Mies häipyi pääsiäiseksi Leville
Mies ilmoitti tiistaina, että ehkä hänen työkaverit on lähdössä Leville pääsiäiseksi, jos saavat liput ja majoituksen. Sanoin, että jaa, sitten järkkäät kyllä reissun koko perheelle.
No, sitten yhtäkkiä keskiviikkona miehellä olikin jo hotelli ja matka maksettu VIIME viikolla. Ei ollut mitään puhunut. Sanoin, että jos lähtee, niin sitten lähden kyllä minäkin. Pysyvästi.
Ja niin se sitten lähti. Olen sille soittanut ja haukkunut, monta kertaa jo. Pitäisikö ottaa lento ja lähteä Leville katsomaan, mitä hittoa se siellä puuhaa? Vai vaan häipyä?
Eniten ottaa päähän, kun koko talven puhuin, että olisi kiva mennä pääsiäisenä jonnekin ja miestä ei kiinnostanut pätkän vertaa. Nyt sitten lähti työkavereidensa kanssa kuitenkin.
Mitä tekis?
Kommentit (63)
että on lähdössä ens viikolla risteilylle tai vappuna juhlimaan. Eikös nyt olisi ihan oikein, että ap sanoisi tavaroita pakatessaan, että on lähdössä. Ei siihen mitään etukäteisvaroitteluja tarvita.
Kuinka ollakaan meni kanssa Leville.
Lapsia ei ollut ja mies van ilmotti matkalta että menossa on.
Viimesen kerran meni. Lähti siltä istumalta mies vaihtoon.
Tuntuu vieläkin inhottavalle kun muistaa sen tunteen minkä se aiheutti.
ja ei ollut mikään hirveä akka jota olisi pitänyt karkuun lähteä. Päinvastoin, kaunis ja aivan ihana nainen.
Mies on nykyään ex. Ei tietenkään johtunut tuosta yhdestä kerrasta mutta ihmisen kanssa on aika vaikea yrittää perhe-elämää jos järjestys on aina se minä, minä ja minä.
Muuten olet vain pelkkä nalkuttava akka joka uhkailee elämän jokaisessa käänteessä lähtemisellä. Rakenna siinä sitten vakaalle luottamukselle perustuvaa suhdetta. Ei kuulosta hyvältä.
Seuraavassa suhteessa voisit ehkä asennoitua toisella tavalla.
Seuraavassa suhteessa voisit ehkä asennoitua toisella tavalla.
Ei avaudu mulle yhtään, että miten ap:n pitäisi asennoitua. Opetella hyväksymään, että miehet joskus karkailee lomalle? Tuskin niin...
teki vastaavia tempauksia. Silloin se ei häirinnyt, itsekin tykkäsin mennä. Mutta kun vuodet kuluivat ja tajusin ettei sen kanssa voi perhettä perustaa kun ei se siitä miksikään muutu, jätin sen.
Ja vielä ihmetteli miksi jätin :D Yritin selittää että me ei oltu ikinä ME. vaan aina vaan yksikkö joka nyt sattumalta hengali yhdessä silloin tällöin, mutta ei se tajunnut.
Jos mahdollista, niin älä soita/tekstaa enää kertaakaan äläkä vastaa puhelimeen. Lähde lasten kanssa johonkin (sukulaisen/ystävän luo tms) ennen kuin mies palaa. Joskus pääsiäisen jälkeen sitten katsot tilanteen uudelleen onko miehen kanssa neuvotteluyhteyttä.
Aivan julmetun törkeä temppu mieheltä. Mä olisin todella raivoissani ja mies saisi todellakin katua ja pyydellä moneen kertaa anteeksi. Ja lepytellä pitkään.
ja hakea miehelle lähestymiskieltoa.
Kun lunta on "tullut tupaan" kuukausikaupalla, niin räystäältä tippuva vesi ja lokkien ilmaantuminen kirkumisineen on kuin alkusoitto keväälle. Siis tulee se sittenkin - kevät!
Rintamäki parkkeeraa Töölöntorin tolpalle aloittelemaan vuoroaan ja vilkuilee "syrjäsilmällä", joskos suosikkisorsa Iines olisi ilmestynyt maisemiin. Ei ollut... ehkä kuitenkin vielä liian aikaista?
