Miksi ajattelet päivähoidon olevan pahaksi lapselle?

Perhepäivähoitajalla ei saa olla 4 alle 2-vuotiasta lasta. Vain 2 alle 2-vuotiasta. Pidän itsekin siitä huolta. T:perheåäivähoitaja

olisi tietää, miten ap:n lapsen päiväkotiura lähti käyntiin. Ketjuhan on melkein vuoden vanha jo.

Ja ne on ihan muita kuin mitä tässä keskustelussa on rivien välistä saanut tulkita.



Mutta ap:n aloitus oli sen verran hyökkäävä, että eipä tee milliäkään mieli valottaa asiaa ap:lle yhtään. Eihän hän oikeasti hakenut vastauksia kysymykseen vaan pönkitystä omalle päinvastaiselle näkemykselleen. Ja tuollaisella tyylillä sitä pönkitystä aina saakin.



Joten annan ap:n ihmetellä edelleen, että mitä ne päivähoidon vastaiset perustelut ovat.

Ihan pieni kun viedään päivähoitoon, on nämä kehitykset kesken. Ja hän joutuu ensin kasvamaan kollektiivisena, sitten vasta yksilönä.

t. Kasvatustieteilijä

Meillä on kolme lasta n. 2 vuoden ikäeroilla ja aika kollektiivista touhua meilläkin pakosta on. Ei ole tukijoukkoja, jotta yhdelle voisi antaa kahdenkeskeistä aikaa säännöllisesti, joten kaikki kulkevat aina mukana kaikkialle. Ja minusta onkin hienoa että lapset oppivat ottamaan toiset kaikessa huomioon. Niitä sooloilijoita ja oman itsensä korostajia kouluissa on nykyään liikaa.

Perhepäivähoitoa suositellaan alle kolmivuotiaille, koska siinä lapsen hoitaja pysyy vakiona ja ryhmäkoko on pieni. Lapsen on helpompaa muodostaa hoitajaan luottavainen ja turvallinen suhde, koska hänelle on henkilökohtaista aikaa paremmin kuin suuremmassa ryhmässä ja suhteen muodostaminen yhteen ihmiseen on helpompaak uin useampaan.

Pph:lla on usein neljä alle kaksivuotiasta hoidossa. Hän tekee yksin kaiken perushoidon, laittaa ruoan, siivoaa jäljet. Tekee 10-tuntista työpäivää, joten on väsynyt (työpäivän jälkeen vielä käy kaupassa ja siivoaa lisää). On naurettava väite, että hänellä olisi enemmän aikaa lapselle.

Meidän lapset on isossa parin sadan lapsen tarhassa. Ryhmässä on 25 lasta.

Ja kas: tämä ryhmä on panostanut jopa puheenkehitykseen! :)



Yksilöitä lapset ovat aina: ei ne tarhassa laumaa ohjaa kuin lampaita laitumelle. Kyllä sielä käydään yksilötasollakin asioita läpi! Vaikka omat lapset on sen verran sosiaalisia apinoita että ne ei jatkuvaa huomiota vaadi, heistä on ah niin mukavaa olla muiden lapsien kanssa leikkimässä. Nyt isompina tarhalaisina pyydetään hoitolapsia leikkimään vapaa-ajallakin.

Tosin, omaa lapsikatrasta joskus saattaa laumana kasvattaa..



Terkuin: TEHDASTYÖLÄINEN, neljän mamma

Ja tämä ihan siitä syystä, että sitä aikaa riittäisi kaikille lapsille. Riippuu näköjään kunnasta.

Pph:lla ei ikinä voi olla enemmän aikaa kuin pk:n hoitajalla

Perhepäivähoitoa suositellaan alle kolmivuotiaille, koska siinä lapsen hoitaja pysyy vakiona ja ryhmäkoko on pieni. Lapsen on helpompaa muodostaa hoitajaan luottavainen ja turvallinen suhde, koska hänelle on henkilökohtaista aikaa paremmin kuin suuremmassa ryhmässä ja suhteen muodostaminen yhteen ihmiseen on helpompaak uin useampaan.

