsytä vanhemmuuteen. Ja heitä riittää tänä päivänä pilvin pimein. Lapsi hankitaan kun muutkin niin tekee, se kuuluu naistenlehtien kivojen kotijuttujen "sisustukseen" ja romannisten hääunelmien jatkeeksi. Työelämä ei kuitenkaan jousta ja sielläkin halutaan tehdä uraa ja niimpä lapsi laitetaan hoitoon. Lapsethan sopeutuvat materiaaliseen elämään jossa heitä pallotellaan milloin missäkin, MUTTA lapsen keskeisin tarve on rauhallinen ja TYLSÄ kotielämä missä saa kasvaa läsnäolevan vanhemman kanssa. Kehittyä vuosi vuodelta omaan tahtiin. Tätä kotia ja läsnäolevaa vanhempaa lapsi tarvitsee ihan yhtä paljon 6-vuotiaana ja jopa 14-vuotiaana kuin vauanakin- vanhemman tehtävät vaan ovat erilaiset ja siksi moni vanhempi lkuulee ettei niitä tehtäviä enää ole. Kun se lapsi pysyy hengissä omillaankin. Henkisellä puolella sitten lapset jäävät todella laiminlyödyiksi ja työelämän ja vanhempiensa oman elämän varjoon.
Ja niiiiiiin moni kuvittelee että se on ok ja normijuttu. Ikävä kyllä yhteiskunnassamme kasvaa parasta aikaa valtava joukko näitä laiminlyötyjä lapsia.
Miksi ihmeessä, jos saan kysyä? Mikä oli niin pakottava syy, ettet voinut olla pidempään kotona lapsesi kanssa? En käsitä. Tiedän ettei minun tarvitsekaan, mutta 4kk on NIIN PIENI!!!
Ja tuo mummoille sylivauvana hoitoon laittaminen... On joo varmasti hyväkuntoisia ja pirteitä mummoja teillä, mutta eikö silti riitä että he ovat jo omat lapsensa hoitaneet? Niillä pirtsakoilla mummoilla luulisi oikeasti olevan parempaakin tekemistä, kuin hoitaa teidän töitänne (= syöttää, nukuttaa, hoitaa vauvaanne) päivästä toiseen. Varmaan odotat että mummo hoitopuhteiden välissä myös tekee sulle ja miehellesi ruuan valmiiksi ja siivoaa kotinne?
YÖK mitä lusmuilua, sanompahan vaan.Vauvani oli vasta 4 kk, kun lähdin töihin. Ja hoitajana oli mummi. Että näin!
Tilanne nyt vain oli sellanen, että mun oli pakko ottaa työ vastaan, sillä tällä paikkakunnalla yhtä paikkaa hakee 200 ihmistä. Täytyy ajatella vähän tulevaisuuttakin. Olen lisäksi melkein yh, koska mieheni on töissä toisella paikkakunnalla. Ja onhan mulla kaksi vanhempaa lastakin. Eli lusmu olen? Tilanteita on erilaisia, ei pidä mennä tuomitsemaan toisten ratkaisuja.
Suomessa oli vielä 30 vuotta sitten aivan tavallista, että äiti lähti töihin, kun lapsi oli 4kk vanha. Näin on nykypäivänäkin lukuisissa maissa, ihan Keski-Euroopassakin lähimmillään. Miljoonat ja miljoonat lapset ovat kasvaneet näin ja hyvin ovat pärjänneet.
tunnu menevän pilalle äitiensä 2,5 kk äitiyslomasta. Ranskassa koulutetut naiset ihan yleisesti todellakin palaavat silloin töihin, ja näin tietysti lukuisissa muissakin Euroopan maissa. Silti lasten psyykkinen hyvinvointi on siellä paremmalla tolalla.
joku sitä aina jaksaa samaa asiaa...Suomessa oli vielä 30 vuotta sitten aivan tavallista, että äiti lähti töihin, kun lapsi oli 4kk vanha. Näin on nykypäivänäkin lukuisissa maissa, ihan Keski-Euroopassakin lähimmillään. Miljoonat ja miljoonat lapset ovat kasvaneet näin ja hyvin ovat pärjänneet.
edelleenkin, että hoitoon 4kk ikäisenä. Eikä niistä lapsista sen huonompia tule...
ulkomaan lapsista tulee? Onhan suomi ollut monessa suhteessa etujoukoissa lasten hyvinvoinnissa- nykyään tämä etusija säröilee kyllä jo pahasti. Sitäpaitsi eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema ei ole todellakaan yhtä tasa-arvoinen kuin suomessa, monet äidit ovat edelleen kotona, kaikki eivät tee uraa. Ja vaikka eurooppalainen kulttuuri joissakin asioissa lieneen "sivistyneempi" kuin omamme, on se myös ulkokultaisempi.