Salkku, pieni matkalaukku sekä liikemieheltä vaikuttava osui Rintamäen ensimmäiseksi asiakkaaksi.
- Ja Kauniaisiin, jos käy?
- Takuuvarmasti, minnekäs sinne?
Osoitetta tuli ja keula suunnattiin kohden Turunväylää.
Munkkiniemen seutuvilla takapenkiltä vastattiin puhelimeen.
- Joo, matkalla ollaan. Onkos siellä kaikki valmista? Selvä tämä!
Valistusta seurasi, kuinkas muuten, kun ollaan lähdössä "poikain kanssa" reissuun:
- Pohjoiseen, Rukalle. Lastaavat autoa jo.
- Hiihtelemään, laskettelemaan vai kelkkailemaan? tiedustelee kuski.
- No hiihtoreissuksi se on naamioitu, toinen juttu sitten on jos suksia kertaakaan tarvitaan, sen verran "liukas meininki" siellä on ilman suksiakin.
- Ei ilmeisesti voida puhua perhelomasta, jos oikein ymmärsin? jatkaa Rintamäki.
- Ei sanan täydessä merkityksessä, vaikka on siellä perheenjäseniä, sellaisia, jotka tuppaa olemaan yleensä ilman siippaa näillä reissuilla, jos ymmärrät!
- On tullut kuultua. Se on vissiin sitä Lapin taikaa, vai kuinka?
- Sitä sitä!
Reissumies jäi Kauniaisiin ja kulkuneuvo vaihtui maasturiin. Katolla näytti olevan suksiboksikin. Olikohan täytteenä suksia, tuskinpa... tuumi Rintamäki ja palasi Turunväylälle.
Iltamyöhällä pohjoisesta saapui juna, ja 147. tolpalla Rintamäki toiveikkaana odotteli kyytiä. Siihen kun oli lyhyempi matka junalta verrattuna Asema-aukion tolpalla oleville takseille... ja arvaus osui oikeaan. Vanhempi mies ja matkalaukku oli tullut pohjoisesta ja matka jatkuisi Vuosaareen.
- Pojan luo kylästelemään, aloitti asiakas.
- Pohjoisesta etelään? Eikös Lapissa tähän aikaan ole varsinainen lomasesonki, ja te tulette tänne etelän loskaan lomaa viettämään? utelee Rintamäki.
Takapenkiltä annetaan ymmärtää, että vaikka turismi tuo rahaa ja työtä paikallisille, niin pohjoisen rauha on tipotiessään. Kelkkaretkeläiset pörräävät yötä päivää. Kapakoissa on "hirviä meno" ja "etelän varekset" vie vielä paikallisten morsiametkin... niin että etelään oli tullut viettämään parisen viikkoa lomaa. Ihan kaikessa rauhassa.
Että tuollainen reissuun lähtö on mahdollista, molemmille. Eli jos mieheni ilmoittaisi että pääsiäisereissua Leville suunnittelee, niin minä olisin sitten varannut option lähteä seuraavilla vapailla jonnekin omien kavereiden kanssa eikä mitään ongelmaa olisi. Olisin sitten keksinyt itselleni ja lapsille jotain kivaa pääsiäiseksi, vaikka reissun veljen perheen luo tms.
Vietämme perheen kesken arkipäivät ja tavalliset viikonloput, joten minusta ei olisi mitään kamalaa viettää pääsiäistä omissa menoissa. Joulu nyt toki tuntuisi oudolta erillään, silloin ollaan tietenkin kaikki yhdessä.
Mutta ymmärrän toki ap:n harmistuksen. Kyllähän asioista pitäisi sopia ja neuvotella eikä vaan nostaa kytkintä, kun on perhe niin lapset ovat molempien vastuulla eikä ole vain imoitusluontoinen asia jättää omakin osuutensa toiselle.
...olisi perustamatta perhettä sellaisen miehen kanssa, joka haluaa olla villi ja vapaa? Pitääkö sellaisten kanssa tehdä lapsiakin? Ja elämä yhtä huutamista ja erolla uhkailua. huh...
Seuraavassa suhteessa voisit ehkä asennoitua toisella tavalla.
Ei avaudu mulle yhtään, että miten ap:n pitäisi asennoitua. Opetella hyväksymään, että miehet joskus karkailee lomalle? Tuskin niin...
