Kumpi mielestäsi parempi piirre ihmisessä:
a) sulautuminen, sopeutuminen, mukautuu helposti monenlaiseen ympäristöön
b) kulkee vahvasti omia polkujaan antamatta muiden mielipiteiden häiritä
Kommentit (21)
Ei ole hyvä olla liikaa mukautuvainenkaan, mutta ei liiaksi omien polkujen kulkija.
sulautuminen, sopeutuminen ja mukautuminen voi olla sitä ettei ole omaa päätä ollenkaan, näin kenenkään kanssa ei tule koskaan ristiriitaa eikä erimielisyyttä...
Joissain tilanteissa B-tyypin ominaisuuksista on suurta hyötyä ja kuulostaahan se romanttiselta, mutta yleisesti ottaen ihmisille, joiden on vaikea sopeutua käy huonosti. Suurissa sankareissa on B-tyypin ihmisiä, mutta yleensä B:t ovat niitä työpaikkojen vastarannankiiskejä, katkeroituneita niuho naapureita tai pahimmillaan vankilakierteessä, kun eivät kykene yhteiskuntaan sopeutumaan.
Se nyt vain on makukysymys, haluaako mieluummin olla Alexander Stubb vai Paavo Väyrynen tai Teemo Selänne vai Jere Karalahti.
Joissain tilanteissa B-tyypin ominaisuuksista on suurta hyötyä ja kuulostaahan se romanttiselta, mutta yleisesti ottaen ihmisille, joiden on vaikea sopeutua käy huonosti. Suurissa sankareissa on B-tyypin ihmisiä, mutta yleensä B:t ovat niitä työpaikkojen vastarannankiiskejä, katkeroituneita niuho naapureita tai pahimmillaan vankilakierteessä, kun eivät kykene yhteiskuntaan sopeutumaan.
A) töissä
B) vapaa-ajalla/yksityiselämässä
molempi parempi :)
Nuorena olisin varmasti vastannut toisin. Se B vaihtoehto vain tuntuu paljon romanttisemmalta ja 'vahvemmalta.' Elämä opettaa.
Itse asiassa olen tätä asiaa joutunut aika paljon murehtimaan hyvin omaehtoisen erityislapsen äitinä. Kaikesta kuntoutuksesta ja terapiasta huolimatta hän tulee aina olemaan näitä b-tyypin ihmisiä ja äitinä kyllä huolestuttaa se, miten hän tulee pärjäämään ihan hirveästi. Sopeutumiskyky ja sosiaaliset taidot kun määräävät niin hirveän paljon sitä, millaista elämää kukin viettää ja puutteet niissä ovat melkoisia riskitekijöitä sekä onnellisuudelle, että muunlaiselle pärjäämiselle maailmassa, joka kuitenkin perustuu siihen, että ihminen on yhteisöllinen eläin.
Oma lapseni ei ole tosiaankaan mikään narsisti tai psykopaatti, mikä tietysti olisi noiden b-ominaisuuksien ääritapaus, vaan ihan vain itsepäinen, omaehtoinen, huonosti motivoitavissa ulkoa päin ja välinpitämätön sen suhteen, mitä muut hänestä ajattelevat.
mutta en todellakaan kuuntele muiden ihmisten mielipiteitä.
että työ/opiskeluelämässä!
Pystyy paljon avarammin tarkastelemaan maailmaa ja elämää ja nauttimaan siitä kun on sopeutumiskykyinen eikä haraa aina vastaan joka asiassa ja pidä sitä omaa tapaa ainoana oikeana!
a) sulautuminen, sopeutuminen, mukautuu helposti monenlaiseen ympäristöön b) kulkee vahvasti omia polkujaan antamatta muiden mielipiteiden häiritä
sulautuvat ja sopeutuvat jotka sopeutuvat helposti monenlaiseen ympäristoon kulkevat vahvasti omaa polkuaan, eivät vain tee omista uskomuksista ja tavoistaan numeroa, ja eivät anna muiden mielipiteiden häiritä. Heillä on omat.
ovat paljonpaljon miellyttävämpiä ihmisiä sekä työkavereina että ystävinä/kavereina. Tietenkin pitää omia mielipiteitä olla ja ne voivat olla vahvojakin, mutta joustavuus ja muiden kuuntelu ovat avainkysymyksiä. Fiksu ihminen osaa uuden faktatiedon pohjalta muuttaa käsityksiään tarvittaessa, sekä pohdiskella asioita monesta näkökulmasta.
a) sulautuminen, sopeutuminen, mukautuu helposti monenlaiseen ympäristöön
b) kulkee vahvasti omia polkujaan antamatta muiden mielipiteiden häiritä
Ensinnäkin ihminen voi sulautua ja sopeutua helposti, mutta kulkea silti itsemäärittämäänsä reittiä.
