pitkäkestoinen itku vahingoittaa vauvan aivoja

Siis mihin ihmisen aivon rakenne muuttuu?



Ei mihinkään!! Kyllähän toi todettaisiin ihan jossain aivokuvauksessa. :D Miten ne näkee aivojen muuttuneen?



Sen mää tajuan että jos lapsi itkee eikä itkuun vastata ja siihen reagoidaan pitkän ajan kuluttua, silloinkin lapsi saa vaan maitopullon suuhun ja jätetään pinnikseen yksin että kyllähän tuollasesta lapsi kasvaa maailmaan jossa ei ole syliä tai tukea.

Mutta miten tämä liittyy aivojen rakenteen muuttumiseen?



Todellakaan itku ei ole vaarallista, itkuissakin on erija ja nyt käsitellään vaan sitä että lapsi kokee hylkäämistä kun kukaan ei tule.



Ihmeellisiä tutkimuksia! T. tehdastyöläinen

Harvemmin tuollaisia muutoksia saadaan näkymään aivokuvauksissa.

Varhainen vuorovaikutus vaikuttaa kuitenkin aivojen neuronikytköksiin ja sitä kautta aivojen rakenteeseen ja toimintaan.

Aivokuvauksissa tutkitaan aivojen isoja linjoja. Usein oppimisvaikeuksissa ja käytöhäiriöissäkään ei nähdä rakennemuutoksia aivokuvissa. RAkenne-ero kuitenkin on, tämä näkyy esim. stressivasteessa.

Siis mihin ihmisen aivon rakenne muuttuu?

Ei mihinkään!! Kyllähän toi todettaisiin ihan jossain aivokuvauksessa. :D Miten ne näkee aivojen muuttuneen?

Sen mää tajuan että jos lapsi itkee eikä itkuun vastata ja siihen reagoidaan pitkän ajan kuluttua, silloinkin lapsi saa vaan maitopullon suuhun ja jätetään pinnikseen yksin että kyllähän tuollasesta lapsi kasvaa maailmaan jossa ei ole syliä tai tukea.

Mutta miten tämä liittyy aivojen rakenteen muuttumiseen?

Todellakaan itku ei ole vaarallista, itkuissakin on erija ja nyt käsitellään vaan sitä että lapsi kokee hylkäämistä kun kukaan ei tule.

Ihmeellisiä tutkimuksia! T. tehdastyöläinen

Sinänsä mitään uutta tutkimus ei mielestäni tuonut. Itse itku ei sinänsä vaurioita lasta, vaan reagoimattomuus itkuun. Jos lapsi joutuu toistuvasti tyynnyttämään itse pahan olonsa, järkkyy silloin hänen perusturvallisuutensa ja täten mm. hänen kehonsa stressin sietokyky heikkenee.

Hyvä tutkimus kuitenkin on. Tällaisten tutkimusten kautta pystytään tukemaan vanhempia entistä paremmin. Tämän kaltaiset tutkimukset auttavat myös löytämään keinoja parantaa heikkoa stressivastetta.

Tulipa kurja olo omien lasteni takia.

Synapsien rakenne ja toiminta muuttuu sen mukaan miten impulssit etenevät hermoratoja pitkin.

Siis mihin ihmisen aivon rakenne muuttuu?

Ei mihinkään!! Kyllähän toi todettaisiin ihan jossain aivokuvauksessa. :D Miten ne näkee aivojen muuttuneen?

Sen mää tajuan että jos lapsi itkee eikä itkuun vastata ja siihen reagoidaan pitkän ajan kuluttua, silloinkin lapsi saa vaan maitopullon suuhun ja jätetään pinnikseen yksin että kyllähän tuollasesta lapsi kasvaa maailmaan jossa ei ole syliä tai tukea.

Mutta miten tämä liittyy aivojen rakenteen muuttumiseen?

Todellakaan itku ei ole vaarallista, itkuissakin on erija ja nyt käsitellään vaan sitä että lapsi kokee hylkäämistä kun kukaan ei tule.

Ihmeellisiä tutkimuksia! T. tehdastyöläinen

En ole lukenut tutkimusta, mutta tarkotetaankohan siinä sitä, että lapsi on jätetty yksin itkemään pitkiä aikoja, eikä vanhemmat ole antaneet lohtua.

Kerron tässä esimerkkinä just tällasesta tapauksesta, joka on heijastuu nyt aikuisiällä sitten kaikenlaisina ongelmina.



