Lue keskustelun säännöt.
Mä tulen varmaan hulluksi :////
18.04.2010 |
Sairastan yleistä ahdistuneisuushäiriötä joka on ollut nyt vuoden verran jo ihan ok mallilla. Oireilen kuolemanpelolla lapsistani. Kun sairaus oli pahimmillaan, en pystynyt katsomaan edes uutisia telkkarista taikka lukemaan iltalehtien lööppejä koska joka paikasta hyppi silmille onnettomuudet ym.
Pelkäsin auto-onnettomuutta ihan järkyttävän paljon. Kun tämä pelko hieman hellitti, tuli tilalle sairauksien pelko. Nämä meni ohi kun sain lääkkeet ja aloitin käymään juttelemassa. Ei kokonaan mutta eivät enää hallineet elämääni.
Nyt on taas palannut todella pahana takaisin; pelkään ihan järjettömän paljon että yhdellä lapsellamme on aivokasvain. Ja toisella pelkään leukemiaa. Googletan taudin oireita ja löydän niitä lapsiltani. Tulen ihan hulluksi tämän pelon kanssa. Jos tämä koko elämä tulee olemaan tällaista niin en varmaan pysy täysijärkisenä. :(
Kommentit (3)
On tämä niin kuluttavaa ja väsyttävää pelätä koko ajan jotain. :// Ja vaikka järjellä ajattelee niin silti uskon pelkoihin. Siis että alan löytämään oireita ym. ja alan pelkäämään että ne on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei enää niin paljon, kuin esikoisen ollessa ainokainen ja pieni vauva. Kyllä ne pelot edelleen silloin tällöin nostaa päätään, mutta sitten ajattelen että kuinka harvinaista se on että noin kävisi...Etsin siis apua tilastoista, vaikka tiedän että se ei takaa sitä etteikö jotain pahaa voisi tapahtua.
ja jos lohduttaa sinä olet mielestäsi sairas ei lapsesi...........ajattele jos sinun sairautesi periytyy tai he jopa oppivat sen