En vaihda vapaa-aikaani 250€:oon. Olen työttömänä mieluummin.

sossusta sama raha,,tai hiukan pienennettynä jos kieltäytyy....otan vaikka -40% ennemin kuin minimipalkkaisen paskaduunin

Perinteisesti sitä on ennenkin muutettu työn perässä.

se työpaikka missä saa enemmän kuin työtömyyskorvaus. Ainakin täällä pohjoisessa tarjotaan vain surkeita osa-aikatöitä. Yhdessä jouduin seisomaan päiväkaupalla paperisilppurin edessä ja silppuamaan heitettäviä papereita, ja tätä työtä saa siis tehdä akateemisella tutkinnolla. Muilla siellä ei ollut sen kummempia tutkintoja mutta puolustavat kyllä reviiriään kynsin hampain, saattaisihan olla kohtalokasta kun huomattaisiin etteivät nuo vakipaikoissa olevat tiedä sen enempää kuin kukaan muukaan. Toisessa tapauksessa minut osoitettiin paikkaan joka vaikutti kiinnostavalta mutta haastatteluun päästyäni olikin tuo vähän kiinnostava työtehtävä mystillisesti vaihtunut rankkaan ruumiilliseen työhön joka oli minulle vaikea allergioiden vuoksi. Se kivempi työtehtävä menikin sitten paikan pomon sukulaiselle kun saatiin yhteiskunnan tukien avulla täytettyä tuo vähemmän haluttu paikka. Vaikka työnantajat saavat tukia työttömien työllistämiseen, hämmästyttävän paljon noita työpaikkoja menee heidän tuttavilleen tai jo firmassa oleville joille junaillaan avustuksia.

Lisäksi tarjotut paikat ovat lähes aina osa-aikatöitä joten työttömälle työhönmeno maksaa enemmän kuin mitä saisi kun olisi päivärahalla, koska asumistukea leikataan tosi rankasti nykyään.

saamaan hyvän vakituisen työn. Itse olen pahasti pettynyt siihen, että pitkän ja hyvin hoitamani akateemisen koulutuksen jälkeen tarjolla on vain ikuisia pätkätöitä huonolla palkalla, vuodesta toiseen Suoraan sanoen on kusetettu olo (anteeksi alatyylinen sanavalinta..).

Ottakaa huomioon se, että kokemuksen myötä palkka nousee tasaiseen tahtiin. Mulla on palkka noussut kolmessa vuodessa melkein 300€/kk. Ja pian ajattelin pyytää palkankorotusta. Ette voi ajatella että se palkka on vaikka edes vuoden jälkeen sitä mitä se on nyt.

ymmärrätkö ap sellaista ihan perusasiaa että raha ei tule rahakoneesta sinne pussukkaasi, ei ole mitään valtiota joka maksaa vaan ne sinun rahasi tulee meidän muiden työnteosta.



No jossain vaiheessa tämä sosiaalisysteemi tulee romuttumaan, se nyt vaan on kylmä tosiasia, että kun kokoajan enemmän on näitä kotimaisia vätyksiä ja siihen päälle vielä mamut, niin veronmaksajia vaan ei ole tarpeeksi pitämään systeemiä yllä.

Pelottavan paljon nuorissakin löytyy näitä pumminalkuja, saaneet vissiin kotoa "hyvän" mallin.

No mutta yksi yhdistävä tekijä kaikikilla minun kohdalle osuneilla "minun aikani liian kallista mennä töihin" -ihmisillä on ollut tyhmyys.

Ei kai sille vaan voi mitään, että on niin yksinkertainen, että elämässä riittää se läskillä perseellä kotona makaaminen, onhan se pummin aika niin kallista.

RÄYH... työttömyystuen pitäisi ehdottomasti olla 6kk ja sen jälkeen loppuisi se ilmainen raha, sais pummit kuolla sillan alla nälkään.

työmatkat. Mulla menee työmatkoihin jo 200 euroa kuukaudessa. Lasten päivähoitomaksut on meillä noin 300 euroa kuukaudessa ja nuo siis jää pois jos olen työtön. Mulla palkka netto 1400 euroa/kk ja työttömyyskorvaus oli jotain 1200 euroa/kk/netto. Eli selvä säästö olisi jos olisin kotona.

