Auttakaa, neuvoja kaivataan.

Suosittelen itse ainakin lääkäriin menemistä mitä pikimmiten. Useinhan asiat vain mutkistuvat pitkittyessään, ja sitten taas toisaalta kyseessä voi olla jokin pieni asia, jonka saisi helposti hoidettua alta pois.



Eikä se ainakaan helpota, jos yksin miettii asioita, ainahan se auttaa, kun tietää mitä tapahtuu/onko missään vikaa.

Voimia!

ja oikeastaan se on vähän helpottanut. Tuonut sellaisen lapsettoman identiteetin...



Julkisella ei ole edes kallista, Helsingissä n. 25 e/kerta molemmilta. Perusselvityksiin kuuluu noin 3-4 käyntiä.



Tosin siellä ei ollut mitenkään erityisen asiakasystävällistä.

Moi!

Etsin pitkään netistä ajankohtaisia viestejä, sillä paljon oli vanhoja vuosien takaisia...

Teillä siis 5 v. kuopuksesta. Meillä ensimmäinen ja samalla myös kuopus täyttää loppukesästä jo 8 v. Lähestulkoon kokoajan on yritetty toista. Ollaan jo käyty hoidoissa ja tutkimuksissa, mutta mitään tutkimuksia ei "pakotettu" tekemään, vaan meillä oysissa tehtiin perustutkimukset naiselle ja miehen siemennestetutkimus. On lähdetty niiden perusteella tekemään hoitojs, kun mitään selvää

syytä ei niistä löytynyt. Nyt ollaan käyty läpi pari inseminaatiota ja monien mutkien ja vaikeuksien jälkeen päästiin alkuvuodesta tekemään ivf punktio, jonka jälekkn solut ei jostain syystä hedelmöittyneet ja kaikki lähtee alusta ivf:ssä.Ens viikolla aloitan taas lääkityksen ja rumpa alkaa.

Olen joutunut vuosien varrella ottamaan vauvaonnitteluja vastaan ja vastaamaan kysymyksiin " millonkas teille syntyy?"....Milloin on ollut jokin huhu liikkeellä ja milloin on vatsan seutua seurattu "siihen malliin"...ja kysellään, että eikö jo olisi toisen aika..Aluksi en puhunut kellekkään mitään, nykyään vastaan, että "oisnkin raskaana" tai sanon, että "helpommin MEILLÄ sanottu kuin tehty". Kysyjän moka on jos tulee niin hlökohtasia kyseleen. Ite oon oppinu olemaan näistä asioista kyselemättä keltään kun tietää kuinka vaikea asia on.

Itestä tuntuu kun esikoisen vauva ajasta on näin kauan, että jos joskus sattuisi vielä tärppäämään ja hoidot onnistuisi, niin uusi vauva olisi kuin ensimmäinen. Odotan todella paljon hoitoja ja tulosta : )

Voin vaan kuvitella ja ymmärtää kohtalotoverina sun tunteet....Mut jospa se ois meidänki vuoro vielä saada se nyytti kainaloon ; )

Uskaltauduin varaamaan ajan lapsettomuusklinikalta. Meillä vaan ei oikein varaa ryhtyä inseminaatiota suurempiin toimenpiteisiin asian tiimoilta:( Tai tuntuisi väärältä jotenkin tässä tilanteessa kun olemassaoleviin lapsiinkin saa sitä rahaa upotettua ihan niin paljon kuin sitä tulee.



Toivon ja uskon että me jollain lääkehoidolla selvittäisiin, kun kuitenkin olin viime kevään ja kesän raskaana, 2 raskautta päättyi keskenmenoon:( Siksi on tuntunut että tulen hulluksi tän kevään aikana, kun ne keskenmenneet olisi syntyneet helmi- tai maaliskuussa. Jos olisi edes tullut raskaaksi sen jälkeen tuntuisi paremmalta, vaikka oliskin mennyt kesken mutta nyt tuntuu ettei ole edes raskaaksitulo enää mahdollista.



Yritän olla ajattelematta ja elää normaalia elämää ja unohtaa koko vauva-asian. Viimekuussa sen onnistuin tekemään ja aloin jopa ajatella että ei sittenkään nyt, laihdutan ensin 10kg, keskityn työhöni jne. mutta kun menkat alkaa vajoan taas niin maahan vaikka mun ei pitänyt välittää. Ja joka kuukaus se vaan pahenee, tuntuu pahemmalta kuin edellinen kk.



Mutta nyt taas kun ovulaatio lähestyy mieliala kohenee ja 3 päivän päästä päästään testailemaan ja sitten onkin se lääkäriaika pari päivää siitä:)

Niin, siis hyvä, että varasit ajan, pääset asian kanssa konkreettisemmin eteenpäin. Kun käyt vastaanotolla, tulet eri ihmisenä sieltä, täynnä toivoa ja ajatusta lähteä tietynlaiseen projektiin. itse olen kokenut kaikki käynnit positiivisesti ja tuntenut, että apua lapsettomuuteen on tarjolla. Hoidot on pitkäveteisiä ja aikaavieviä, kun aina on kyse kk kierrosta ym, mutta niin se aika kuluu ja kaikki tulee aikanaan. Itse olen miettinyt monta kertaa nyt, että jos viime kevään inseminaatiot ois onnistuneet, minulla olisi käärö kainalossa, mutta toisin on käynyt...hoidot jatkuvat. Ainakin vielä jaksan olla toiveikas hoitojen suhteen ja toivoa parasta!

Jos yleisellä puolella käyt hoidoissa niin maksat vain lääkkeistä ja käynnit aina samanhintasia. ivf lääkkeet oli kalliimpia kuin inssissä, mutta kun n. 500 € katto täyttyy reseptilääkkeistä apteekissa samana vuonna, kela korvaa sen vuoden aikana kaikki reseptilääkkeet niin, että omavastuuksi jää vain muutama euro. Kannattaa säilyttää kuitit ym. ostetuista lääkkeistä.

Palaillaan asiaan!

T.Toinenko?