ostatteko kalliita merkkivaatteita

merkkivaatteita, niin ostan. Ymmärrän kyllä, mikä sosiaalinen merkitys sillä on, eikä laadulla ole mitään tekemistä asian kanssa.

kun löydän niitä vähintää 50% alesta. Esim Burberryä, Paul frankia (no ei nyt ole NIIN kallis, mutta normaalihintaisena ihan tarpeeks).

Ostan sekä lapsille että itselleni aika-ajoin merkkivaatteita. En kuitenkaan ihan muutamaa poikkeusta (=lahjoja) lukuun ottamatta ikinä normaalihintaan. Olen tarjoushaukka ja koluan kaikki alerekit ja laarit, joista sitten teen löytöjä. Jos hinta on sama kuin HM:n/Lindexin tai vastaavan normihinta, ostan. Toki laatutuotteesta joskus kannattaa maksaa piirun enemmän.



Tykkään perinteisestä tyylistä, joka ei sesongeissa juuri muutu, joten merkkivaatteita harvoin arvaa alelaarilöydöiksi.



Kerään myös kaikki mahdolliset ale-lipukkeet ym. ja tutkin ensin alelappuvarantoni ennen kuin lähden kauppaan etsimään mitä milloinkin on puutelistalla.



Mitä isomman alen saan, sitä tyytyväisempi olen ostokseen:)



Varjopuoli tässä on se, että tutut luulee mun tuhraavan rahaa vaatteisiin mielettömästi vaikka totuus on ihan muuta.

Yritän kanssa aina etsiä noita edullisia löytöjä mutta joskus toki kalliimmallakin.

mutta en kalliita :-) Ostan hyväkuntoisia, käytettyjä vaatteita. Ja ne saa vielä itsekin myytyä suht hyväkuntoisina eteenpäin, joten ei tule kalliiksi.

Esim. olen aina ostanut merkkifarkkuja. Nyt päätin pihistellä ja tilasin h&m:ltä - ihan onnettomat. Lötköttävät hetken käytön jälkeen, polvet hetikohta puhki jne. Merkkifarkut kiertävät vielä sisaruksellekin, joten tulevat huomattavasti halvemmiksi kuin ostaa kuukauden välein uudet.

Ärsyttää se siunailu, kun on niin kalliita vaatteita. Vähänpä tietävät ja en viitsi piruuttaankaan kertoa :) Ei mulla ole ostoksiani mikään velvollisuus tilittää kenellekään.

Varjopuoli tässä on se, että tutut luulee mun tuhraavan rahaa vaatteisiin mielettömästi vaikka totuus on ihan muuta.

Kaikenlaista voi tietenkin haluta, mutta kaikkea ei silti saa.

Hupparia 100 eurolla ei ole vielä tullut vastaan, mutta 80 euroa on varmaan mennyt huppariinkin. Minusta tärkeintä on, että vaate säilyy hyvän näköisenä pesuissa, on alunperin kiva ja lapselle mieluinen.

Koululainen kuitenkin käyttää sitten huppariaan 1-1.5 vuotta, hyvää ostosta joka viikko.



Mielummin näin, kun 2-3 heikompaa ja vähemmän mieluista ostosta.

nettikaupoista.

Onhan 50 euroa lippikesetä aika paljon olipa se itsestäni ruma tai ei :) Kyllä ainakin itse tykkään, että n.100 euron huppari pysyy pesusta toiseen kuosissaan ja väreissään.Sitä paitsi on mukavaa, että lapsilla on mieluisia vaatteita. Ostamme sitä mukaa kun tarvetta ilmenee.

meillä on 3 poikaa ja itsetunto heillä on onneksi niin vahva, etteivät mene kaikenlaiseen muotipropagandaan mukaan. Ja niin, rahasta ei ole kiinni vaan ihan periaatteesta. Lapsille kierrätysvaatteet ja ovat olleet aivan tyytyväisiä

kummipojalle jne

Jos lapsilla sellaisia on, niin ovat saaneet lahjaksi

Mutta en erityisesti kalliita etsi

Sitä on tullut jonkunverran merkkivaatteitakin perittyä. Ainoa ongelma on se että antaja luulee sen vanhan kutimen olevan aarre sen merkin takia.