Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua! Vauvalla pakkoliikkeitä, pää ja kädet tärisee samaan aikaan..
05.04.2010 |
pää kääntyy puolelta toiselle muutaman kerran nopeasti ja samaan aikaan kädet tärisee.
Vauvalla ikää 3 vk ja risat.
Mitä tämä on? Onko normaalia? voiko johtua ilmavaivoista? ihan kuin vauvaa puistattaisi voimakkaasti.
Kommentit (29)
tarkistakaa sokeriarvot. onko sinulla ollut mielialalääkitystä raskauden aikana? voi olla vierotusoireita. voi tietysti krampata vatsassa mut ei ihan kuulosta siltä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilmavaivoja on myös, pulautustakin tuli. Jos se on vain normaalia puistatusta tai johtuu hermoston kehittymättömyydestä...
kuuluuko "pissapuistatukseen" käsien tärinä?
Minkä ikäiselle niitä "pissapuistatuksia" voi tulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilmavaivoja on myös, pulautustakin tuli. Jos se on vain normaalia puistatusta tai johtuu hermoston kehittymättömyydestä... kuuluuko "pissapuistatukseen" käsien tärinä? Minkä ikäiselle niitä "pissapuistatuksia" voi tu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos toistuu niin ihan oikeasti soita ammattilaiselle!
on puistattanu ja puistattaa joskus vieläki, ku on iso pissahätä esim. En nyt ite vielä huolestus tuon perusteella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epilepsiakohtausten oireet
Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Epileptinen purkaus saattaa levitä aivoissa paikallista alkamiskohtaansa laajemmalle tai yleistyä suoraan koko aivojen alueelle. Poikkeavan sähköpurkauksen sijainnista ja leviämisalueesta aivoissa riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu.
Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet (rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous), automatismit (esimerkiksi nieleskely, hypistely), itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset), tunteenkaltaiset ilmiöt (esimerkiksi pelko) ja toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa). Myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen voivat olla lapsen epilepsian ensioireita.
Kohtausoireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus-kouristuskohtauksesta hyvin lyhytkestoiseen toimintojen pysähtymiseen tai toimintakyvyn alenemiseen. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin. Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä useiden tuntienkin kestoinen jälkitila, jonka aikana henkilön toimintakyky ei ole normaali. Jos kohtaus pitkittyy tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi että kohtauksen saanut ei välillä toivu, henkilö on hengenvaarassa ja hänet on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään pikkuvauva-ajan tärinäkohtauksia?! Tai "pissapuistatuksia"?
T. Se joka kirjoitti, että voi olla epilepsiaa
Lapsen epilepsia
Lapsen hermoston kehittyessä aivosähkötoiminnan säätely muuttuu ja lapsilla on aikuisia suurempi riski saada yksittäinenkin epileptinen kohtaus. Kohtausoireet ovatkin yleisimpiä lapsuusiässä esiintyvistä neurologisista oireista. Lähes joka kymmenes lapsi saa ainakin yhden epileptisen kohtauksen ennen aikuisikää, useimmat jonkin ulkoisen syyn, esimerkiksi kuumeen laukaisemana – tällöin ei kuitenkaan ole vielä kyse epilepsiasta.
Noin 0,7 %:lla lapsista on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman ulkoista syytä - eli he sairastavat epilepsiaa. Riski sairastua epilepsiaan on suurin nuorimmilla, etenkin alle 1-vuotiailla lapsilla.
Epilepsia lapsuus- ja nuoruusiässä on erittäin monimuotoinen ilmiö, jossa kohtausten ilmenemismuodot, syyt ja ennuste vaihtelevat yksilöllisesti. Epilepsian alkamisiän, kohtaustyypin, liitännäisoireiden, aivosähkötoiminnan poikkeavuuksien ja epilepsian ennusteen perusteella voidaan osalla epilepsiaan sairastuvista tunnistaa epilepsiaoireyhtymä. Oireyhtymät voivat olla hyvänlaatuisia, jotka eivät vaikuta merkittävästi lapsen kokonaiskehitykseen tai vaikeahoitoisia, usein muihin neurologisiin oireisiin ja perussairauksiin liittyviä, joihin voi liittyä lapsen kehityksen hidastuminen tai jopa pysähtyminen.
Hyvänlaatuiset epilepsiat ja oireyhtymät ovat vaikeahoitoisia yleisempiä. Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen on tärkeää etenkin epilepsian hoidon, tarvittavien lisätutkimusten ja ennusteen määrittämisessä, mutta oireyhtymätasoinen diagnoosi on mahdollista tehdä vain joka kolmannen potilaan kohdalla. Muiden kohdalla epilepsiadiagnoosi perustuu pääasiallisesti kohtaustyyppiin ja joka kymmenennellä lapsella epilepsian tarkkaa tyyppiä ei voida määrittää.
Epilepsian esiintyvyys on todennäköisempää lapsilla, joilla on myös muita neurologisia oireita. Väestöpohjaisissa tutkimuksissa on todettu kaikista epilepsiaa sairastavista lapsista noin kolmasosalla olevan muitakin neurologisia oireita kuten kehitys- tai liikuntavammaisuutta.
