En jaksa pitää huolta itsestäni

Omasta itsestä huolehtiminen on ihan retuperällä. Kampaajalla käyn säännöllisesti ja satsaankin siihen, mutta kosmetologilla en käy koskaan, kynsiä ja käsiä en hoida, jalkoja, karvanpoistoa jne. Syön epäterveellisesti, juon liikaa, liikun ja nukun liian vähän. Ulkoilusta pidän, mutta tiedän tarvitsevani kuntosalia lihaskunnon ylläpitoon. Vyötärönympärys kasvaa ja ryhtikin huononee. Saan usein positiivista palautetta ulkonäöstäni ja siitä, miten näytän ikäistäni nuoremmalta. En ole uskoa kuulemaani... Olen oma virtaheponi olohuoneessa; välttämätön paha, joka ei näe kotitöidenkään mielekkyyttä, saati omasta itsestä huolehtimista. Vaikea sitä on sitten lapsillekin opettaa ja olla esimerkkinä.



Lapsena en oppinut kokemaan olevani arvokas. Yritän miettiä olevani tärkeintä lapsilleni ja tärkeä miehelleni, mutta se ei riitä. En vain koe olevani tärkeä.



Pitääkö tässä ostaa delfiinien laulua toistavaa dvd:tä, jossa rauhoittava naisääni hokee minun olevan arvokas vai alanko tuijottaa peiliin ja hokea tärkeyttäni? Kunpa pääsisin terapiaan; olisi ammattilaiselle töitä tarjolla...