MOnista tutkimuksista tiedetään nykyään että turvallinen ja rauhallinen lapsuus lähi-ihmisen kanssa on lapselle tarpeen ja hyväksi ja suuret päiväkotiryhmät pienestä saakka useimmiten HAITAKSI. ei se lapsen paras muuksi muutu vaikka mitä oltais ennen tehty tai koko muu maailma tekisi vieläkin.
ulkomaan lapsista tulee? Onhan suomi ollut monessa suhteessa etujoukoissa lasten hyvinvoinnissa- nykyään tämä etusija säröilee kyllä jo pahasti. Sitäpaitsi eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema ei ole todellakaan yhtä tasa-arvoinen kuin suomessa, monet äidit ovat edelleen kotona, kaikki eivät tee uraa. Ja vaikka eurooppalainen kulttuuri joissakin asioissa lieneen "sivistyneempi" kuin omamme, on se myös ulkokultaisempi. MOnista tutkimuksista tiedetään nykyään että turvallinen ja rauhallinen lapsuus lähi-ihmisen kanssa on lapselle tarpeen ja hyväksi ja suuret päiväkotiryhmät pienestä saakka useimmiten HAITAKSI. ei se lapsen paras muuksi muutu vaikka mitä oltais ennen tehty tai koko muu maailma tekisi vieläkin.
Kummasti vaan Suomessa on enemmän mielenterveysongelmaisia lapsia, kuin noissa em. maissa...mistä lie johtunee
Samoin alkoholismia jne.
Off topic, mutta aihetta sivuten
ulkomaan lapsista tulee? Onhan suomi ollut monessa suhteessa etujoukoissa lasten hyvinvoinnissa- nykyään tämä etusija säröilee kyllä jo pahasti. Sitäpaitsi eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema ei ole todellakaan yhtä tasa-arvoinen kuin suomessa, monet äidit ovat edelleen kotona, kaikki eivät tee uraa. Ja vaikka eurooppalainen kulttuuri joissakin asioissa lieneen "sivistyneempi" kuin omamme, on se myös ulkokultaisempi. MOnista tutkimuksista tiedetään nykyään että turvallinen ja rauhallinen lapsuus lähi-ihmisen kanssa on lapselle tarpeen ja hyväksi ja suuret päiväkotiryhmät pienestä saakka useimmiten HAITAKSI. ei se lapsen paras muuksi muutu vaikka mitä oltais ennen tehty tai koko muu maailma tekisi vieläkin.
Kummasti vaan Suomessa on enemmän mielenterveysongelmaisia lapsia, kuin noissa em. maissa...mistä lie johtunee
Suosittelen vahvasti järjenkäyttöä jokaiselle, joka kuvittelee kiikuttavansa sylivauvan hoitoon, edes perhepäivähoitajalle.Kamala taakka se oma lapsi siinä vauva-vaiheessa. Mutta kun se nyt on tiedossa niin eihän kenenkään tarvitse hommata lisää niitä.
Tuttavani on viemässä 6 kk ikäistä vauvaansa päiväkotiin, kun on niin kiire takaisin töihin :(
Kyllähän tuo minustakin kuulostaa vähän nuorelta tarhaan, mutta pitäisikö tuttusi istua vauvan kanssa kotona ihan vaan siksi, että ympäristö hyväksyisi paremmin? Onko hän yrittäjä?
Onko lapsella isää? voisiko hän jäädä lapsen kanssa vanhempainvapaalle? Oletko kysynyt tutultasi, miksi hänellä on kiire töihin?
Lapsi "pärjää" varmasti ihan hyvin tarhassa tuonkin ikäisenä, eikä hän ole antamassa lastaan pois 24/7, huolehtii vain tämän toimeentulosta. Minusta olisi ikävää ajatella, että äidin on pakko luopua työpaikastaan ihan vaan sen takia, että joku toinen (ulkopuolinen) näkee ratkaisun huonona.
Tuttavani on viemässä 6 kk ikäistä vauvaansa päiväkotiin, kun on niin kiire takaisin töihin :(
Että vaikka arvostankin aikuisen ihmisen vapautta valita tapansa elää, siis myös tapansa valita miten pitkään lapsen kanssa on kotona, niin 6kk vauva on tosi nuori vietäväksi hoitoon. Pari kuukauttakin lisäaikaa kotona on hyvin merkitsevää noin pienellä lapsella. Kehitys kun tapahtuu huimin askelin. Kuka voi päivän aikana katsoa lasta niin kannustavan rakastavasti, kuin oma äiti tai isä, ei kukaan. Ja lapsi ei saa sen tarvitsemaa palautetta oppiessaan uusia asioita. Mutta toki aiemminkin näin on toimittu, koska äideillä ei ollut mahdollisuutta niin pitkiin äitiyslomiin kuin nykypäivänä. Ja osa näistäkin lapsista on ihan täysjärkisiä. Kyllä nämäkin äidit varmasti olisivat halunneet olla lapsensa kanssa kotona pitempään. Kuka ei haluaisi (lukuunottamatta vakavasti henkisesti sairastuneet). Vaikka lapsen kanssa oleminen kotona voi olla rankkaa, niin loppupeleissä todella harva haluaa tyrkätä noin pienen lapsen vieraaseen syliin 8 tunniksi päivässä, siksi parhaimmaksi ajaksi, jolloin lapsi on iloisimmillaan ja virkeimmillään. Ystävälläsi on varmaankin taloudellisesti todella tiukkaa tai hän on henkisesti hyvin loppu, joten siinä mielessä arvostelu ei ehkä ole oikein järkevää.