Mun hyvä ystäväni on sairastunut vaikeaan masennukseen, ja terapiassa on käynyt ilmi, että hänen äitinsä on nuorena (ilmeisesti mielenterveysongelmia) kyennyt hoitamaan vain aivan perusasiat, kuten ruuan ja vaipat jne. Ystäväni ei saanut vauvana minkäänlaista muuta kontaktia äitiinsä, ja on itkenyt vauvana ja pikkulapsena yksin satoja kertoja pitkiä aikoja ilman mitään tukea tai lohdutusta äidiltä. Nyt terapiassa hän on saanut palautettua mieleen muistoja, joissa hän makaa yksin sängyllä ja itkee lohduttomasti. Hän on siis saanut noista itkuista trauman, joka heijastuu aikuisiän ihmissuhteissa, ja nyt myös mielenterveysongelmina. Hän ei vielä nyt 30-kymppisenäkään voi olla pysyvässä parisuhteessa, ja terapiakin jatkuu vielä vuosia.

En ole lukenut tutkimusta, mutta tarkotetaankohan siinä sitä, että lapsi on jätetty yksin itkemään pitkiä aikoja, eikä vanhemmat ole antaneet lohtua.

Siinä tarkoitetaan pitkäkestoista itkua, jota vanhemmat eivät yritä rauhoitella. Eli juuri vaikka sitä että jätetään lapsi illalla omaan sänkyynsä eikä mennä sinne ennen kuin aamulla vaikka lapsi itkisi, tyyliin.

Itsestään selvä asia minusta, kun ajattelee miten nopeasti pienen vauvan aivot kehittyvät. Jos päivästä monta tuntia menee itkiessä ja stressihormonit jyllää veressä jatkuvasti, niin pakkohan sen on vaikuttaa johonkin verrattuna seesteisempään ja stressittömämpään varhaislapsuuteen, jossa ne tunnit on kuluneet iloisemmissa tunnelmissa. Jos miettii ihan aikuistakin ihmistä, mitä meille jokaiselle tekisi pari tuntia itkuhuutoa joka päivä, oli aihe sitten mikä hyvänsä (kipu, pelko, yksinäisyys, tuntematon syy), ei se ainakaan hyväksi olisi. Miksi sitten pieneen vauvaan ei se vaikuttaisi?

vaan se, jos lapsi jätetään itkemään yksin.

Eli turha sellaisten on syyllistää itseään joitten lapsilla on ollut vaikka koliikki ja vauvat ovat huutaneet kovastikin. Kunhan vauvoja on kanniskeltu, yritetty auttaa, pidetty sylissä siitä huudosta huolimatta.

vauvana. Monta kertaa olen miettinyt, miltä on lapsesta mahtanut tuntua, kun kukaan ei kuule, eikä tule. Takuulla on sellaisia tilanteita siellä ollut.

kansasta on vammaisia.



Vielä 70-luvulla lapsi sai rääkyä 4 tuntia--> syöttö. Ja mitenkähän ennen 10-lapsisessa perheessä äiti kerkesi lapsen itkuun vastata? Maatilalla työt ja kotona samaten, ilman koneita ja apuvälineitä.

Jo v.2000 OKL:ssä meille luennoitiin aiheesta. Lapsen kutsuihin vastaamattomuus aiheuttaa pysyviä muutoksia aivoissa.



Uskon, että unikouluohjeistukset tulevat muuttumaan kokonaan, kunhan yhteiskunta on valmis ottamaan vastaan nämä tutkimustulokset.

kun itkuun ei reagoida?

kansasta on vammaisia.

Vielä 70-luvulla lapsi sai rääkyä 4 tuntia--> syöttö. Ja mitenkähän ennen 10-lapsisessa perheessä äiti kerkesi lapsen itkuun vastata? Maatilalla työt ja kotona samaten, ilman koneita ja apuvälineitä.

kansasta on vammaisia.

Vielä 70-luvulla lapsi sai rääkyä 4 tuntia--> syöttö. Ja mitenkähän ennen 10-lapsisessa perheessä äiti kerkesi lapsen itkuun vastata? Maatilalla työt ja kotona samaten, ilman koneita ja apuvälineitä.

Nyt se selvisi. Missä vika.

kansasta on vammaisia.

Vielä 70-luvulla lapsi sai rääkyä 4 tuntia--> syöttö. Ja mitenkähän ennen 10-lapsisessa perheessä äiti kerkesi lapsen itkuun vastata? Maatilalla työt ja kotona samaten, ilman koneita ja apuvälineitä.

myydään enemmän masennuslääkkeitä kuin tavallisia särkylääkkeitä. Ei sekään nyt kovin terveeltä kuulosta.