Minä kuitenkin sain ihan kivaa työtä, joten olen nyt töissä, vakituisesti. Kyllä mä koen, että on parempi itse elättää itsensä.

se työpaikka missä saa enemmän kuin työtömyyskorvaus. Ainakin täällä pohjoisessa tarjotaan vain surkeita osa-aikatöitä. Yhdessä jouduin seisomaan päiväkaupalla paperisilppurin edessä ja silppuamaan heitettäviä papereita, ja tätä työtä saa siis tehdä akateemisella tutkinnolla. Muilla siellä ei ollut sen kummempia tutkintoja mutta puolustavat kyllä reviiriään kynsin hampain, saattaisihan olla kohtalokasta kun huomattaisiin etteivät nuo vakipaikoissa olevat tiedä sen enempää kuin kukaan muukaan. Toisessa tapauksessa minut osoitettiin paikkaan joka vaikutti kiinnostavalta mutta haastatteluun päästyäni olikin tuo vähän kiinnostava työtehtävä mystillisesti vaihtunut rankkaan ruumiilliseen työhön joka oli minulle vaikea allergioiden vuoksi. Se kivempi työtehtävä menikin sitten paikan pomon sukulaiselle kun saatiin yhteiskunnan tukien avulla täytettyä tuo vähemmän haluttu paikka. Vaikka työnantajat saavat tukia työttömien työllistämiseen, hämmästyttävän paljon noita työpaikkoja menee heidän tuttavilleen tai jo firmassa oleville joille junaillaan avustuksia. Lisäksi tarjotut paikat ovat lähes aina osa-aikatöitä joten työttömälle työhönmeno maksaa enemmän kuin mitä saisi kun olisi päivärahalla, koska asumistukea leikataan tosi rankasti nykyään.

mutta olen alkanut ymmärtää ap:n tapaan ajattelevia. Itse olen tullut vihaiseksi ja katkeraksi työelämälle. Korkeakouluopintojen aikana tein 2 harjoittelua 850 euron kuukausipalkalla. Toinen edellytti 400 km päähän muuttoa puolisosta, vuokra-asuntoa ja matkakuluja, joiden jälkeen palkasta jäi vielä yksinkertaiseen perusruokaan ilman herkkuja ja ravintolakäyntejä. Valmistuttuani tein sitkeästi "kaikkia töitä" ja aina jotenkin onnistui kääntämään hanttihommiinkin edes ripauksen koulutusalaani ja "urahaaveisiini" sopivaa.



Nyt takana on 4,5 vuotta pätkätöitä (muutaman kk:n sopimuksia), muuttoa paikkakunnalta toiseen, puhelinlaskuja, satoja tunteja junassa ja kulujen jälkeen jää käteen vähemmän kuin työttömällä. Olen 2-3 krt vuodessa "se uusi", joka joutuu aina pyytelemään anteeksti tietämättömyyttää ja jolle voidaan maksaa huonompaa palkkaa.



Kaiken tämän teen vain työkokemuksen takia, jotta sitten joskus saisin vakituisen työsuhteen ja normaalitasoisen kuukausipalkan. Vaan nyt on alkanut epäilyttää. Palkitaanko minua koskaan vai onko osani olla ikuisesti työmarkkinoiden joustonvara, se joka heitetään sinne minne tarvitaan ja tarpeettomana pois. Nyt jäädessäni äitiyslomalla työnantaja huomasi ettei työsuhdettani ole enää tarpeen jatkaa. Toivottavasti saan 2-3 lasta lähivuosina, jonka jälkeen katson työmarkkinat vielä kerran. Jos silloinkaan tämän suurimman pelokkeen häivyttyä ei ole tahti muuttunut, alan toimia kuten ap.



