Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka pitävät imetystä vastenmielisenä tapahtumana?
02.04.2010 |
Kumminkin vauva saa äidinmaidosta vasta-aineita, joten olemme päättäneet sitä tulevalle vauvalle antaa. Meillä homma hoitui ekan lapsen kanssa siten että minä pumppasin rintapumpulla kaiken äidinmaitoni tuttipulloon, josta mies sen sitten vauvalle syötti. Muita, jotka ovat tehneet näin siis ihan joka ikisellä imetyskerralla?
Kommentit (25)
että imetys on ällöä, koska rinnat ovat miestä varten. Ja kas: heti synnytyssalissa otin vauvan tissille ja imetin tunnin: olin muuttunutkin äidiksi. Ja sitten imetinkin 13 kk. Ja nyt naurattaa moiset aiemmat typerät ja lapselliset ajatukset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsuuteni kärsinyt insestistä/raiskauksista ym. minusta imetys oli ällöttävää. Minusta se oli lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä vaikka toki tiesin ettei näin ole. Minulla oli niin paha olla, että muutaman kerran jälkeen myös pumppasin ja sitten annoin pullosta. Molemmilla kerroilla näin. Imetin siis sairaalassa ja pari päivää kotona ja kun olo oli sietämätön, niin vaihdoin pulloon.
Toki omat traumani vaikuttavat asiaan ja yleisesti ottaen en pidä imettämistä mitenkään sairaana. Mutta minulle se ei sopinut ollenkaan.
Onneksi olen vela, enkä ole joutunut sitä kokemaan. En tiedä, miksi tuo ajatus etoo. En kuulemma itsekään vauvana suostunut imemään, purin vain ja pääsin (=jouduin) pulloruokintaan.
vastenmielistä joidenkin ekojen viikkojen ajan kivun vuoksi. Rinnanpäät olivat verisillä haavoilla imemisestä ja rinnat pinkeinä maidonnoususta. Sitten nännien iho alkoi kestämään ja maidontulo tasoittua. Lopulta imetin esikoista 1,5 vuotiaaksi hyvillä mielin.
Toisen lapsen kanssa oli jo helpompaa, vaikka alussa nännit olivat taas haavoilla, mutta onneksi vähemmän kuin ekan kanssa.
hankalaltahan tuo pumppaus kuulostaa. Ei olis tullut mieleenkään toimia noin :)
Ymmärrän kyllä, että joku voi kokea imettämisen hankalaksi ja saattaahan se olla kivuliastakin, minkä vuoksi sen voi kokea myös luonnottomaksi. Jossain määrin vääristyneeltä suhtautumiselta äitiyteen se kuitenkin kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika hupaisa tulkinta. Monet vauvat purevat, se kuuluu oikeastaan asiaan, joten äitisi ei vain ole osannut hoitaa asiaa oikein.
Onneksi olen vela, enkä ole joutunut sitä kokemaan. En tiedä, miksi tuo ajatus etoo. En kuulemma itsekään vauvana suostunut imemään, purin vain ja pääsin (=jouduin) pulloruokintaan.
Mulle imetys on aina ollut ihan itsestäänselvää. Toki mulle on jossain vaiheessa äitiyttä selvinnyt, että imettäminen ällöttää joitakuita, mutta en mä ole antanut sen itseäni häiritä niin kuin eivät ole mua yrittäneet rajoittaa.
Mä kyllä miettisin mitä on oman pään sisällä vikana jos imetys noin ällöttää... ihan jo senkin takia että myöhemmin elämässä ei tartte pilata oman tyttären/miniän imetyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen kuitenkin kaikkia kolmea lasta täysimettänyt vastasyntyneisyysajan järkisyiden takia. Maitoa olis riittänyt hyvin joka kerralla pitkäänkin imetykseen, mutta lopetin 6kk jälkeen, koska en pidä imettämisestä, Ällö on liian raju sana mun tuntemuksille.
Muiden imetykset ei herätä negatiivisia tunnereaktiota, vauva saa ruokaa ja sillä hyvä.
On käynyt mielessä, vaikka huvittava ajatushan se on.
Kyllä se imetys onnistui muiden lasten kanssa äidilläni, joten kyse ei ollut siitä, etteikö hän olisi osannut hommaa. Minä _en_ ollut esikoinen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta tuo pumppaaminen vasta epämiellyttävää onkin? Tulee sellainen lypsylehmäolo..
mutta varsinkin kun maidontulo alkaa tasaantumaan saan tehdä ylimääräistä "työtä"että jaksan asennoitua imetykseen.Kaksi lasta olen imettänyt ekaa 9kk toista 12 kk ja nyt on kolmas lapsi jota imetän ja pyrin siihen että pystyn imettämään häntä vuoden ikään hyvillä mielin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rinnat kuuluu miehelle eikä vauvalle.
