Olipas outo ja kolkko lastenhuone!
Vierailtiin tällä viikolla leikkipuistotutun luona kahveilla, ovat rakentaneet uuden, hienon valkean kivitalon jokin aika sitten. Hämmennyin kun kävin perheen 5vuotiaan tyttären huoneessa. Valkeat seinät ja katto, vaaleaksi petsattu tammiparketti jolla Hanna Korven valkea-beige matto, kalusteena valkea Muuramen sänky, ovellinen lipasto ja kirjoituspöytä, pöydän tuolina valkea tuoli ja pöydällä valkea lamppu. Myös sängynpeite oli valkea. Ei siis yhtään mitään muuta väriä koko huoneessa. Seinillä ei yhtään piirustusta, yhtään lelua ei näkyvissä (kaikki valkoisten ovien takana), pöydällä ei yhtään mitään muuta tavaraa kuin kynapurkki. Siis aivan kauhean kolkko!! Perheen äiti sanoi että hän pitää vain valkoisesta väristä eikä voi sietää krääsää tai tavaroita esillä ja siksi lapsenkin huone on sen näköinen. Tuli vaan mieleen että mitähän lapsi ite tykkää??
Kommentit (22)
meillä on samaa tyyliä. Ei kaikki lapset tykkää jostain kirjavasta romukasasta.
tosin hän ei tee siellä muuta kuin nukkuu, joten kaikki lelut ja krääsät ovat olohuoneen lattialla ja koreissa.
muuton jälkeen on muovikrääsää kärsittu reippaasti ja ennen vierailuasi on huone siivottu "edustuskuntoon".
Normioloissa sitä sitten värittää lelut.
mutta kyllä meilläkin kaikki roju on poissa silmistä. Paljon koreja, arkkuja, lipastoja ja laatikostoja.
Inhoan tuollaisia koteja, ovat kuin ruumishuoneita tai kappeleita. Ei elämä näy.
Lapsen huoneessa pitää olla värejä, virikkeellisyyttä, erilaisia materiaaleja, kaikkea mikä ruokkii lapsen mielikuvitusta. Se ei ole sama asia, jos kaikki on valkoisten kaapinavien takana, ja sinne ne pitää heti leikin jälkeen pakata takaisin, ettei vaan valkoinen harmonia säry..
huoneen ja kaikki valkoista ja sai sen. pitää vain tietyt lelut käsillä, muut on varastossa ja huone siistinä. Valitettavasti muut lapsemme eivät ole samanlaisia ; )
Inhoan tuollaisia koteja, ovat kuin ruumishuoneita tai kappeleita. Ei elämä näy. Lapsen huoneessa pitää olla värejä, virikkeellisyyttä, erilaisia materiaaleja, kaikkea mikä ruokkii lapsen mielikuvitusta. Se ei ole sama asia, jos kaikki on valkoisten kaapinavien takana, ja sinne ne pitää heti leikin jälkeen pakata takaisin, ettei vaan valkoinen harmonia säry..
En tykkää värittömyydestä, enkä persoonattomuudesta. Enkä usko, että yksikään lapsi tykkää oikeesti tuollaisesta.
Aikuisen makuun sisustettu eikä lapsen mielipidettä selvästikään kysytty, itselläni oli pienenä samanlainen valkoinen huone (äitini makuun sisustettu) ja inhosin sitä. Nyt käytän värejä omassa kodissani eikä tulisi mieleenikään sisustaa valkoista huonetta tytöllemme kun lapset rakastavat värejä.
mutta en ikinä lastenhuonetta sisustaisi sillä tavalla. Kyllähän tuollainen tyyli hivelee monen aikuisen silmää, mutta enpä usko, että lapsi siitä pitää.
varmaan koko aika vahtivat ettei tuu likaa...meinaan valkoinen ja lapset ei sovi yhteen.meil olis ainakin likasena kaikki:(
Siis ei sillä väliä onko se hyvä vai kamala, kunhan olisi semmonen; meillä on vaan sekametelisoppa.
80- lukuset nakkasin kaatikselle (äidin vanhat). Nyt on jäljellä lajitelma 90- ja 2000- luvuilta. Huh!
Miksi ap:n täytyy arvostella toisten kotia? Ja tehdä se vielä julkisesti?
Tietysti kukin tavallaan, mutta välillä kun käy joidenkin tuttavien luona, joiden koti pelkkää korkeakiiltoista valkeaa huonekalua ja valkeaa sohvaa ja valkeaa mattoa, niin tulee olo kuin olisi modernin taiteen museossa :-)
Mutta tietysti he siitä itse tykkäävät, minusta kodissa saa ja pitää näkyä perheen arki (esim juuri lasten lelut, kirjahyllyt jne) ja värejäkin saa olla. En silti halua mitään tavarantäyteistä sekamelskaa.
Mutta tuollainen täysin valkea ja kliininen lastenhuone?? vaikea kuvitella että joku lapsi sellaista itse osaisi haluta, vaan malli/idea on varmasti tullut joltain vanhemmalta
Luin netistä vanhempien suosituksia lastenhuoneen sisustamiseen ja kokosin niitä yhteen kuva-esimerkkeineen:
http://reppuli.com/lastenhuone-lastenhuoneen-sisustus/
Suositukset tuntuivat riippuvan paitsi vanhempien mausta niin erityisesti myös lapsen iästä - hyväksi koettu lastenhuoneen sisustus tuntuu elävän lapsen kehityksen ja tarpeiden mukana.
Miksi kuvitellaan, että lapsen silmää hivelee riemunkirjavat romukasat?