Sori vaan.

myötä palkka nousee tasaiseen tahtiin. Mulla on palkka noussut kolmessa vuodessa melkein 300€/kk. Ja pian ajattelin pyytää palkankorotusta. Ette voi ajatella että se palkka on vaikka edes vuoden jälkeen sitä mitä se on nyt.

Ikää oli jo yli 30, ja pelkäsin, etten saa enää töitä. Yritin siis ajatella pitkällä tähtäimellä eteenpäin.



Nyt samassa työpaikassa, ja palkka 2.600 euroa. Kannatti mielestäni.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kyllästyneempi olen tähän oravanpyörään. Tiedän että moni vihaa nykyistä tapaani elää, mutten välitä. Olen siis ansiosidonnaisella nyt jonkin aikaa. En tarkoita että olisin näin loppuelmäni. Nyt kun minulla on mahdollisuus tähän, niin käytän se hyväkseni.



Tyttäreni on ensimmäisellä luokalla, ja nautin että voin olla hänen kanssaan kotona koulun jälkeen. Meillä on aika pitkä koulumatka, jolloin vien hänet aina kouluun, ja haen koulun jälkeen.



Säälittää lapset, jotka joutuvat jäämään iltapäiväkerhoon 17 asti. Jotkut eivät jää, vaan menevät kaupungille pyörimään, kavereille, tai kirjastoon. Mielestäni on kyllä aika aikaista ekaluokkalaiselle olla yksin monia tuntia koulun jälkeen ties missä. Jokainen kuitenkin kasvattaa lapsensa miten haluaa. Itse olen joutunut pienenä menemään yksin kouluun, ja olemaan koulun jälkeen yksin. Inhosin sitä aina. Nyt en halua tyttärelleni samaa.



Minulla ei ole koulutusta suuriin palkkoihin. Se vähän harmittaa. Sillä olen aina tehnyt paljon töitä, töitä joista en ole pitänyt.



Kun laskee ansiosidonnaisen ja asumistuen nyt työttömänä ollessa. Sitten jos olisin työssä, palkan, matkat ja iltapäiväkerhon niin tienaisin jotain 200 - 400 euroa /kk enemmän töissä ollessa. Ehei, laiskottelen mielummin, nautin ajasta tyttäreni kanssa, ja mietin jotain työkkärin kurssia syksyksi.

Opiskele alaa, jolta löytyy töitä!

Koulutuksen lisäksi asenteen pitää olla kohdallaan. Ota itseäsi niskasta kiinni, hyvä ihminen ja hanki kunnon elämä (ja opeta lapsillesikin sellainen).

Ja nykypäivänä ihan sama mitä opiskelet, kortistoon päädyt kumminkin.

opiskeluista 600€ + 180€ verotonta. Opintoraha on niin perseestä että sillä en opiskele enää ikinä.

en pystyisi olemaan asiallinen AP:n kaltaisille idiooteille! Voi kiesus... ymmärrätkö, että yhteiskunnan tuet on tehty VÄLIAIKAISIKSI ja jokaisen ihmisen tulee pääasiallisesti ELÄTTÄÄ ITSENSÄ JA PERHEENSÄ. Voi kerpeles kun ottaa aivoon! Opetat omalla elämän tyylilläsi myös lapsille varsin pelottavan mallin. He tulevat vanhempana luulemaan, että töitä ei tarvitse tehdä jos ei halua. Jos haluat olla lusmu ja olla tekemättä/yrittämättä mitään, saisit myös olla vastaanottamatta yhteiskunnan tukia.



Nyt voisit alkaa aikuiseksi ja ottaa vastuun omasta elämästäsi ja lastesi hyvinvoinnista. Mene kouluun ja opiskele uusi innostava ammatti. Ole ahkera hakemaan harjoittelupaikkoja. Ota kontaktia ajoissa työelämään, niin saat varmasti hyvän työpaikan jossa nautit olostasi.



Älä ole katkera ämmä - ole kiitollinen siitä, että Suomessa voit yhteiskunnan tuella opiskella ja ole kiitollinen myös siitä, että tukiverkko meillä toimii. Älä kuitenkaan ole itsekäs ääliö ja jää sinne verkkoon lojumaan.