Esim. pidemmät erot äidistä saavat aikaan mantelitumakkeen aktivoitumisen ja jos vauva toistuvasti joutuu tällaisiin tilanteisiin kys. aivojen osa kehittyy suureksi ja hallitsevaksi. Tällöin hlö aikuisenakin ahdistuu ja pelkää helposti.

Onko 5 minuuttia itkua pitkäkestoista? Vai 3 tuntita?

siinä pitkäkestoisuuden rajana taisi olla 20 min. Ja olennaista tosiaan oli se jätetiinkö vauva itkemään YKSIN, vai yritettiinkö hänen oloaan helpottaa.

Onko 5 minuuttia itkua pitkäkestoista? Vai 3 tuntita?

Esim. pidemmät erot äidistä saavat aikaan mantelitumakkeen aktivoitumisen ja jos vauva toistuvasti joutuu tällaisiin tilanteisiin kys. aivojen osa kehittyy suureksi ja hallitsevaksi. Tällöin hlö aikuisenakin ahdistuu ja pelkää helposti.

itselläni on juuri tällainen tausta. Vastasyntyneestä asti oleen ollut erossa äidistäni pitkiä aikoja koska olen joutunut olemaan sairaalassa eri paikkakunnalla. Ja olen traumatisoitunut. Mitä mantelitumake siis käytännössä aivoissa tekee? Miten se vaikuttaa aivoissa, jos mantelitumake onkasvanut suureksi ja hallitsevaksi?

Mielestäni kyseessä oli jotakin muuta kuin se, että 8 kk vauva olisi heräillyt ihan tavan vuoksi enkä suostunut, vaan vaadin allergiatestit. Niihin ei millään meinattu suostua, koska muita oireita ei ollut kuin jatkuva kiukkuisuus, yövalvominen ja huuto. Ummetusta oli kyllä myös ja välillä aivan kamalan hajuista ripulia, vaan se oli kuulemma "normaalia". Olisi pitänyt kuulemma olla iho-oireita.

Lopulta sain lähetteet testeihin ja löytyihän sitten maitoallergia. Maitoallergia tosin oireili vain suolistoperäisesti, lapsella oli ollut jatkuvat mahakivut.

Tosiaan pointti tässä tutkimuksessa oli se, onko lasta lohdutettu ja oltu lähellä. Mutta väittäisin silti, että vaikka lohdutettaisiinkin, ei pitkäkestoinen jatkuva itku voi olla hyväksi. (Ei tietenkään läheskään yhtä paha tilanne kuin se että lapsi itkee ja itkee eikä saa lohtua vanhemmilta.) Ja tarkoitan tällä nyt myös koliikkivauvoja. Kunpa jo löydettäisiin mikä sitä aiheuttaa ja miten se voidaan hoitaa. Tämä minun mielipiteeni ei millään tavalla ole koliikkivauvan vanhempien syyllistämistä, olettaen että he eivät jätä lastaan pitkiksi ajoiksi yksin, koska niin kauan kuin koliikki-itkun syytä ei tiedetä, on vanhempien keinot luonnollisesti rajalliset. Mutta kuitenkin, ilmeisesti koliikkivauvalla on joku syy itkeä niin kovasti, jonkinlaisia kipuja. Jos nyt ajateltaisiin, että vauvalle vaikka joka ilta kolmeksi tunniksi tehtäisiin kipua aiheuttava toimenpide, niin kyllähän sitä ajateltaisiin, että mikä sen vaikutus lapseen on. Vanhempien syyllistämistä tällainen ajatus ei ole.

Kumpi on vahingollisempaa: Lapsi (1v) itkee joka yö 00.00-04.00, hyvin pieniä taukoja välissä, suurimmaksi osaksi vain itkua tai kitinää, täysi karjuminen, jos ei kanneta tai kärrytellä ympäri kämppää koko aika. Tätä siis ihan aina, syntymästä saakka. Vuorokauden unimäärä jää aina 3-4h pienemmäksi kuin kaksosveljellä. (Ja allergiat ym. tutkittu, ei löydetty mitään)



Tai: Unikoulu, jossa lapsi itkee ekana iltana 40min, 5min välein kippaus sänkyyn ja hyvän yön toivotus. Sitten nukkuu 7h putkeen. Seuraavana iltana 5min itkua ja nukkuu 7h putkeen.



Kyllä mä ihan mutulla ja maalaisjärjellä sanoisin, että eka on vahingollisempi sekä vauvalle, että koko perheelle.