Lue keskustelun säännöt.
FB-kauhutarina
30.04.2010 |
Niin paljon hyviä hetkiä yhdessä ja tähän oli tultu. Yksi typerä riita ja sanoja, joita ei olisi pitänyt ikinä sanoa. Merja tuijotti tietokoneen ruutua ja teki pari simppeliä hiirenklikkausta. Noin, parisuhdestatus oli nyt päivitetty eronneeksi. Siitäs sai. Mitäs oli niin ylimielinen ja itsepäinen. Hetken mielijohde, jota Merja ei ajatellut enempää. Ei edes sitä, että hetken päästä Markuksen työkaveri istuisi työpöytänsä ääreen ja näkisi Merjan fb-päivityksen läppäriltään. Sitten sama työkaveri kävelisi Markuksen työpisteen luo, laittaisi käden miehen olalle ja kysyisi hiljaa "onko se totta?"
Merja jatkoi päiväänsä kuin sumussa. Teki vaadittavat kotiaskareet ja katsoi välillä hermostuneesti kelloa. Taasko se mies on myöhässä?
(Haluatteko lukea lisää?)
Kommentit (33)
Jäin koukkuun! Mielyttävä lukea kun on hyvin kirjotettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan sairaan hyvä!
Oliko Merja nähnyt unta vai miksi Markus tuli yht'äkkiä kotiin?
jotta saisi elää työkaverinsa kanssa. Merjalle kummiteltiin, siksi että hän menettäisi järkensä.
Or not.
Tekemisen meininki Markuksella, toiminnan mies. Mitä sitä turhia kyselemään tai keskustelemaan.
Buhaahaaa!!!
Mutta mitäpä jos tarina onkin tosi!!??
En ole mikään ammattikirjoittaja enkä lähellekään. Nyt olen tullut baarista :) toivottovasti tämä tarina viihdytti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asia se on jos kertoo sen kasvotusten. markus menee ulos ja hirttäytyy autotalliin.
ei facebook sitä asiaa muuta.
Yhteisöstatus ei ole uutta; se on vain FB-junteille uutta, jotka ovat löytäneet sen 10 vuotta myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli hirttäytynyt solmioonsa työpaikan vessassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitä turhia kyselemään tai keskustelemaan.
Illalla ovikello soi ja kuistilla seisoi Merjan järkytykseksi kaksi vakavailmeistä miestä. Hän tunsi polviensa pettävän altaan, kun poliisit kertoivat Markuksen kuolemasta. Mies oli lentänyt tuulilasin läpi ajettuaan kovalla vauhdilla tieltä ulos. Kuolema oli ollut armollinen ja tullut heti. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Onnettomuuspaikalta ei löydetty jarrutusjälkiä ja sää oli erinomainen. Tätä poliisit hieman ihmettelivät ja kertoivat, että tutkinta jatkuu.
Kun poliisit olivat lähteneet, Merja lyhistyi ovensuuhun ja yhtäkkiä tajusi. Markuksen kuolema oli hänen syynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautajaisten jälkeen Merjan mieleen alkoi tulvia muistoja yhteisestä ajasta Markuksen kanssa. Välillä Merja jaksoi sinnikkäästi eteenpäin, mutta useimmiten tuska vyöryi hänen ylitseen melkein fyysinä kipuna, lamauttaen koko kehon. Merja oli syyttänyt miestään millon mistäkin. Liiasta työnteosta. Siitä, ettei Markus aina kiireiden keskellä jaksanut kehua ja huomioida. Merja näki mielessään Markuksen silmät, kun mies astui viimeisen kerran ovesta ulos. Ne silmät eivät olleet täynnä vihaa, surua, mitään. Katse oli tyhjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun Markuksen kuolemasta oli kulunut muutama kuukausi, Merja tunsi voimiensa palaavan hiljalleen. Mies oli edelleen usein mielessä, mutta ei jatkuvana tuskana, vaan etäisenä rakkaana muistona.
Eräänä iltana Merja tunsi itsensä yksinäiseksi ja päätti kirjautua sisään facebookiin. Siellä häntä odotti liuta lukemattomia osanottotoivotuksia ystäviltä ja sukulaisilta Markuksen kuoleman johdosta. Merja luki kauniita viestejä pieni hymy huulillaan, kunnes hänen kasvoiltaan katosi väri.
Yksi viesteistä oli lähetetty Markuksen profiilista vain muutama päivä sitten. Merja avasi sen täristen voimakkaasti ja sai pian tietokoneensa ruudulle pitkän viestin, jossa toistui yksi ja sama lause: "Teit minusta tänään maailman onnellisimman miehen".
Lause, jonka Merja oli kuullut kerran elämässään, yhtenä kesäisenä päivänä. Markus oli kuiskannut sen hänen korvaansa, kun he olivat astelleet ulos kirkosta ulkona odottavaan hääautoon.
I Onnettomuuspaikalta ei löydetty jarrutusjälkiä j.
on ihan selkee juttu. Nehän siellä fb:n ylläpidossa on kerännyt tietoja vaikka miten kauan. Tottakai ne tietävät, mitä kirkon portailla on kuiskuteltu. Nyt halusivat vain vähän näpäyttää. Isoveli valvoo..
Merjan kauhistukseksi Markuksen profiilista alkoi tulla viestejä päivittäin. Sisältö oli aina sama "Teit minusta maailman onnellisimman miehen". Välillä Merja epäili tulleensa hulluksi, välillä taas oli varma että joku oli kaapannut Markuksen profiilin ja pilaili hänen kustannuksellaan. Kun viestejä oli tullut jo kymmenittäin, Merja ei enää kestänyt vaan sulki fb-profiilinsa. Sieltähän kaikki paha oli alkanutkin eikä Merja halunnut kohdata päivittäin sitä syyllisyyden taakkaa, josta facebook muistutti.
Merja halusi laittaa pisteen Markuksen ajattelulle ja päätti lähteä käymään onnettomuuspaikalla. Ehkä se konkretisoisi Merjan mielessä kaiken ja auttaisi päästämään menneestä irti. Hän käynnisti autonsa illan jo hämärtyessä ja ryhtyi ajamaan kohti onnettomuuspaikkaa. Merja tiesi paikan hyvin, eikä se ollut kaukana. Hän ei vain ollut pystynyt aikaisemmin käymään siellä.
Merja pysäköi autonsa tien viereen ja astui ulos. Joka puolella oli todella hiljaista, edes yhtään autoa ei liikkunut syrjäisellä tiellä. Paikassa, jossa Markus oli ajanut ulos, ainoana merkkinä onnettomuudesta muistuttivat pienet lasinsirut.
Merja käveli kivilohkareen luokse, jonne hurjaa vauhtia kiihdyttänyt auto oli lopulta pysähtynyt. Markuksen matka oli päättynyt vähän pidemmälle, kivilohkareen takana alkavaan metsikköön. Merja tunsi kauhua, mutta jostain selittämättömästä syystä hän päätti tutkailla ympäristöä ja asteli puiden keskelle. Ilta oli jo melkein vaihtunut yöksi ja Merja harmitteli, ettei ollut ottanut taskulamppua mukaan.
Syvemmällä metsässä puun juurella erottui jotain valkoista. Merja meni lähemmäs ja se näytti yhtäkkiä tutulta. Eikö Markuksen työpöydällä ollut hääkuva heistä juuri tuollaisessa kehyksessä? Merja otti kehyksen maasta ja käänsi sen ympäri.
Kirjaksi tms. minun makuuni liian viihteellinen, mutta elokuvana tämä toimisi :-)