Auttakaa 10 v pojan kasvatuksessa

yhdessä seuraamuksista, meillä menettää kaveriaikaa , peliaikaa jne.Pyörä lukkojen taakse viikoksi jne.Meillä on tarkat rajat ja se tarkoin on se että läksyt pitää olla tehty ennekuin ulos pääsee vaikka kuinka ei viitsisi. Illalla klo 19.00 pitää olla jo sisällä.

Välillä teimme niin, että läksyt piti tehdä heti koulun jälkeen, mutta meillä se toiminut paremmin, että tekee kun isä tulee kotiin.



Syödään yhdessä, ja sitten tekee läksyt, ne tekee ihan ok tappelematta.



Mutta sitten muut asiat menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nyt kun soitin miehelle, ja kerroin tuon kauppareissun, häntä nauratti. Vaikka hänkin pitää rajat, ja ollaan samoilla linjoilla rajojen suhteen. Nyt muakin sitten jo vähän huvittaa toi, mutta en tietenkään lapselle sitä näytä.



Millaista on murrosikäisten kanssa, jos nyt jo tuntuu näin haastavalta.



ap

10-vuotias on vielä ihan lapsi. En minä ainakaan edellytä, että jos 10-v käy kaupassa, että kaikki sujuisi ihan putkeen. Se on vasta harjoittelua. Miksi hänellä on kotiintuloaika vasta klo 20? Kannattaa laittaa kotiintuloaika aikaisemmaksi, niin siinä on pelivaraa, jos ei lapsi heti tulekaan. Minä ainakin soitan pari kertaa jos on tarvis. tuonikäisellä unohtuu vielä käskyt, jos on jotain mielenkiintoista tekemistä. Soitan sitten uudelleen esim 10 minsan päästä ja muistutan. En mä tuota kapinoinniksi sanoisi, ellei lapsi selvästi teitä uhmaa.

poika käy kaupassa mutta ehdoton on kauppalappu muuten ei osta edes sitä mitä pyydettiin.

Sovitaan yhdessä mitä saa ostaa extrana esim. jäätelön.

Sopikaa kotiintulo aikaisemmaksi, viikonloppuna sitten vaikka klo 20.00.

Onko pojalla kännykkä, siihen hälytys että muistaa tulla kotiin.

Tekeekö kotona kotitöitä? meillä 10v tyhjentää ap-koneen ja vie roskia. Meillä myös kotona yhteisiä peli-iltoja, vuokrataan yhdessä joku leffa jota katsotaan joku ilta, isipoika iltoja esim. uimaan, keilaamaan. Voi tuo on ihan pientä vielä.

Eilenkin siis soitin 10 vaille 8, että nyt kotiin, mutta sitten kai matkalla keskikin lähteä muualle, ja taas soitin 20.10, niin siitäkin kesti vielä 20 min tulla kotiin.



Muistuttelen kyllä, mutta oletan kun asia sovittu, siitä ei enää puhelimessa neuvotella, tai omin luvin oteta lisäaikaa.



Talvella pimeellä oli klo 19, nyt kun valoisaa ja kesällä 20, tällä alueella muut samanikäiset jopa 20.30 asti ulkona. Kyllä tuossa 20kin on pelivaraa, ei tarvitse heti nukkua, kun menee kouluun 9 tai 10 aina. Mutta ajattelen, että kun sovittu kotiintuloaika, se on se aika. Olenko sitten liian tiukka tuossa?



Ja lähikaupasta hakee joskus pikkujuttuja. Yleensä juuri maidon tai kaksi. Onko se liikaa vastuuta?



Tosi kiinnostavaa kuulla toisten ajatuksia, saa näkökulmaa, ja aloin nyt pohtia oonko sitten liian vaativa?

Hämmentynyt ap.

ei millään malttaisi tulla kotiin , ja kaveritkin saa olla pidempään.

Entäs jos pojan pitää olla kotona klo 20.00 mutta oikeesti itselläsi raja oliskin klo 20.30 eli hermoaikaa.

En laita kauppaan- ei käy vielä yksinään. Perheen ruokaostokset kuuluvat miehelleni ja minulle.



Kouluun jälkeen saa käydä kotona tai mennä suoraan kavereille. Meillä ei kovin usein ole siihen aikaan vielä aikuinen kotona, joten mielummin seurassa kuin yksin. Kunhan välipalan syö (joko käy kotona tai saa kaverilla tai kaveri meillä), mutta sekin joskus unohtuu. Unohtamisesta kyllä saa sanomista.