Pph:lla on usein neljä alle kaksivuotiasta hoidossa. Hän tekee yksin kaiken perushoidon, laittaa ruoan, siivoaa jäljet. Tekee 10-tuntista työpäivää, joten on väsynyt (työpäivän jälkeen vielä käy kaupassa ja siivoaa lisää). On naurettava väite, että hänellä olisi enemmän aikaa lapselle.

Sain aivan mielettömän kutkuttelevan työtarjouksen lapseni ollessa 1 v 3 kk, joten lapsi lähti perhepäivähoitoon. Lapsen kehitys oli päätähuimaavaa! Puhe kehittyi todella nopeasti, uusia taitoja tuli ja tyttö jäi joka kerta mielellään hoitoon ja lähti mielellään hoidosta. Tyttäremme onkin hyvin sosiaalinen tapaus. Hän ehti olla hoidossa 7 kk, kunnes jäi kanssani kotiin taas. Olen äitiyslomalla ja tunnen suoraan sanottuna morkkista, koska en ole Duracell-pupu, joka kehittää tekemistä kaiken aikaa. Ei tällä mahalla siihen kykenekään. Minusta on ihanaa olla lapseni kanssa kotona, mutta välillä mietin, että olisiko hänen parempi kuitenkin olla osittain hoidossa... Nämä ovat vaikeita, vaikeita juttuja... eikä oikeaa tai väärää vastausta ole. Jokainen lapsi ja vanhempi on erilainen, kaikille ei sama sovi.

Jos itsellä ei rahkeet riitä täysipainoiseen läsnäoloon ja kasvatukseen, on päivähoito aina parenpi ratkaisu.

Muussa tapauksessa omaa vanhenpaa ei mikään voita rakkauden, hellyyden, läsnäolon, rajojen ja elämysten antajana.

Kaipaa tosin jo enemmän virikkeitä kuin kotoa saa, mutta leikkipuisto ja muut muutaman tunnin mittaiset päiväohjelmat riittävät mainiosti. Suurin mutta hoidossa olisi täysi 8-10 tunnin päivä vieraiden lasten ja aikuisten kanssa ilman vanhemman läsnäoloa, tiedän sen olevan vielä tässä vaiheessa tytölle liikaa. Ehkä syksyllä jos työkuviot (lähinnä meidän työajat) sallii 4-6 tunnin hoitopäivän, mutta siitä tiedän enemmän vasta jokusen viikon kuluttua.

Olen pph ja toisinaan päiväkodissa töissä.

Pää meinaa hajota siinä metelissä.

Kuulosuojaimille olisi käyttöä.

Kaipaa tosin jo enemmän virikkeitä kuin kotoa saa,

Kyllä ihmettelen, jos hyväkin alle kolmivuotiaiden ryhmä muka voittaa kotiolot. Kotioloissa on tällöin jotain pielessä..

olisi hän poissa siis noin 10 vuotta, jonka jälkeen mahdollisesti uudelleenkouluttautuisi, etsisi uutta työpaikkaa jne. Eli helposti katko työelämästä olisi aika pitkä.

Ja kun keskimäärin lapsia on 1,8 on siinä mukana ne lapsettomatkin, joten lapsellisilla on siis keskimäärin enemmän lapsia ja useamman kuin khaden lapsen perheessä paussi työelämästä olisi vielä pidempi.

Kyllä siinä syrjäytyisi aika hyvin naiset työelämästä ja voidaan jo aiheellisesti kysyä kuka maksaa ne vanhempainvapaa/hoitovapaa/mahdolliset työttömyyskorvaukset.

Jos siis suurin osa lapsista hoidettaisiin kouluikään saakka kotona, tulisi yhteiskunnan toiminnasta aika erilaista.

mutta täysin absurdi ajatus on mielestäni se, että jokaisella perheellä olisi mahdollisuus siihen, että yhtäkän lasta ei vietäisi hoitoon ennen kouluikää?? Tämähän tarkoitaisi sitä, että käytännössä Suomessa ei työskentelisi juurikaan 20-45 vuotiaita naisia (tai miehiä),

