Mitä teen tytön kanssa, kun hän ei mene isälleen?

Toki varmaan harmittelisin jollain tasolla isäsuhteen puuttumista, mutta jos isä olisi tuota materiaalia, menetys tuskin on kovinkaan suuri.

Menisitkö itse 200km:n päähän viikonloppua viettämään ihmisen luokse, joka ei ole sinusta kiinnostunut? Mä en menisi.

Mulla on 7- ja 8-vuotiaat tytöt ja jos jonain päivänä lyövät liinat kiinni eivätkä suostu isälleen menemään, se on sitten niin. Kyseessähän on lasten oikeus tavata isää ja jos he eivät halua tätä oikeutta käyttää, en pakota.

jos isää ei hänen asiansa kiinnosta.

Sinä olet tehnyt kaikkesi, mutta jos isä ei ymmärrä tulla puoli väliin vastaan asioiden hoidossa, niin eipä siinä auta muu, kuin luovuttaa.



Se on isän menetys, jonka hän toivottavasti jonain päivänä ymmärtää. Onko tyttö muuten tekemisissä isän puolen suvun kanssa? Siihen ainakin voisi yrittää panostaa, niin säilyisi kuitenkin jokin tuntuma sinne puolellekin. Edellyttäen tietenkin, että suku suhtautuu mukavasti tyttöön.

aika selvä asia, isä ei halua suhdetta lapseensa ja lapsi ei halua nähdä isäänsä, ainoa ilmeisesti joka haluaa yrittää on äiti. AP:nä keskustelisin asian nyt kunnolla ja rauhallisesti lapsen kanssa läpi, siksikin että kyllä varmaan asia on hänelle hankala ja on kuitenkin hyvä, että hän saa rauhassa miettiä mikä on hänen toiveensa jatkosta. Jos lapsi vankkumattomasti sanoo, että ei halua isäänsä olla yhteydessä, niin hyvä että se on selvästi tullut esille, eikä vain vihjattu sinne päin. Ja AP:nä lähettäisin sitten isälle kirjeen, vaikka kirjattuna ja itselle vielä jättäisin kopion, jossa selittäisin että koska isä ei halua pitää yhteyttä ja koska lapsikin vastustaa ja on haluton isän luo lähtemään, on parasta ja lapsen toiveen mukaista ettei tapaamisia enää järjestetä. Sitten laittaisin siihen jotain, että jos isä vielä haluaa pitää yhteyttä lapseen myöhemmin, ottakoon itse teihin yhteyttä. Kiitos ja hyvää loppuelämää.

Mummi on ollut lapselle aina tosi rakas, ja siellä onkin viettänyt aiemmin paljon aikaansa. Jopa ne vkl:t kun lapsen olisi pitänyt olla isällään. Tyttö on vaan halunnut mennä mieluummin mummille, koska on viihtynyt siellä paremmin kuin isällään.



Nyt isä on kieltänyt äitiään ottamasta tyttöä, koska jos tyttö ei suostu isälle, niin ei sitten mummillekaan. Mummi noudattaa poikansa linjaa, eikä mummista ole kuulunutkaan enää mitään. Ei auttanut tytön itkut, että miksei saa tulla.



Tyttö ei halua keskustella kanssani koko asiasta, sanoo vaan aina, että "ei kiinnosta", kun otan asian esille. Mullakaan ei ole vanhempia, joten tyttö on nyt käytännössä ilman sukulaisia.



Sanokaa vielä joku, että onko tämä mun syytäni, kun muutimme niin kauas? Mitä mä olisin voinut tehdä toisin? Tytön isän suvun syyttävä sormi osottaa mua ja paheksunta on kova. En tiedä miten kestän, jos mun takia tosiaan kaikki on mennyt mönkään :o(

täällä tyttö 9v joka aiemmin oksensi aina kun piti mennä isälle.ei olis halunnu mut ei osannu sanoa.myöskin täällä epäsäännöllistä nuo tapaamiset ja uusi eukko isällä ja uuden eukon pennut irvistelee ja vittuilee näille minun lapsille...

päätin etten enää tyrkytä lapsia sinne.eipä ole isä kyselly kuulumisiakaan pitkään aikaan.joskus muutaman kympin antaa rahaa jos lasten nimellä tekstaan ja ruinaan vaikka kenkiin tai vaatteisiin...ja hänel ei oo muuten ainut lapset nää.kahden muun naisen kanssa on ennen minua lapsia.ja sama meininki niiden suhteen...

ja nekin lapset nauraa isäänsä minkälainen paska.

mene tälle mummille jutteleen (en lapsen kanssa vaan aikuisten kesken) ja kerro tilanne mikä on. ehkä mummi vois vaikuttaa isään ja saada poikaansa ryhtiä kiinnostumaan tyttärestään.



onpa julmaa toimintaa isältä että mummiin ei saa olla yhteyksissä!! todella julmaa!! oman isänhän pitäs kaikin tavoin rakastaa omaa lastaan ja vaikka lapsi ois niin ymmärtämätön ettei haluaisi pitää yhteyttä isäänsä pitäs isän aikuisena nähdä sukulaissuhteiden merkitys (mm. mummiin) (+ ehkä ne välit paranis isänkin kanssa myöhemmin sitten..)

ja veisin, jos se on kuskaamisesta kiinni.



Et tue suhdetta, jos annat lapsen ymmärtää, että hän päättää, tapaako isäänsä.

asettuu samalle tasolle 11-vuotiaan kanssa... Aikuisena ihmisenä isän tulisi ilman muuta vastata siitä, että tyttö pääsee hänen luoksensa ja tulla vaikka hakemaan. Nyt kuulostaa siltä, että mies asettuu lapsen tasolle eipäs-juupas-asetelmaan ja tässä tapauksessa lapsi on varma kärsijä.

anna asian olla. Esität asiallisesti milloin tytön olisi mahdollista mennä ja jos ei halua mennä, sanot että mielelläsi antaisit hänen tulla, mutta tyttö itse ei halua. Tottakai ne syyttää. Monet ihmiset ovat semmoisia, että syyttävät jostain, mutta se on heidän ongelmansa, ei sinun. Mielestäni jos asia sinua vaivaa, sinun pitää itse tutkiskella, miksi se sinua vaivaa. Jos asia ei vaivaa, niin älä välitä mitään. Miehen ongelmahan se selvästi on, ei sinun. Ei sinun tarvitse olla ylikiltti ja potea syyllisyyttä. Jos tytön ja isän suhde on pilalla, ei sekään ole mitenkään sinun syysi, vaan isähän sen on valinnut. Kyllä niitä on muitakin aikuisia, jotka eivät halua isäänsä edes omiin häihinsä. miksi tuottaa kärsimystä tytölle, sillä kuulostaa kärsimykseltä tuo isän tapaaminen.

Tuo että muutit niin kauas voi taata kuitenkin lapsellesi rauhan kasvaa ja olla kaukana isästään, josta selvästi ei tykkää. Harmi tuo mummu-juttu, mutta eipä kai voi mitään. No, kaikki ei mene ihanteellisesti. Kuule, jotkut on muuttanut Amerikkaan asti ja isä jäänyt Suomeen. Välimatkat voivat olla pitempiäkin.