Onko kenelläkään huomattavsti nuorempaa miestä?
Olen rakastunut korviani myöten 10 vuotta nuorempaan mieheen. Meidän elämän tilanteet ovat tosi erilaiset (itse olen 36v eronnut äiti ja mies on 26v lapseton)joka ei miestä haittaa mutta mua kaivelee:( Voiko tälläisellä suhteella olla tulevaisuutta???? Pitäisikö tässä vaiheessa viheltää pelin poikki (ennen kuin lapset näkevät miehen) ja näin ollen puhkaista oma ja toisen sydän?
Kommentteja kiitos!
Kommentit (18)
eri asia kuin joku just 20...
Mutta sinähän hänet tunnet
Ihan oikeesti, hyviä miehiä ei oo liikaa eli jos nyt tuntuu hyvältä, niin katsoisin, mikä hän on miehiään. Älä heti tutustuta lapsiin, vaan katso, miten suhde kehittyy.
Ei tunteitaan voi määrätä. Eli jos nyt vihellät pelin poikki, niin jossain vaiheessa sua alkaa kaivelee, et mitä jos kuitenkin....
Kaverillani on 8v nuorempi mies, ja yhdessä ovat olleet jo melkeen 10v. Tapasivat, kun kaverini oli 31v.
Mutta mua kaivelee se että mitä mieltä muut ovat ja varsinkin miehen vanhemmat. Ovatko sitä mieltä että pilaan heidän poikansa elämän (mun elämä kun on jo ns. valmis) ja haluaisivat pojalleen ikäistänsä seuraa jonka kanssa perhettä perustaa. Lapset kun on mulla valmiina, enkä tiedä haluanko enään lisää. Ikäkin kun tulee jo kohta vastaan...
Ap
Vastasin omani ennen kuin huomasin vastauksesi.
Pahalta tuntuis kyllä viheltää poikki mutta...
Jos mies on sitä mieltä, et sä oot hyvä hänelle, niin sit asia on niin. Viis siitä, mitä hänen vanhempansa ajattelee tai muut sukulaiset/tuttavat.
onhan noita esimerkkejä, vaikkapa Demi ja Aston :)
Olette ihania! Kai mä katon rauhassa tilannetta mihin se kehittyy... :)
mutta jos haaviin jäisi, niin en laskisi irti... ;-).
Turha miettiä muita, et voi miellyttää koko maailmaa. Tärkeät asiat kuten lasten hankkiminen kannattaa kuitenkin puhua heti siinä vaiheessa selväksi, kun suhde etenee vakaalle pohjalle.
Älä suotta hyvää suhdetta lopeta. Sitä paitsi nuorempi mies - vanhempi nainen on nyt todella in. En sano siksi, että olisit miehen kanssa muotisyistä, tarkoitan vain, että ulkomaailman paineet pienenevät automaattisesti, kun asia yleistyy ja muuttuu arkipäiväiseksi.
Missä olette tavanneet? ja tosiaan, jos mies on asian kanssa sinut, ei siihen kenenkään muun mielipiteet vaikuta. Aikuisia olette :)
Kotikaupungin baarissa tavattu :)
Olen sanonut jo sille etten tiedä haluanko enään lapsia joten sekin on tiedossa ;)
Ikävä on kova ja odotan ensi viikonloppua kovasti :)
ei välttämättä haluta hankkia ja se on hänen mielestään ok, niin riskinottaja olet lähinnä sinä. Kuten tosin nyt aina muutenkin miesten kanssa, koska hehän nyt voivat vanhuksinakin lähteä lisääntymään nuorempien kanssa. :D Aikuinen ihminen se varmaan on.
menin kuukausi sitten naimisiin itseäni 12 vuotta nuoremman miehen kanssa, ja itselläni on lapset hankittuina ja enempää ei tule.
Tämä asia puhuttiin selväksi, miehellä ei ole mitään pakkoa saada omia biologisia jälkeläisiä.
Etenkin kun olin lähestulkoon 24/7 yh, lapseni tapaavat isäänsä muutaman kuukauden välein, niin mies joutui heti tutustumaan todelliseen perhe-elämään, meillä ei ole lapsivapaita viikonloppuja kuin satunnaisesti.
Ja voin rehellisesti sanoa, että elän elämäni parasta aikaa, kukaan ei ole koskaan saanut minua tuntemaan näin. Kukaan ei ole koskaan kohdellut minua yhtä hyvin.
Ja mies aidosti rakastaa minun lapsiani, ja, mikä tärkeintä, lapset häntä.
He tulevat loistavasti toimeen keskenään.
Minäkin olen kuullut kommentteja ikäerosta, mutta päätin heti alussa jättä ne omaan arvoonsa.
Ja ihmisten puheet ovatkin kummasti lientyneet :)
Ja toisaalta, eräs ystäväni sanoi minulle hyvin: kateellisten panettelua muilta naisilta, jotka eivät saa itse nuorta miestä ;)
Joten toivotan sydämestäni kaikkea hyvää teille, älä piittaa muista ja puheista, vain sinä ja mies tiedätte tunteenne!
Vanhempani erosivat kun olin 18-vuotias. Isäni lähti itseään n. 6 vuotta vanhemman naisen matkaan ja hyvin heidän suhteensa on toiminut. Ei yhteisiä lapsia.
Äitini löysi myös itseään 10 vuotta nuoremman "poikaystävän" jolla ei ole omia lapsia. Ovat edelleen yhdessä ja onnellisia.
En ole kuullut, että kummassakaan tapauksessa kukaan olisi ikäeroista kohua nostanut, vaikka asuvat pienellä paikkakunnalla. :)
Kuten joku aiemmin kirjoitti, ei 26-vuotias ole enää mikään teinipoika. Siitä vaan katsomaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Sitä paitsi, 80-luvulla syntyneet miehet ovat modernimpia kuin 70-luvulla syntyneet esim. lasten hoidon aktiivisuuden ym. puolesta, noin karkeasti yleistäen. Kokemusta on lähipiiristä sillä olen itse vuosikymmenen taitteessa syntynyt ;) Miksi tyytyä perinteiseen "örkkiin" kun voi saada edustuskelpoisen, nykyaikaiset mielipiteet ja toimintamallit omaksuneen miehen?
Erohan ei ole järin suuri teihin verrattuna. Meillä ainkin toiminut hyvin mutta lähtökohtakin on aivan eri kuin teillä. Aloitimme seurustelun nuorena ja lapsettomina.
Vaikea sanoa miten teidän tilanteessa tekisin. Sorry!