SUomessa keskimääräinen lapsiluku on 1,8, ja lasten keskimääräinen ikäero varmaan n. 3 vuotta. Tämähän tarkoittaisi sitä, että lapsiperheessä toinen molemmat vanhemmista olisivat keskimäärin 4,5-v poissa työelämästä ( Jos nyt siis oletetaan, että sinne eskari/kouluikään asti kotona oltaisiin. Lisäksi naisista joka viides ja miehistä joka neljäs jää lapsettomiksi. SIinäkin sitä reserviä työelämään. Ja mä en siis ole tällaisen mallin kannattaja, mua vaan aina ärsyttää nää " kukas teidän kotona olon maksaisi, jos kaikki hoitaisi lapsensa kotona". Yleensä tolla vielä tarkoitetaan alle 3-vuotiaita. Sanoisinpa että ainakin 80% työvoimasta on kuitenkin muita kuin alle 3-vuotiaiden vanhempia, eli kyllä se varmaan järjestyisi. Eiköhän sitä rahaa tässä yhteiskunnassa syydetä vähän turhempiinkin juttuihin kuin lasten hyvinvointiin.

en ottanut kantaa ap:n lapsen ikään ja hoitoon, sitähän ei suoranaisesti kysytty aloituksessa.

T. 29

sun lapsi oli kuitenkin 1,5 vuotta vanhempi kuin aloittajan lapsi, eli aivan eri kehitystasolla.

Olen pph ja toisinaan päiväkodissa töissä.

Pää meinaa hajota siinä metelissä.

Kuulosuojaimille olisi käyttöä.

Lasteni päiväkodissa ei ole oikeastaan ikinä meteliä. Minulla on lapsi sekä isojen että pienten ryhmässä.

En ole vielä metelittömässä päiväkodissa tähän päivään mennessä työskennellyt.

LTO

Riippuu päiväkodista

Olen pph ja toisinaan päiväkodissa töissä.

Pää meinaa hajota siinä metelissä.

Kuulosuojaimille olisi käyttöä.

Lasteni päiväkodissa ei ole oikeastaan ikinä meteliä. Minulla on lapsi sekä isojen että pienten ryhmässä.

ryhmässä ainakin välillä ihan helvetinmoinen melu. Lapsi valittaa välillä aamuisin, ettei halua mennä tarhaan, kun siellä on niin meluisaa.



Päiväunista on turha haaveilla, sillä syksyllä uudet lapset itkevät itsensä uneen (tai vain itkevät), eikä tilaa ole eriyttää lapsia niin, että toiset saisivat nukkumisrauhan. Vain ne, jotka ovat valmiiksi kuolemanväsyneitä, saavat unen päästä kiinni. Ne aamulla kuudelta tai viimeistään seitsemältä kesken unien herätetyt...



Aika usein näkee, miten pienten ryhmän lapset itkevät ulkoiltaessa maassa pitkäänkin, ennenkuin joku aikuinen huomioi lasta. Välillä ne parkuvat siinä jaloissa ilman lohdutusta.



Kaikki neljä tuttuani jotka ovat päiväkodeissa hoitajina tai opettajina, haluavat jostain syystä pitää omat lapsensa mahdollisimman pitkään kotona ja kun lapset aloittavat hoidon, hoitopäivät mahdollisimman lyhyinä.

Uskomatonta!! 1v2kk pärjää erittäin hyvin ilman erityisiä virikkeitä!

Sain aivan mielettömän kutkuttelevan työtarjouksen lapseni ollessa 1 v 3 kk, joten lapsi lähti perhepäivähoitoon. Lapsen kehitys oli päätähuimaavaa! Puhe kehittyi todella nopeasti, uusia taitoja tuli ja tyttö jäi joka kerta mielellään hoitoon ja lähti mielellään hoidosta. Tyttäremme onkin hyvin sosiaalinen tapaus. Hän ehti olla hoidossa 7 kk, kunnes jäi kanssani kotiin taas. Olen äitiyslomalla ja tunnen suoraan sanottuna morkkista, koska en ole Duracell-pupu, joka kehittää tekemistä kaiken aikaa. Ei tällä mahalla siihen kykenekään. Minusta on ihanaa olla lapseni kanssa kotona, mutta välillä mietin, että olisiko hänen parempi kuitenkin olla osittain hoidossa...

Nämä ovat vaikeita, vaikeita juttuja... eikä oikeaa tai väärää vastausta ole. Jokainen lapsi ja vanhempi on erilainen, kaikille ei sama sovi.

ainakaan meidän lapsille.