Varsinaisia kotiintuloaikoja ei ole. Soitellaan sitten kotiin tai tiedetään kyllä että samoihin aikoihin tulee kuin kaverinsa. Eri kavereilla aika eroa noissa kotiintuloajoissa. Ja jos hyvä sää ja mukava seura ja viihtyy (syönyt välillä hyvin ja ollut kotonakin), niin voi saada olla pidempään. Mutta jos ei pojalla paras ilta, niin aikaisemmin joutuu tulemaan kotiin. Tietenkin myös läksyt ja kokeet vaikuttavat.



Ruoka syödään meillä vaihtelevaan aikaan johtuen harrastuksista. Mutta syömään tulee kun soitetaan. Jos treenit pojalla tiettyyn aikaan, niin niistä muistutetaan että tulee ajoissa kotiin. - Ja treenejä lähes joka päivä.



Meillä poika ei muista kovin hyvin seurata kelloa... Itselleni käy usein myös samoin, katson että on vielä aikaa ja puuhaan muuta ja yhtäkkiä aika menikin. Jos tärkeä meno, niin meillä käytetään kännykän herätyskelloa. Pojan kanssa me vanhemmat soittelemme.



Yleensä tiedän että jos pojalta jotain odottaa, niin tekee myös. Ei varsinaisesti kapinoi, mutta oikeasti unohtaa. Onkohan teilläkin unohdusta vai varsinaista kapinointia? Jos on kapinointia, niin menee murrosiän tyyliin, mutta jos unohtelua, niin on vain aika löyhäpäinen kaveri, kuten meilläkin.

Hyvä, että kyselin täältä, ja näin asiallisia ja mukavia vastauksia. Kiitos.

ap

Esim. äitini tekee asiat aina tiettyyn aikaan päivästä. Paljoakaan joustoa ei ole. Minusta tuo on aika rasittavaa kun kyseessä ei ole pikkulapsi joka tarvitsee erityisen säännöllistä rytmiä (no tosin äitini on ollut masentunut ja syö mielialalääkkeitä).



Kun lapsi kasvaa on ihana kun voi höllätä tiukkoja aikatauluja itse, mutta myös lapsella. Minä syön mielummin silloin kun on nälkä ja ymmärrän sen lapsellakin, aina se ei ole kello 17, joskus se on jo aikaisemmin ja joskus myöhemmin. Samoin tuo kotiintuloaika, joskus on kivat jutut kesken ja joskus on parempi keskeyttää ne vähemmän kivat jutut.



Itse en jaksaisi noin tiukkaa kellosidonnaista aikaa kuin teillä. Mutta jotta joustoa suuntaan tai toiseen voi olla, niin aika hyvin pitää tietää siihen vaikuttavat asiat. Esim. meillä lasten nälkään vaikuttaa ruoka mitä ollut koulussa. Kaveriseuraan vaikuttaa keiden kavereiden kanssa on ja siitä voi vetää johtopäätöstä mitä tekevät (jos on pleikkapelailua tai sisällä oloa, niin aikaisemmin käy käsky kotiin ja jos on jalkapalloa/sählyä yms. niin saa olla pidempään).

Ja myös tottelemattomuuden seuraukset yhdessä. Eli me olemme vanhempina kuunneelleet pojan toiveita tietyissä rajoissa ja sillä tavalla poika on kokenut saaneensa päättää itse 'tärkeistä' asioista. Esim. Olemme sopineet viikottaisen peliajan, jonka saa pelata (2-3h). Poika saa itse päättää, milloin peliajan käyttää ja monessa erässä. Kotiintuloaika on klo 20.00. Puhelin tulee olla aina mukana ja ilmoittaa meille vanhemmille, jos jostakin syystä tulee viivytys. Lisäaika tulee aina pyytää erikseen ja sitä ei läheskään aina saa. Lapsi on saanut itse päättää, että käy kerran viikossa salivuorolla, joka kestää klo 21.00. Mutta sen jälkeen pitää reippaasti mennä suihkuun ja nukkumaan.



Vastuuta annetaan kotitöissä seuraavanlaisesti: Oman huoneen siivous, petin petaaminen, imurointi jne. säännöllisesti. Apk:n tyhjennys ja täyttö, postinhaku, roskien vienti, siivouspäivinä mattojen rullaus ja eteiseen vienti, listojen päältä pölyjen pyyhintä jne. pientä. Hyvin on toiminut.



Sitten pidetään myös huolta, että touhuamme perheenä paljon yhdessä. Meilläkin on peli-iltoja kerran, pari viikossa. Yhteisiä vkl-reissuja silloin tällöin. Silitystuokioita jne.



Rankkuina käytetään samoja kuin muillakin kirjoittajilla eli ulkonaoloaikaa rajoitetaan, peliaikaa vähennetään tms.



Tämä on toiminut hyvin ainakin toistaisesti. esimurkkuikä on selvästi jo päällä, mutta se ei vielä onneksi kohdistu meihin :).