Mielestäni on OK että itse kullakin on silloin tällöin reissuja kavereiden kanssa. Niistä kuitenkin sovitaan hyvissä ajoin etukäteen ja ei missään nimessä juhlapyhinä.
Mä saan viikonloppuvapaan noin 5 kertaa vuodessa tavallisina viikonloppuina mutta juhlapyhät pyhitän perheelle. Kaikki mun kaverit toimii suurin piirtein samoin eikä kukaan koskaan ehdota poikien viikonloppua juhlapyhinä.
m40+
teki vastaavia tempauksia. Silloin se ei häirinnyt, itsekin tykkäsin mennä. Mutta kun vuodet kuluivat ja tajusin ettei sen kanssa voi perhettä perustaa kun ei se siitä miksikään muutu, jätin sen.
Ja vielä ihmetteli miksi jätin :D Yritin selittää että me ei oltu ikinä ME. vaan aina vaan yksikkö joka nyt sattumalta hengali yhdessä silloin tällöin, mutta ei se tajunnut.
Ei tosin lähtenyt poikien reissuille, pihi kun oli... Mutta muuten saattoi heti aamusta häipyä kaverin luona "käväsemään" ja tuli illasta takaisin. Tätä teki jatkuvasti, ikinä oikeasti vietetty aikaa yhdessä. Sitten kun jätin, ei ymmärtänyt yhtään miksi, kun "meillähän menee niin loistavasti". Voi kai sen niinkin kuvailla, en ole nalkuttavaa tyyppiä. Jos joku tapa tai asia suututtaa, mainitsen rauhallisesti kerran, jos ei ota onkeensa on se mulle soronoo...
nehän on taas kevään kiimaviikot alkaneet lapissa, kuten paikalliset sanovat :) 800 km päästä minäkin kotoisin,, etelän ihmiset tulee lappiin rentoutumaan ja vaihtamaan petikaveria kerran vuodessa salaa perheeltää, naiset ja miehet, siellä ei suksia oteta autosta edes pois vaikka kelit on liukkaat ja mökeissä lämmintä ja afterski raikaa ;) nähty on itse ja kuultu todistuksia :)
jotain outoa ap:n suhteessa kyllä on, missä rehellisyys ja avoimuus ja se että sanotaan ääneen mitä halutaan ja mikä olis kivaa ja että kuunnellaan toista. No helppo se mun on sanoa kun ainakin kuvittelen eläväni tasavertaisessa suhteessa jossa ei tarvitse jättää asioita sanomatta eikä ap tilanteita synny.
Kaiken vouhkaamisen rauhoituttua ap voisi miettiä mitä tilanne merkitsee, miten mies suhtautui ja luotatko mieheen oikeasti lainkaan? voitteko korjata asia jollakin yhteisellä reissulla? vai haluaako ap vain pilata miehen mukavan reissun meuhkaamalla ja nalkuttamalla, jolloin ei ihmekkään että lähti salaa karkuun hengähtääkseen.. oliko kyseessä kommunikaatiokatko vai mikä? selvittäkää asia rauhassa ilman uhkailua kuin aikuiset ihmiset ja päättäkää sitten voitteko jatkaa elämää noin vai muutatteko tapojanne niin että molemmat ovat onnellisia. ero ei välttämättä ole ratkaisu mutta voi olla että se tulee ellette opettele ratkomaan solmujanne..
varsinainen lihatiski.
sinne mennään miesporukalla vain ja ainoastaan panemaan.
se on kylmä tosiasia.
hullu poro täynnä kiimaisia miehiä.
mikä hitto niihin keväisin iskee?silloin aina hormoonit hyrrää,ja vierasta pillua pitää saada hinnalla millä hyvänsä. vaikka sitten menettäisi perheen.kunhan saa pillua. muulta kuin vaimolta.
kannattaa mennä paikan päälle,niin näet itse.
ihan tosta vaan? Eikö kaikki lennot/hotellit yms. ole varattu täyteen jo ajat sitten?
ihan tosta vaan? Eikö kaikki lennot/hotellit yms. ole varattu täyteen jo ajat sitten?
lähdet vappuna tyttöjen kanssa Tukholmaan ja sitten vaan LÄHDET. Jätä mies hoitamaan lapsia! Eiköhän ota pattiin, nimittäin jos on juhlivaa sorttia, taatusti on näreissään jos joutuu vappuna lapsenvahdiksi :D :D :D