Ja voitte sanoa minuakin kapeanäköiseksi. Ei haittaa. Ymmärrän kyllä hyvin ihmisten tarpeen ja kaipuun aikuisten maailmaan ja töihin. Mutta kyllä tämmöinen valinta on silti poikkeuksellinen.
tunnu menevän pilalle äitiensä 2,5 kk äitiyslomasta. Ranskassa koulutetut naiset ihan yleisesti todellakin palaavat silloin töihin, ja näin tietysti lukuisissa muissakin Euroopan maissa. Silti lasten psyykkinen hyvinvointi on siellä paremmalla tolalla.
joku sitä aina jaksaa samaa asiaa...Suomessa oli vielä 30 vuotta sitten aivan tavallista, että äiti lähti töihin, kun lapsi oli 4kk vanha. Näin on nykypäivänäkin lukuisissa maissa, ihan Keski-Euroopassakin lähimmillään. Miljoonat ja miljoonat lapset ovat kasvaneet näin ja hyvin ovat pärjänneet.
Monella varmaan on omat lastenhoitajat kotona. Mikäs siinä. Pieni vauva varmasti osaa kuitenkin valita "äitinsä" eli sen henkilön joka hoitaa. Onhan se vanhemmalta kovin epäitsekästä luopua tästä kunnianarvoisesta tehtävästä.
En tiedä oletteko todistaneet tilanteita, joissa lapsi on ruvennut syrjimään äitiään ja vastaavasti omimaan isää, kun isä onkin jäänyt hoitovapaalle äitiysloman jälkeen. Lapsi todellakin vaihtaa päämiestä. Se on aika hauskaa katsottavaa, mutta äideistä saattaa aluksi tuntua todella järkyttävälle se, että lapsi ei enää innostukaan niin äidin nähdessään. Tai vaadi ensimmäisenä äidin syliin.
"Sitäpaitsi eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema ei ole todellakaan yhtä tasa-arvoinen kuin suomessa, monet äidit ovat edelleen kotona, kaikki eivät tee uraa."
Nimenomaan Suomessahan nämä 3 vuotta lastaan kotona hoitavat äidit eivät tee uraa.
Ärsyttää myös kun tuo keski- ja eteläeuroopan maiden niputtaminen samaan ryhmään. Ainakaan itse, 10 vuotta Ranskassa asuneena, en henkilökohtaisesti tunne yhtään kotiäitiä, vaan kaikki tuttavani käyvät töissä. 4 päiväinen työviikko pienten lasten äideillä sitä vastoin on melko yleinen.
tämä henkilö on ollut vuosia pätkätyö-työttömyyskierteessä ja nyt eteen tuli työtilaisuus, jota voi joutua odottamaan taas seuraavat pari vuotta. Voisi aivan hyvin olla minun kohtaloni, mutta meillä tosin isä jäisi puolivuotiaan kanssa kotiin. Helppo aina arvostella, jos on vakituinen työ johon palata tai ainakin työpaikkoja niin hyvin saatavilla että voi itse valita, koska palaa työelämään.
Meillä on maailman paras pph. Toinen(kin) lapsemme menee hänelle hoitoon heti vanhempainvapaan päätyttyä. Itse palaan hoitoon lapsen ollessa 6kk, isä jää silloin vanhempainvapaalle.
Kyllä, sydäntäni raastaa ajatus ja pahasti. Mutta nyt tarjoutui loistava tilaisuus saada vakipaikka kodin läheltä. Alani työpaikat ovat asuinseudullani kiven alla, joten jos sellainen tarjoutuu, on se otettava vastaan. Lapsien saamista ei voi lykätä loputtomiin,ja harmikseni kaikki ihana sattuu samaan vuoteen.
Ilman mahdollisuutta ihanaan pph:aan en tähän ryhtyisi. Onneksi sellaisen tunnemme, ja hän on valmis olemaan hetken aikaa pienemmillä tuloilla, jotta pystyy ottamaan meidän lapsemme hoitoonsa (hän on pari kuukautta vajaalla lapsimäärällä).
Seuraavaksi lähin mahdollinen työpaikka minulle on 100km päässä. Alan vaihto ei tässä vaiheessa ole mahdollista, enkä sitä edes haluaisi. Olen unelma-ammatissani.
Me siis valitsimme vakituisen työpaikan ja mahdollisuuden lyhyisiin hoitopäiviin lyhyen työmatkan ansiosta.
Me koemme päätöksemme paremmaksi lasten kannalta. Voisihan sitä toki mennä töihin kauemmaksikin, mutta se pidentäisi lasten hoitopäivää vähintäänkin kahdella tunnilla ja tekisi minun työstäni huomattavasti raskaamman.
Ei meillä ole kyse siitä, ettemmekö haluaisi lapsiamme hoitaa. Työmarkkinatilanne muuttui yllättäen, ja siihen mahdollisuuteen oli tartuttava lastemme paremman tulevaisuuden vuoksi.