Mutta: ilmeisesti moni vastaaja on sitä mieltä vastausten perusteella, että parasta olisi, että ihmiset yrittäisivät miellyttää muita eikä heillä olisi omia mielipiteitä, kulkisivat lauman jatkeena. Ajatelkaa, miten kauheita ovatkaan ihmiset, jotka sanovat oman näkemyksensä, vaikka se poikkeaisikin yleisestä! Varsinkaan naisporukassa sellainen ei ole kovassa huudossa.
Ehkä tällainen ihminen tosiaan on helppo muiden näkökulmasta, mutta ensinnäkin tylsä, ja toisaalta kovin pitkälle elämässään ei pääse vain peesaamalla muita ja koittamalla sulautua massaan. Jos ihmisellä ei ole älliä muodostaa omia mielipiteitään saatika rohkeutta lausua niitä, hän päätyy tusinatyöntekijäksi tusinahommiin, toimii niinkuin muut haluavat hänen toimivan ja kenties elää elämänsä ahdistuneena kärsien voimakkaasta toisten miellyttämisen halusta.
Eli ahdistava elämä, en toivo kenellekään sellaista.
Luulenpa ap:n tarkoittaneen hallitsevia luonteenpiirteitä.
Se nyt vain on makukysymys, haluaako mieluummin olla Alexander Stubb vai Paavo Väyrynen tai Teemo Selänne vai Jere Karalahti.
Pikemminkin B. Näkyy selvästi sekä huonona vaikutuksena henkilöhistoriassa että siinä, että pitää nykyään mielipiteistään kiinni ja otta kantaa silloinkin, kun kysymys on tulenarka. Ulkoministerissä B-ominaisuudet ovat pitkä plussa, vaikka toki A-juttuja tarvitaan myös.
Pidän yleisesti ottaen A:ta turvaratkaisuna, joka on keskivertotyypin kannalta se kivempi hahmo.
B taas on se, joka ei aina ole kiva, mutta takaa sen, että asiat hoidetaan oikein.
Esimerkikis kiusaamistapauksissa tarvitaan ainakin yksi, mieluiten useampi B, asettumaan vastahankaan ja oikaisemaan vääryydet. A-tyyppien huono tapa on ulkoistaa vastuun ja moralli muille, vaikka sisäisesti he tietäisivät olevansa väärässä. Kärjistetysti oten mieluummin nalkuttavan naapurin oikeusvaltiossa kuin ihanat naapurit natsi-saksassa.
Musta on parempi, että tekee välillä kärpäsestä härkäsen, mutta tunnistaa myös aidot härkäset, kuin että koko talo olis ötököitä täynnä.
tarkoita, etteikö olisi omia mielipiteitä tai että niitä ei uskaltaisi ilmaista. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että osaa ilmaista ne tilanteeseen sopivilla tavoilla, neuvotella, tehdä kompromisseja ja joustaa.
Kun siis esimerkiksi sisarukset omistavat yhdessä vanhemmiltaan perimänsä kesämökin ja se pitää maalta, on jokaisella näkemys oikeasta väristä. L haluaa mökistä vihreän, M harmaan ja N punaisen. Sitten neuvotellaan ja a-tyyppiä edustavat sisarukset l ja m pääsevätkin yksimielisyyteen siitä, että väriksi tulee siniharmaa ja ostavat yhdessä maalit ja maalaavat mökit. B-tyyppiä edustava n sen sijaan katkaisee välinsä sisaruksiinsa, vaatii heitä lunastamaan itsensä ulos mökin omistuksesta, eikä enää koskaan puhu sisaruksilleen ja kertoo kaikille, joita huvittaa kuunnella, kuinka mahdottomia sisaruksia hänellä on.
Jo vanhempien hautajaisissa N aiheutti hieman kitkaa, koska hän pukeutui punaiseen, koska hän nyt pitää punaisesta eikä välitä siitä, mitä muut ajattelevat. Mökistä N lopulta luopui ihan mielellään, koska hänen korkokenkänsä ohut korko jäi aina kiinni mökkipolun juurien ja kallioiden kolouihin, koska hän ei halunnut tinkiä tyylisytään ja sopeutua pukeutumaan, kuten mökillä yleensä pukeuduttiin.
Mutta: ilmeisesti moni vastaaja on sitä mieltä vastausten perusteella, että parasta olisi, että ihmiset yrittäisivät miellyttää muita eikä heillä olisi omia mielipiteitä, kulkisivat lauman jatkeena. Ajatelkaa, miten kauheita ovatkaan ihmiset, jotka sanovat oman näkemyksensä, vaikka se poikkeaisikin yleisestä! Varsinkaan naisporukassa sellainen ei ole kovassa huudossa.Ehkä tällainen ihminen tosiaan on helppo muiden näkökulmasta, mutta ensinnäkin tylsä, ja toisaalta kovin pitkälle elämässään ei pääse vain peesaamalla muita ja koittamalla sulautua massaan. Jos ihmisellä ei ole älliä muodostaa omia mielipiteitään saatika rohkeutta lausua niitä, hän päätyy tusinatyöntekijäksi tusinahommiin, toimii niinkuin muut haluavat hänen toimivan ja kenties elää elämänsä ahdistuneena kärsien voimakkaasta toisten miellyttämisen halusta.