Lievempiä neurologisia oireita (kömpelyyttä, oppimis-, keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksia) on näiden lisäksi n. 10–20%:lla. Epilepsian ja neurologisten erityisvaikeuksien välinen suhde on moniselitteinen. Usein sekä kohtaukset että muut oireet liittyvät samaan perussyyhyn (esim. aivojen synnynnäinen rakennepoikkeavuus tai keskushermostotulehduksen jälkitila), jolloin epilepsian itsenäistä osuutta erityisvaikeuksien synnyssä on vaikea arvioida. Vaikeahoitoinen epilepsia voi sinälläänkin aiheuttaa lapsen kehityksen hidastumista tai taantumista.
Valtaosa lapsuusiässä epilepsiaan sairastuvista saadaan nykyisillä hoitomenetelmillä kohtauksettomiksi. Niillä lapsilla, joilla kohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta, voi epilepsia vaikuttaa merkittävästi lapsen kasvuun ja kehitykseen. Siksi epilepsian varhainen toteaminen, hyvä lääketieteellinen hoito, epilepsian hyväksyminen yhtenä lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista ja normaalin kehityksen tukeminen ovat tärkeitä epilepsian hyvän hoidon osia.
Lapsuusiässä alkavan epilepsian ennustetta pidetään yleisesti ottaen hyvänä – noin puolelta voidaan epilepsialääkitys riittävän pitkän kohtauksettoman ajan jälkeen lopettaa ennen aikuisikää. Osalla kohtaukset kuitenkin uusivat aikuisiässä ja lääkitys joudutaan aloittamaan uudelleen. Tietyissä epilepsioissa (esim. nuoruusiän myoklonusepilepsia) kohtaukset uusivat herkästi jos lääkehoito lopetetaan ja näissä tapauksissa lääkehoitoa täytyy usein jatkaa aikuisenakin.
Lapsuusiässä epilepsiaan sairastuneiden pitkäaikainen sosiaalinen ennuste määräytyy ensisijaisesti liitännäisvammaisuuden (liikunta- ja kehitysvammaisuuden) perusteella. Pelkkää epilepsiaa sairastavilla opiskelu, perheen perustaminen ja työllistyminen aikuisina ei kovin merkittävästi eroa ikätovereista ja väestöstä keskimäärin.
Hoitamaton epilepsia voi olla etenevä sairaus, joka hidastaa lapsen motorista, älyllistä ja sosiaalista kehitystä. Siksi epilepsian hoidon tavoitteita lapsilla ovat:
•kohtauksettomuus tai mahdollisimman hyvä kohtaustasapaino
•hoidon haittavaikutusten minimoiminen
•oppimiskyvyn ylläpitäminen, kognitiivisen ja neurologisen kehityksen turvaaminen
•sairauden kanssa selviytyminen ja koko perheen täysipainoinen elämä
Epilepsian hoidon kulmakiviä ovat asiallinen perustieto epilepsiasta, sen syistä, lääkehoidosta ja ennusteesta sekä potilaan, perheen ja muiden hoitoon osallistuvien henkilöiden myönteinen ja kannustava asenne lapsen tulevaisuutta ja kehitystä kohtaan. Yhteistyö lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa, ystäviensä, päivähoito- ja opetushenkilökunnan (opettajat, kouluavustajat, kouluterveydenhoidon henkilöstö) välillä on hyvän hoidon toteutumisen edellytys.
Tämä tarkoittaa avointa suhtautumista epilepsiaan, hyvää tiedonkulkua ja yhteisesti sovittuja menettelytapoja lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä asioissa sekä mahdollisissa kohtaustilanteissa. Hoidon tärkein tavoite on epilepsiaan sairastuneen lapsen ja nuoren motorisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen turvaaminen ja epilepsian elämänlaatuun heijastuvien vaikutusten kuten minäkuvan heikentymisen, leimautumisen ja kohtausten pelon ja erilaisuuden kokemusten minimoiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on puistattanu ja puistattaa joskus vieläki, ku on iso pissahätä esim. En nyt ite vielä huolestus tuon perusteella
Eli en minäkään pelkkien puistatusten perusteella epilepsiaa epäilisi (siitäkin henk. koht. kokemusta).
hänellä oli kans vauvana samanlaisia puistauksia jotka jäivät pois noin 2kk iässä. ja nyt hän on ihan terve ja hyvin kehittynyt lapsi. ehkä tällä toisella on sitä samaa, joka johtuu kait vain hermoston kehittymättömyydestä..
onko niihin vessahätä-puistatuksiin kuulunut käsien tärinä vai vaan pään ?
täristeli kättään muistaakseni ensimmäisen viikon aikana siten että sen selvästi huomasi, mutta se hävisi melko nopeasti (viikon - parin aikana muistaakseni) eikä ole jäänyt mitään ongelmia. Ei oikein muista kun siitä on aikaa jo 10 vuotta...
meillä johtui vessahätäviestinnästä, mutta jos olet huolissasi tai lapsi vaikuttaa oudolta niin toki ota yhteyttä lääkäriin äläkä jää katselemaan tilannetta.
Meillä alkoi vauvan vessatus 3vko:n iässä, koska viestinä oli niin selkeää. Onko lapsi tyttö?
Alue: Aihe vapaa
Voi olla vaikka epilepsiaa.