Kumman kanssa olet samaa mieltä, minun vai mieheni?

Siinähän lapsi oppii kuluttamaan merkkivaatteitaan säästeliäästi. Ehdottomasti noin, juuri noin.

Eli meillä minä maksan yksin teinien vaatteet ja saavat just sen verran kuin haluavat, kallista tai halpaa. Minusta on ihan tasapuolista, että jokainen saa sen, minkä tahtoo, vaikka yksi haluaa enemmän. Ei se ole muilta pois.

Eikä suututa ketään.

Ei merkkivaatteissakaan pidä järjettömyyksin mennä, kuten ei teinien omassa halussakaan.

Mutta en näe siinäkään oikein mitään hedelmää, että kokonaan lytätään jonkun oma tahto ja maku vaatteissa. Jos vaate halutaan vain ja ainoastaan merkin takia, on syytä puuttua siihen. Varsinkin, jos vaatteessa ei muuten ole mitään järkeä edes.



Eli kohtuus ja järki käteen niin hyvä tulee.

Toisille vaatteet oikeasti merkitsevät paljon

Voisko tää kalliita vaatteita haluava tehdä töitä ansaitakseen vaatteisiin rahaa? Tajuaako rahan arvon?

Kun teinien vaatteisiin käytetään saman verran rahaa, menee homma tasapuolisesti. Sitä paitsi laadukkaisiin vaatteisiin tosiaan kannattaa satsata, varsinkin jos ovat yhtään ns. klassisia vaatteita, eivät aivan trendikamaa. Eikös miehesi koskaan ole kuullut sanontaa "köyhän ei kannata ostaa halpaa"? Halpa hajoaa ja on kertakäyttökamaa. Laadukkaita vaatteita voi parhaimmassa tapauksessa käyttää vuosia tai vuosikymmeniä.

Kuulostaisi periaatteessa ihan fiksulta, ehkä teini sitten oppii jotain elämää varten, tai oppiiko ne koskaan, en tiedä. Mutta vaihtoehto että ostatte vain halpoja, saa hänet kyllä suuttumaan, ja kun aikuisena on omillaan, ei ole oppinut mitään vaan ostaa kenties mitä tahtoo vaikkei olisi varaa. Sun tavalla hänellä on vielä mahdollisuus oppia punnitsemaan valintojensa seuraukset.

juuri siksi, että niitä on niin vähän. Esim. teini omistaa tasan kaksi hupparia, joita on käyttänyt nyt varmaan yli vuoden ja niitä pestään jatkuvasti. ap

Mun mielestä jokaiselle sama summa, käyttää sen sitten miten haluaa. Siinähän lapset oppii hyvin, että voi itse valita ottaako vähemmän kalliimpaa vai enemmän halvempaa.

jokainen saa vaaterahan syksyllä, tammikuussa, alkukeväästä ja alkukesästä. jokainen käyttää sen sitten kuten haluaa, eikä enempää tipu.



kaksi nuorista ostaa vaatteensa kirppareilta ja alennusmyynneistä. heillä on vaatteita huomattavasti enemmän kuin niillä kahdella, jotka ostavat merkkivaatteita. jonkin verran tuosta on ollult nuorten kanssa kränää, etenkin kerroilla, jolloin kirpparilta vaatteensa ostaneet ovat löytäneet samoja merkkejä, kuin sisaruksensa (tyttö ja poika) huomattavasti halvemmalla kuin nämä itse. mutta jokainen on kuitenkin vähitellen tajunnut mitä sillä rahalla saa, joka omistuksessa sattuu olemaan.



ihan ok systeemi sen jälkeen kun tämän keksimme. aikamme mekin pähkäilimme noiden erilaisten toiveitten ja tapojen välillä ennen tätä keksimäämme tapaa.

SINUN kanssa samaa mieltä ja sinä teet niinkuin teet.ei se ukolles kuulu vaateostot.rahaa se toki vois antaa niihin,mutta ei muuta.:) paa ukkos ruotuun;)

kaikille lapsille vaatteita samalla rahalla. Jos merkkitietoinen haluaa käyttää sen rahan yhteen kalliiseen, niin sitten käyttää. Muut saavat määrällisesti enemmän. Tuo on hyvä logiikka.

maailmantalouden kannalta parempia.



H&M lumput ovat parin pesukerran jälkeen roskiskamaa, mutta kunnon vaatteet kestävät. Jos teini on käyttänyt kahta hupparia, niin sehän on tosi hyvä. Miehesi olisi syytä miettiä, kunka halpaa halppiskama oikeasti onkaan.



Fiksu teini sinulla.