Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

muita alkoholistien puolisoja paikalla?

Vierailija
26.04.2010 |

Olen tässä viime aikoina tullut siihen tulokseen että mieheni alkoholisoitunut ja pahasti,asia oli huomattavissa jo vuosi-kaksi sitten ja siitä puhuttiinkin ja mies lupasi jättää alkoholin vain siihen yhteen sauna olueen...arvaatte varmaan miten siinä kävi!

Mies on nyt parin kk aikana lähes (ei ihan mutta ainakin 3-4pv/vk) joka päivä ottanut,jos ei hönössä ole niin sitten juo 2-5 olutta.Hyvä isä hän on ja jaksaa silti aamuisin aikaisin nousta ja keksiä lasten kanssa kaikkea mukavaa mutta meidän suhde kärsii siitä kun lapset on jo nukkumassa ja joudun kuuntelemaan sitä ärsyttävää lässyttävää juopon mutinaa jossa ei ole päätä eikä häntää.Baareissa hän ei käy mutta juo kotona,pari juo kun lapset vielä valveilla ja kun lapset on nukahtamaisillaan niin hän on yleensä jo hilpeissä ja sitten kun lapset jo nukkumassa alkaa se sössöttäminen.Ei hän huuda tai ole ilkeä minulle vaan ihan hyvä kumppani,minä en vaan tahdo kestää sitä että en "näe" (se kehen rakastuin joskus) enää minun miestäni...vaikea selittää :(

Nyt mies on työmatkalla ja kun hänen kanssaan juttelin niin oli jo kännissä..suljin luurin kun en jaksanut keskustella humalaisen kanssa (viime viikolla oli humalassa kolmena päivänä)...

Mies myös kotona piilottelee oluitaan ties mihin ja valehtelee juomansa alkoholin määrän (kaatuilee kun omien sanojensa mukaan 4 juonut).



Miten te muut olette jaksaneet?Oletteko selvinneet kumppanin alkoholisoitumisesta ja miten se onnistui?Onko kumppaninne päässyt kuiville ja miten? Toivoisin kokemuksia kohtalotovereilta ja miten teille kävi,itse alan oleen jo todella lopussa :(

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ole alkoholistin puoliso, mutta vastaan, sillä tämä kuulostaa samalta kuin vanhempieni avioliitto.



Isäni oli 'sivistynyt' alkoholisti. Ryyppäsi viikonloppuisin ja lomilla ja hoiti työnsä mallikkaasti ja jopa leikki lasten kanssa.

Isän alkoholismi teki kuitenkin äidistäni kauhean kiukkuisen ja kärttyisen, mikä tietysti vaikutti meihin lapsiin :(



Meidän lasten silmissä äiti oli se, joka aiheutti perheemme kireän ilmapiirin. Äitihän oli se kuka oli aina pahalla tuulella ja motkotti herkästi milloin mistäkin pikkuasiasta :(

Aikuisena olen ymmärtänyt, että isäni alkoholismi oli syynä äitini väsymiselle ja kiukkuisuudelle.



Teininä pyysin vanhempiani eroamaan, sen kamalan kireän ilmapiirin takia. Se oli todellakin sietämätöntä. Usein viikonloppuisin (ja arki-iltaisinkin) lähdin ulos kun en kestänyt kotiani .. ja viivyin kaupungilla pitkään vaikka kaverit olisivat menneet kotiinsa ajoissa :/ Kotiin meneminen vain oli niin tympeää.

Äitini sanoi monta kertaa, että ei aio erota ennen kuin lapset on aikuisia. Lasten takia ei suostunut eroamaan.

Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin teininä. Vanhempieni olisi pitänyt erota. Lasten takia.



Satunnaisista kuivemmista kausista huolimatta isäni ei koskaan raitistunut. Lopulta kuoli ryyppämisen takia nelikymppisenä.

Vierailija
22/26 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt olen minäkin oppinut miehen kanssa juomaan. Emme jou milloinkaan päivällä, mutta iltasella on saatava yömyssy. S ekin on ruvennut ärsyttämään ,ettemme osaa nukkua , ilman alkoholia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mieheni sössöttää kahden kahvimukillisenkin jälkeen. 2 olutta riittää hänelle. Sitten alkaa sössötys. Viinilasillinen riittää sössötykseen.

Vierailija
24/26 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ole aina ihan helppoa.

Meillä aika lailla sama tilanne. Mies on kiltti, ahkera ja hoitaa työnsä. Rahaa ja aikaa menee aika tavalla alkoholiin. Pikkusievissä antaa usein lapsille katteettomia lupauksia huikeista lomamatkoista ja retkistä, jotka ei sitten toteudu. Lasten harrastukset ja kaupassa käynnit ym. ovat tietenkin minun vastuullani, koska hän "ei nyt ehdi"= on ottanut jotain. Hänen omasta mielestään hänen "pari kaljaa" ei vaikuta meidän parisuhteeseen tai perheeseen - minun mielestäni vaikuttaa. En koe, että minulla olisi vastuullinen puoliso, jonka kanssa olisi mukava viettää illalla kahdenkeskistä aikaa, sitä sössötystä ja sönkötystähän se on. Voimia kovasti sinulle. Ymmärrän kyllä miltä sinusta tuntuu.

Vierailija
25/26 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mies on ollut kokonaan juomatta reilun vuoden. Hän ei edes juonut päivittäin mutta juuri 3-4pv/vko. Yhtenä päivänä hänen herätessä vessan ja olohuoneen lattialla (hän oli sammunut sohvalle) oli ympäriinsä oksennusta eikä hän edes tiennyt oksennelleensa. Lapset olivat juuri heränneet ja olivat todella hämmentyneitä mitä on tapahtunut. Mies oli niin häpeissään että päätti lopettaa juomisen ainakin muutamaksi kuukaudeksi mutta on edelleen ollut juomatta. En tiedä miten paljon aikutti se että samaisena aamuna sanoin että jos juominen ei lopu nyt tähän niin me lasten kanssa lähdetään. Mies itse sanoo että hän olisi tehnyt päätöksen joka tapauksessa ja oli pahoillaan ettei tehnyt sitä jo aikaisemmin ja lapset joutuivat näkemään hänet ja kodin siinä kunnossa. Hän on jälkeenpäinkin miettinyt asiaa ja todennut juomakäyttäytymisensä olleen lähinnä jonkun humalahakuisen teininpojan ja tajusi että ei hän ole enää sellainen vaan isä ja aviomies. Muistaa myös pitää että alkoholi on myrkkyä ja se koukuttaa ajan myötä joten heti kun kokee himoitsevansa sitä ja ajatukset ajautuu alkoholiin yli kerran viikossa niin olisi aika miettiä milloin on jo liian pitkällä eikä raittius enää onnistukaan noin vain.

Vierailija
26/26 |
27.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jättäkää ihan oikeasti ne alkoholistimiehenne ihan sitten vaikka lastenne tähden.



T. Alkoholistin lapsi

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan yhdeksän