Luvalla huorissakäyminen?

Olemme olleet mieheni kanssa pitkään yhdessä, lähes 17 vuotta. Meillä on neljä alle 10-vuotiasta lasta, pienin vuoden ikäinen. Perheenä olemme onnellinen. Parisuhde toimii kaikilla muilla saroilla paitsi seksissä. Olemme sielunveljiä ja toistemme parhaita kavereita. Ymmärrämme toisiamme todella hyvin, nautimme toistemme seurasta, mikään ei siis nypi. Kaikki on enemmän kuin täydellistä. Ainut asia mikä tökkii, on se, että minä en ole ollenkaan seksuaalinen, en ole koskaan ollut, kun taas mieheni on yliseksuaalinen. Minä en kaipaa seksiä kuin ehkä pari kertaa kuussa. Voin toki rakastella pari kertaa viikossa, mutta enemmän kuin tuo vie minulta tunnon enkä saa enää orgasmeja niin helposti. Jos on tarpeeksi aikaa välissä, niin seksi on upeaa. Mutta liian usein tehtynä maistuu puulta ja en osaa enkä tahdo alkaa näyttelemään innokasta, kun ei vaan iske. Mies taas voisi naida aamuin illoin, sen on ihan pakko saada. Ja kun se ei saa, niin se ahdistuu ja paine nousee ja se alkaa käyttäytymään kuin jännittynyt jousi.



Ollaan puhuttu ja mietitty ja vatvottu tätä asiaa todella paljon, asiat paranevat hetkeksi ja sitten taas luisuvat takaisin vanhaan kaavaan. Vuosi sitten mieheni kertoi sivusuhteestaan, oli todella pahoillaan siitä ja katui erittäin paljon. Hän ei vain voinut sille mitään, että oli pakko panna, oli kuulemma tulla hulluksi. Ymmärrän täysin hänen tekoaa, koska itse keskityin pelkästään vauvaan enkä jaksanut olla missään tekemisissä miehen kanssa. Olemme nyt vuoden aikaan päässeet aika hyvin tästä tilanteesta kuivalle maalle ja nyt kun vauvakin on jo aika iso, mies on alkanut vinkumaan lisää seksiä. Mutta minua ei oikeasti kiinnosta joka päivä rakastella. En jaksa ja tiedän, ettei minun halut tule koskaan kohtaamaan mieheni halujen määrää, ihan mahdoton ajatus. Jo seurustellessa keksin tekosyitä ettei olisi koko ajan tarvinnut naida. Tiedän, olisi tuolloin jo kannattanut miettiä, että miten tämän meidän eroavaisuus tulevaisuudessa vaikuttaa meidän elämään. Ei mietitty silloin ja nyt on liian myöhäistä.



Mitä mieltä olette, ehdotanko miehelle, että siitä vaan, mene ja nai joitan huoria vaikka pari kertaa viikossa. Pelkään että en jaksa eikä mieskään jaksa pitkään tällaisessa tilanteessa missä me nyt mennään. Erota ei haluata, koska rakastetaan toisiamme ja oikeasti nautimme toistemme seurasta.