Eli ahdistava elämä, en toivo kenellekään sellaista.
edustaja. Ei edes yritä ymmärtää vivahteita, ja kehuu estoitta B-tyypin ihmistä, joka ap:n kuvailun mukaan olisi kyllä rasittava ja mahdoton ihminen.
omia ajatuksia, toisilla kopioituja ;-) A-tyypit pitävät asiat ennallaan, B-tyypit muuttavat niitä, vastavoimat täydentävät toisiaan.
että työ/opiskeluelämässä! Pystyy paljon avarammin tarkastelemaan maailmaa ja elämää ja nauttimaan siitä kun on sopeutumiskykyinen eikä haraa aina vastaan joka asiassa ja pidä sitä omaa tapaa ainoana oikeana!
voi olla niin kuin mun eksä, työtön Asperger joka vihaa omien sanojensa mukaan 99 % ihmisistä koska suurin osa ihmiskunnasta on pohjasakkaa, eikä kenelläkään muulla ole periaatteita toisin kuin hänellä (yksi periaate oli, että on moukkamaista mennä sänkyyn ekalla treffeillä, mua yritti kuitenkin sinne saada), ja hän ei halua mennä edes töihin koska yhteiskunta on niin mätä (ja ottaa vastaan työttömyyskorvaukset). Hällä ei yllättäen ole yhtään ystävää. Lisäksi oli sairaalloisen mustasukkainen, kun esim. näytin ostamaani toppia oli hänen ekat sanansa että tuota et sitten laita baariin. Niin ja kuulemma vain moukat juovat kaljaa, siideri on paljon sivistyneempää. Ihana ihminen kerta kaikkiaan.
Ei sopeutumiskyky ja sulautuminen ja mukautuminen todellakaan tarkoita, etteikö olisi omia mielipiteitä tai että niitä ei uskaltaisi ilmaista. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että osaa ilmaista ne tilanteeseen sopivilla tavoilla, neuvotella, tehdä kompromisseja ja joustaa.
Kun siis esimerkiksi sisarukset omistavat yhdessä vanhemmiltaan perimänsä kesämökin ja se pitää maalta, on jokaisella näkemys oikeasta väristä. L haluaa mökistä vihreän, M harmaan ja N punaisen. Sitten neuvotellaan ja a-tyyppiä edustavat sisarukset l ja m pääsevätkin yksimielisyyteen siitä, että väriksi tulee siniharmaa ja ostavat yhdessä maalit ja maalaavat mökit.
Jos kysymyksenasettelu on tuollainen kuin ap:lla, niin kyllä se on musta ihan loogista tulkita niin, että siinä haetaan vastakkainasettelua. Eli sitä, että A on kestojoustaja ja B on kestoryppyilijä.
Kyllähän se kuitenkin on niin, että sopeutuvin ja mukautuvin on se, jolla on vähiten, jos ollenkaan omia vaatimuksia. Vastaavasti omia polkujaan kulkee parhaiten se, jota ei kiinnosta pätkäkään, mitä muut ajattelevat.
En näe ton aloituksen valossa hirveästi järkeä siinä, että projisoidaan myös B-tyypin hyvät ominaisuudet A:han ja ihmetellään sitten, miksi joku valitsee B:n.
Parempi nuotoilu tuolle sinänsä ihan ansiokkaalle esimerkille minusta olisi, että L haluaa vihreän, M harmaan ja N punaisen. B-tyyppiä edustava N haluaa EHDOTTOMASTI punaisen. A-tyypin L haluasi vihreän, eikä pidä munaisesta ollenkaan, mutta on valmis suostumaan punaiseen, jottei tarvitsisi riidellä. Molempia sopivissa suhteissa oleva M kuitenkin ryhtyy neuvottelemaan väristä, koska hän ymmärtää, ettei oma mielipide ole ainoa oikea, muttei myönny mihin tahansa, koska myös hänen kannallaan on arvoa.
Lopputulos: L on salaa helpottunut, ettei mökistä tullut punaista, koska eihän hän siitä oikeasti olisi pitänyt, vaikkei olisikaan väittänyt vastaan, N katkaisee välit muihin, koska mökistä ei tullut punaista. M ottaa aurinkoa laiturilla.
Sillä, mitä kaksi samanlaista a-tyyppiä tekee keskenään ei ole tässä mitään väliä, koska jossakin on aina se vahvatahtoinen - hyvässä ja pahassa - joka ottaa tilanteen haltuunsa, jos ei pidä puoliaan. (Millä muuten perustelet sen, että omassa visiossasi kaksi mukautuvaa tyyppiä jyrää mukautumatta yhdessä yli besserwisserin? Eikä se vaadi ripauksen B:tä?)
Tämä on sikäli hyvä, että aito A kokisi epäilemättä hyvin hankalaksi rikkoa historian harmoniaa uusilla ideoilla. Tosin aidot B:t eivät saisi myöskään mitään aikaan, koska keskittyisivät riitelemään keskenään.
ominaisuudet.