Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

On taas niin tuskaisen yksinäinen olo.

Vierailija
04.04.2010 |

Millähän tästä taas nousisi? Itken yksinään, osittain itsesääliä, osittain realismia. Inhoan itseäni säälivää itseäni. Hormonaalinen masennuskohtaus, varmastikin. En vaan nyt tänään millään meinaa muistaa niitä hyviä asioita elämässäni vaikka toki niitä on. Tuntuu vaan niin mustalta ja yksinäiseltä. Tätäkö tää on loppuelämäni?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tehdään enemmän itsemurhiakin, päivystyksessä sen huomaa.



Miksi näin on? Pääsiäisenä paljon tapahtumia, ihmisten ilmoille vain!



Itse oltava aktiivinen, ei kukaan tule ovelle kolkuttelemaan.

Vierailija
2/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sun kanssa samallatavalla ajattelee MONET ihmiset...

rauhallisesti vaan kyllä se siitä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ole yksin. Meitä on täällä ihan livenä tuhansia :)



Pitää uskaltaa ottaa se ensimmäinen askel. Mene uimahalliin, siellä tulee helposti juttuun muiden kanssa.



Aloita harrastus, mene vapaaehtoistyöhön.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Vierailija
4/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ilman puolisoa vaiko ilman ystäviä?

Vierailija
5/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta ei ilman ystäviä. Ovat vaan lomilla kaikki kaukana nyt. Eikä aina jaksaisi kaataa niitten niskaan omaa pahaa oloa yksinäisyydestä. Olisin voinut itsekin mennä äidin ja veljen kanssa pääsiäistä viettämään mutta niilläkin on puolisot, tuntuu että lähipiirissäni ainakin kaikilla muilla on paitsi mulla. Vaikka kuinka yrittää ajatella, että ei mussa mitään niin isoa vikaa ole, niin väkisin sitten aina se peikko jostain hiipii kiusaamaan, että no miksi sitten olet yksin, miksei kukaan halua sinua rakastaa?



Vierailija
6/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulle ei vain kelpaa kuka vain. Haluat olla rakastunut/ihastunut aidosti?



Jokainen löytää jonkun, mutta kantaako se pidemmän päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oletko liian kranttu? Etsitkö sitä ihanaa täydellistä jumalaisen komeaa ja rakasta? Usein ne tosi komeat eivät kauaa yhdessä kukassa viihdy. Käännä katseesi niihin vähän hiljaisempiin, komeisiin, muttei kiiltokuvakomeisiin niin alat olla jo vahvoilla.



Esimerkkinä oma ystäväni. Pitkä, komea ja raamikas 32-vuotias, rakastaa lapsia ja on ihanin mies mitä tidän (oman mieheni jälkeen). On kuitenkin pari kiloa ylimääräistä (pari, ei mitään kymmeniä) niin naiset ravintoloissa eivät edes katso hänen suuntaansa. Haluaisin niin hänelle oman kullan ja perheen, kun näkee kuinka häneen koskee kun hänellä ei ole perhettä. Kiltti, ei ongelmia alkoholin tms. kanssa, vakaa työpaikka. Ei vain kelpaa.

Vierailija
8/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta kaippa sitten olen.

Olen kiltti ihminen, ja miehen pitää olla myös luonteeltaan kiltti, muuten muserrun hänen alleen. Hyvä itsetunto olis hyvä olla koska normaalisti (kun en itke kotona yksinäisyyttäni) olen aika vahva nainen, ja herttaisen flirtti, avoin ja sosiaainen ja miehen pitäs kestää se, luottaa, että kun olen hänen kanssan, olen hänen. En ole mustasukkainen, enkä voi sietää mustasukkaisuutta! Olen seurustellut muutaman kerran ja sekaan mahtuu pitkä ja lyhyt, laiha ja pönäkkä. Mutta kyllä puhua pitäs uskaltaa, koska en ole itse hiljainen, enkä halua olla se ainoa joka puhuu. Rakastan lapsia ja eläimiä, enkä ole turhan kranttu kodin sääntöjen suhteen. Ja mulla on, jos naisilta kysyt 15kg liikaa, jos miehiltä kysyt muodot kohdallaan. En koskaan voisi arvostella miestä kilojen mukaan! Paitsi ehkä painonsa arvosta kultaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikutat juuri sopivalta ystävälleni :-) Hänkin on todella sosiaalinen, vaikka ei ole suuna päänä. On vain se "kallio" kaveripiirissämme, joka aina kutsutaan kaikkialle ja johon luotetaan 100% ja joka on kaikkien kaveri koska on niin mukava. En voisi kuvitella häntä mustasukkaisena, hän on aina kohtelias, ystävällinen ja suorastaan rakastettava. Osaa toki irrotellakin ja nauraa iloisesti ja usein :) ja selvästi kaipaa omaa kultaa ja perhettä. Tähän asti hoitanut vain toisten lapsia.

Vierailija
10/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahin olo alkaa helpottaa. Kiitos kun juttelit. Taidan käydä kävelyllä, se yleensä piristää. En usko, että kelpaisin ihanalle ystävällesi, olen vanhempi nainen, melkein 40v. enkä edes asu Suomessa :-( Mutta jokin tässä nyt helpotti oloani. Ehkä se, sanoit että jollekin vaikuttaisin ihan sopivalta. Säälittävää, mutta se on niin pienestä kiinni, että se paha olo alkaa nujertua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
04.04.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä pyhät vaan pahentavat.