En pysty ymmärtämään miten toiset on näin vieraantuneita luonnosta. Miksiköhän ne rinnat sitten on täynnä maitorauhasia ja vauvan syntymä käynnistää maidon erityksen. No, mä olenkin joku muinaisjäänne.
en sitten tiedä onko niitä liian vähän vai ei ollenkaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten vanhempasi sinua (4) kasvattivat kun aloit ajatella, että rinnat ovat miestä varten? Eli nainen on seksiobjekti?
En jaa ap:n kokemusta. Imetin omiani 8-12 kk. Sujui alkuhankaluuksien jälkeen hyvin, pidin siitä ja olen niin laiskaksin, että imettämisen vaivattomuus viehätti.
että imetys on ällöä, koska rinnat ovat miestä varten. Ja kas: heti synnytyssalissa otin vauvan tissille ja imetin tunnin: olin muuttunutkin äidiksi. Ja sitten imetinkin 13 kk. Ja nyt naurattaa moiset aiemmat typerät ja lapselliset ajatukset...
ei mun mielestä rinnat kuulu sen enempää vauvalle kuin miehellekään, ne kuuluvat tasan sille ihmiselle, jonka kehossa ne ovat. näin ollen jokaisella on oikeus päättää mitä rinnoillaan tekee eikä se ole mitään "luonnosta vieraantumista".
se on omien aivojensa käyttämistä.
ekaa lasta imetin kaksi viikkoa, toista viikon ja kolmatta en ollenkaan. Muuten äitiys on ihanaa! Olen parempi äiti kun saan nauttia vauvastani kärsimättä imetyksen aiheuttamasta kuvotuksesta ja inhosta. On ilo ruokkia vauva pullosta - korvikkeella.
miten vanhempasi sinua (4) kasvattivat kun aloit ajatella, että rinnat ovat miestä varten? Eli nainen on seksiobjekti?
Rinnat miestä varten? :o Saavathan miehet toki rinnoista tykätä, mutta kyllä ne kuulkaa mammat ovat vauvan ruokintaa varten olemassa.
ei mun mielestä rinnat kuulu sen enempää vauvalle kuin miehellekään, ne kuuluvat tasan sille ihmiselle, jonka kehossa ne ovat. näin ollen jokaisella on oikeus päättää mitä rinnoillaan tekee eikä se ole mitään "luonnosta vieraantumista". se on omien aivojensa käyttämistä.
Silloin yleensä käyttää JÄRKEÄÄN ja jos järkeään käyttää, ei kauheasti voi tulla muuhun lopputulokseen kuin siihen, että rinnat on tehty imetystä varten. JOs päätyy muihin tuloksiin, on aika väistämättä luonnosta vieraantunut.
Se on sitten eri asia, kuinka pahana sitä kukakin kohdallaan pitää.
SInänsä mä ymmärrän kyllä tämän ajatuksen siitä että rinnat kuuluu miehelle, tai seksiin tms. koska eihäån sitä ihmisille todellakaan näytetä mitäänimetyskuvastoa rintoihin liitettynä, vaan ainaoastaan seksikuvastoa. Sen kanssa kasvamme, ja siihen turrumme.
ei mun mielestä rinnat kuulu sen enempää vauvalle kuin miehellekään, ne kuuluvat tasan sille ihmiselle, jonka kehossa ne ovat. näin ollen jokaisella on oikeus päättää mitä rinnoillaan tekee eikä se ole mitään "luonnosta vieraantumista".
se on omien aivojensa käyttämistä.
- hupaisa mielipide; nimittäin kun ajattelee sitä että raskaus ja synnytys (+ vauvan imeminen) käynnistävät naisen elimistössä hormonitoiminnan, joka aikaansaa maidontuotannon.
Kirjoittajalla ei taida vielä olla kokemusta raskaudesta ja synnytyksestä?
Itselleni (piintynyt feministi :) valkeni raskauden, synnytyksen ja vauvan syntymän aikana/jälkeen, että luontoäiti on hoitanut nämä hommat siten, että kehoni ei tavallaan kuulu minulle raskauden aikana, vaan on kehittyvän vauvan koti.
Samoin, synnytyksen jälkeen huomasin että vauva tarvitsee rintojani + niiden tuottamaa maitoa (eli että rintani olivat silloin vauva varten, eivät minua - aiemmin ajatus olisi tuntunut täysin kestämättömältä, mutta vastasyntynyt vauva sylissäni se olikin aivan itsestäänselvää + en olisi voinut ajatellakaan kieltäväni pääsyä rinnoilleni tuolta pikkusielta avuttomalta olennolta ).
ennenkuin vauva syntyi...