Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä voi yhdistää monta lyhyen ikäeron lasta ja normaalin työn?
27.04.2010 |
Itse kuulun heihin, jotka tekisi enemmän lapsia jos se järkevästi onnistuisi. Tuntuu kuitenkin, että jo kahden lapsen kanssa työelämän ja kotielämän yhdistäminen on haastavaa: kummankin lapsen huomiointi, molemmat saa harrastaa ja osallistun ja kuskaan. Jo kahdesta lapsesta työstä poissaoloja kertyy "ihan kivasti" lasten sairauksien vuoksi, harvemmin kun sairastavat yhtaikaa vaan vuorotellen. Pyykkiä tulee jo kahdesta lapsesta melkoisesti, saati esim. neljästä?!? Kahden lapsen kuulumiset, ongelmat, läksyt, kaveriasiat jne. Omaa aikaa jää nyt jo aika vähän, saati jos lapsia olisi enemmän. Eli ei, ei tule onnistumaan, vaikka lapsirakas olen aina ollutkin.
Ihan mielenkiinnosta kuulisin miten yhdistätte normaalin työn kodin ulkopuolella ja ison perheen?
Kommentit (5)
Moni kolmen lapsen äitikin tosin on kotona kunnes nuorin 3v jne, helpottaa elämäänsä. Tiedän kaksi perhettä joissa 4-5 lasta 1-5v ikäeroilla ja toisessa perheellä on maatila joka työllistää vanhemmat ja toisessa taas äiti on nettiputiikkia pitävä kotiäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmilla on ihan tavallinen työ.
Uuden lapsen vauva-aika on tietenkin helppoa, kun toinen vanhemmista on kotona.
Kun molemmat ovat töissä, on tietenkin enemmän hässäkkää. Me hoidetaan lasten sairastelut niin, että ensin toinen on yhden päivän kotona, sitten toinen ja loppuajaksi otetaan työnantajan kustantama lastenhoitaja kotiin.
Meillä lapsilla ei ole vaativia harrastuksia, sillä mielestäni alle kouluikäisten lasten tärkein työ on leikki. Harrastaa ehtii sitten myöhemminkin, kun pääsee jo itse harrastuksiin.
Meidän perheessä on kaksi osallistuvaa vanhempaa, ja myös nuo lasten sairastelujen vuoksi töistä poissaolot jaettiin. Tosin meidän lapset ovat sairastelleet tosi vähän.
Esim harrastuskuskauksia järkkäiltiin mahdollisimman paljon kimppakyydeillä yms organisointia.
Nyt lapsia on seitsemän ja tuon seitsemännen syntymän jälkeen jäin suosiolla kotiäidiksi, eipä onnistunut enää :)
Siis minusta työelämä kärsii enemmän siitä, että olen monta vuotta "puolittain poissa" (lyhennetty työpäivä ja sairaspoissaolot jne.) Kun jos olen useamman vuoden ihan reilusti kokonaan poissa ja kun palaan, lapset ovat jo isoja ja poissaoloja ei tule enää niin usein (+ mies hoitaa reilusti puolet sairauspoissaoloista)
ei siis niin, että isommat olisi jo esim. yläasteella kun seuraava pari on tarhaikäisiä tms.
ap