HOP HOP niskasta kiinni!

"se onkin 584 ja yksinelävällä 518 miinus verot eli sellanen 450e käteen. siis kansaneläke"



Kansaneläkkeestä ei mene veroa, jos ei ole muuta eläkettä kertynyt.

hiukan enemmän kuin 250 e;-) "En vaihda vapaa-aikaani 250€:oon. Olen työttömänä mieluummin".

"Lisäksi jo kovin kauan lusmuilet jodut, mielestäsi varmaankin, pilipali-kursseille ja työelämävalmennukseen...ikuisuuksia ei voi nostaa korvauksia tekemättä mitään."



Miksi te laitatte ihmisiä pilipali-kurseille? Mitä hyötyä siitä teille on? Mitä hyötyä siitä ihmisille on? Lapset joutuu päivähoitoon ja äiti pilipali-kurssille, vaikka ei kuitenkaan pysty (todennäköisesti) työllistymään. (En ole ap.)

se työpaikka missä saa enemmän kuin työtömyyskorvaus. Ainakin täällä pohjoisessa tarjotaan vain surkeita osa-aikatöitä. Yhdessä jouduin seisomaan päiväkaupalla paperisilppurin edessä ja silppuamaan heitettäviä papereita, ja tätä työtä saa siis tehdä akateemisella tutkinnolla. Muilla siellä ei ollut sen kummempia tutkintoja mutta puolustavat kyllä reviiriään kynsin hampain, saattaisihan olla kohtalokasta kun huomattaisiin etteivät nuo vakipaikoissa olevat tiedä sen enempää kuin kukaan muukaan. Toisessa tapauksessa minut osoitettiin paikkaan joka vaikutti kiinnostavalta mutta haastatteluun päästyäni olikin tuo vähän kiinnostava työtehtävä mystillisesti vaihtunut rankkaan ruumiilliseen työhön joka oli minulle vaikea allergioiden vuoksi. Se kivempi työtehtävä menikin sitten paikan pomon sukulaiselle kun saatiin yhteiskunnan tukien avulla täytettyä tuo vähemmän haluttu paikka. Vaikka työnantajat saavat tukia työttömien työllistämiseen, hämmästyttävän paljon noita työpaikkoja menee heidän tuttavilleen tai jo firmassa oleville joille junaillaan avustuksia.

Lisäksi tarjotut paikat ovat lähes aina osa-aikatöitä joten työttömälle työhönmeno maksaa enemmän kuin mitä saisi kun olisi päivärahalla, koska asumistukea leikataan tosi rankasti nykyään.

työkkärin kursseilla?



Enää ei saa mitään ns. työnhakukusrssilla. Kuukauden kestää ja sukulaispoika joka näin ymmärsi, ajatteli että mistähän matkarahat saisi, kun ei asu kurssipaikan lähellä, kävellen tai pyörällä liian hankala matka.



Ehkä joillakin työvoimatoimiston järjestämillä saa. Työvoimapoliittisilla kursseilla...

rahallisesti, aina.



En ymmärrä, miksi Suomen järjestelmä on tehty niin, ettei osa-aikatyö kannata, ellet ole opiskelija tai kotona asuva nuori.



Eikä siinä yksinäisellekään mitään, mutta perheellisellä on aika hankalaa jos tuet putoo ja sen seurauksena tulot on pienemmät kuin työttömänä, joka nyt mielestäni on aika minimitoimeentulo varsinkin perheelliselle. Yksinäinen voi pärjätä mainiostikin. Niin ja tietty jollain ansiosidonnaisella nyt voi elellä vaikka herroiksikin.

miksi rahdataan työvoimaa ulkomailta... Niille kelpaa hommat vähän pienemmälläkin palkalla.

"näyttäkää mulle se työpaikka missä saa enemmän kuin työtömyyskorvaus."

No minä sain töissä palkkaa 2500 e, mistä jäi käteen n. 1800 e. Työttömyyskorvaus on hiukan yli 1000 e. Kyllä minä töissä olen mieluummin.