Lue keskustelun säännöt.
Vaikea kaveripyyntö facebookissa.
12.04.2010 |
Annoin lapseni aikoinaan melko vanhana adoptioon olosuhteiden takia. Hän siis tietää nimeni ja osoitteeni ja että olen uudestaan naimisissa ja minulla on pieni poika. Nyt hän pyytää kaveriksi facebookissa. En tiedä mitä teen?nykyinen mieheni ei hyväksy että olen missään tekemisissä hänen kanssaan. Lisäksi mulla anoppi facebook kaverina ja hän ei tiedä että mulla ollut ennen lapsia. Mitä teen?miehestäni en halua erota.
Kommentit (45)
niin se varmasti on tehtävä. Haluaisin kyllä että voitaisiin kaikki tulla toimeen keskenämme mutta kun se ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miehelläsi ei ole siihen mitään sanavaltaa, hän on sentään sinun LAPSESI!!
Mieti nyt vain sitä, haluatko itse pitää yhteyttä lapseesi, minusta miehelläsi ei ole oikeutta kieltää yhteydenpitoa. Sinunhan ei ole pakko tehdä sitä julkisesti Facebookissa, ja vaikka toisaalta en haluaisi kehottaa sinua salailemaan asioita mieheltäsi, asia ei tosiaan mielestäni hänelle kuulu. Voisithan tietenkin yrittää jutella miehesi kanssa vielä.
t. edellinen
jos ei anna sun olla tekemisissä lapsesi kanssa. Ei kuulosta aivan terveelle.
mutta kun tuli yhteinen lapsi niin halusi ettei yhteyttä enää pidetä. Puhe ei tähän auta olen sitä yrittänyt useasti ja haluan olla nykyisen mieheni kanssa koska meillä vielä pieni lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tuola sivustoilla, mutta minusta olisi ihan ok ettei vanhempaansa/lastaan hyväksy ystäväksi: tämähän käsittääkseni vaan antaa luvan nähdä sivut eikä siihen tartte suostua, ei kaikki kuulu vanhemmalle/lapselle.
Suhdetta lapseen/vanhempaan voi hoitaa ihan muualla kuin tuola, vaikka sähköpostin kautta yhteydenpito sopii, ei minusta tartte automaattisesti olla kaveri lapselleen. Jokanen normaali ihminen tämän kyllä tajuaa.
eikö se tiennyt että sulla on lapsi ennestään kun menitte yhteen? Mä sanoisin että "ukko nyt turpa kiinni, asia ei sinulle kuulu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämän kun kaikki vanhemmat aina muistaisivat että lasten edun edelle ei saa mennä mikään muu.
En ole tuola sivustoilla, mutta minusta olisi ihan ok ettei vanhempaansa/lastaan hyväksy ystäväksi: tämähän käsittääkseni vaan antaa luvan nähdä sivut eikä siihen tartte suostua, ei kaikki kuulu vanhemmalle/lapselle. Suhdetta lapseen/vanhempaan voi hoitaa ihan muualla kuin tuola, vaikka sähköpostin kautta yhteydenpito sopii, ei minusta tartte automaattisesti olla kaveri lapselleen. Jokanen normaali ihminen tämän kyllä tajuaa.
enkä tiedä AINUTTAKAAN, joka ei olisi hyväksynyt vanhempiaan ja muita perheenjäseniään kavereikseen. Jos siellä hyväksytään "ystäviksi" ala-asteen luokkakaverit niin antaahan se aika ikävän kuvan, jos ei omaa lapseaan hyväksy. Itse olisin ainakin pahastunut syvästi (enkä suutu helposti) jos äitini ei olisi kutsuani hyväksynyt. Kamala ajatuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tuola sivustoilla, mutta minusta olisi ihan ok ettei vanhempaansa/lastaan hyväksy ystäväksi: tämähän käsittääkseni vaan antaa luvan nähdä sivut eikä siihen tartte suostua, ei kaikki kuulu vanhemmalle/lapselle. Suhdetta lapseen/vanhempaan voi hoitaa ihan muualla kuin tuola, vaikka sähköpostin kautta yhteydenpito sopii, ei minusta tartte automaattisesti olla kaveri lapselleen. Jokanen normaali ihminen tämän kyllä tajuaa.
enkä tiedä AINUTTAKAAN, joka ei olisi hyväksynyt vanhempiaan ja muita perheenjäseniään kavereikseen. Jos siellä hyväksytään "ystäviksi" ala-asteen luokkakaverit niin antaahan se aika ikävän kuvan, jos ei omaa lapseaan hyväksy. Itse olisin ainakin pahastunut syvästi (enkä suutu helposti) jos äitini ei olisi kutsuani hyväksynyt. Kamala ajatuskin.
Ei vaan sitten enää sen jälkeen hyväksynyt yhteydenpitoa kun yhteinen lapsemme syntyi. En haluaisi tämän asian takia erota koska meillä pieni yhteinen lapsi. Tämä joka facebook kaveriksi pyysi niin hän on jo 14v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
fb kaverit ja se mistä heidät tunnet, selittää miehelle ja anopille? Ei mun ainakaan. Tottakai hyväksyt oman lapsesi kaveripyynnön, ei sellaista hylätä.
Onpa vaikea tilanne. Kysy ensin miehen mielipidettä. Kyllä mä varmaan luulen että nostaisin kissan pöydälle ja kertoisin kaikille joiden lapsesta tarvitsee tietää. Ja annat lapsellesi olon että ole ylpeä hänestä. Elämä tosiaan voi mennä sekaisin. Jonkun elämä menee nyt joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kohta 18-vuotias poika, jonka isä ei ole pitänyt yhteyttä häneen 13 vuoteen, eikä miehelleni ole tullut mieleenkään kieltää poikaa pitämästä yhteyttä isäänsä, nyt kun Facebookin kautta kaveri pyyntö hänelle tipahti. Sulatteluahan tuo kaikki vaatii sekä minulta että mieheltäni, mutta lapsen parhaasta tässä lähdetään.
Joten pyydän älä hylkää lastasi toistamiseen.....
Mikä siinä miehessä on noin ihanaa, että olet valmis sivuuttamaan omat halusi täysin?
Mielestäni on itsestään selvyys, että otat lapsesi ystävkäsi, jos hän sitä pyytää. Todellakaan ei saa tyrmätä pientä ihmisen alkua hylkäämällä hänet.
Miehesi on yksinkertaisesti pakko ymmärtää, että omiin lapsiin on saatava pitää yhteyttä.
OK, ymmärrän, että tilanne voi herättää tunteita, joten asiaan on siis syytä suhtautua sensitiivisesti, eli varovaisen herkästi. Ei siis ole syytä läväyttää asiaa negatiivissävyisesti miehellesi, joka on turhankin herkkä asiasta.
Älä kuitenkaan hylkää lastasi, ihan varmasti jää jotain vauriota sellaisesta. Aikuinen mies kyllä ymmärtää, kun ottaa asian asiallisesti esiin.
kertoa anopille tästä lapsesta? Olisi sinullakin ehkä helpompi olla?
Keskustelut eivät auta, eroa en halua koska meillä yhteinen 1,5v lapsi. Tiedän että jos ero tulisi niin mieheni haluaisi yksinhuoltajuuden ja koska olen yhden lapseni antanut adoptioon niin joutuisin luopumaan tästä toisestakin eli mies saisi hänet.
Toivon sinulle paljon itsetuntoa.
Asia ei kuulu miehellesi eikä anopillesi.