On se kumma miten lihavien lasten äidit ei ymmärrä olevansa vastuussa

ja aiemmin tässä pari-kolme vuotta sitten vielä perheen poika oli laiha kuin mikä ja tyttö paksu kuin mikä ja samaa ruokaa söivät. Äiti päätteli, että ruokavalio on kunnossa koska olisihan poikakin lihava, jos heillä epäterveellisesti syötäisiin. No kuitenkin minä olisin korjannut mm. päivittäisen jäätelön pois sekä harventanut esim. ranskalaisia kerran kuussa syötäviksi ym ym.. kyllä siellä oli niitä "huonoja juttuja" aika paljonkin. Ja lapsilla käy paljon yökyläilijöitä ja yleensä silloin syödään herkkuja (vai?). Mutta en ottanut asiakseni (tietenkään) sanoa mitään, koska olivat tytön kanssa jo ravintoterapeutillakin käyneet ja kilpparikokeissa ym.. (mitään vikaa ei löytynyt)



No, nyt kun poika on pari vuotta vanhempi niin samanlainen tuhti kaveri on hänestä tullut kuin mitä on siskonsakin. Eli??? Perintötekijöistä johtuen poika pysyi aikansa laihana, mutta lopulta huono ruokavalio teki tehtävänsä. Vai, olenko ehkä väärässä?

koska joillakin perheenjäsenillä voi olla heikompi stressinkesto, jota sitten kompensoidaan ruoan puputtamisella. Joillekin syöminen toimii stressin vähentäjänä, jotkut syövät pahaan mieleen jne.



Jos on vakavasti ylipainoinen, syyt usein löytyvät juuri mielenterveydestä ja yrityksestä säädellä syömisen avulla stressiä, ahdistusta tai ylipäätään hankalia tunnetiloja.

on eritasoista. Mielestäni lihottaminen on pahempaa väkivaltaa kuin yksittäinen läppäisy tai tukkapöllö. Kenties sitten taas lievempää kuin jatkuva piiskaaminen.

Kyllähän se usein on niin, että jos on ylipainoinen lapsi niin myös vanhemmat ovat ylipainoisia. Koko perheen ruokavaliossa olisi tarkastamisen varaa.

Totean vaan että olen 110kg, mutta molemmat lapseni ovat normaalipainoisia. Se, että itse olen sokeriaddikti ei tarkoita sitä että syöttäisin lapsilleni sitä. Lapseni harrastavat liikuntaa ja syövät terveellisesti koska se on mielestäni heille hyväksi. Syön myös itse terveellisesti, iltaisin lapsien nukahdettua valitettavasti mässytän karkkia...:(

syövät epäterveellisesti? Osa on sellaisia että voivat syödä mitä vain eivätkä lihoa. Mutta se ei tee jatkuvasta sipsien, karkin ym. syömisestä terveellistä. Näillä laihoilla on jopa enemmän terveysongelmia ja siihen ei kukaan puutu kunnes sitten lopulta terveys romahtaa...

Sorry, olet väärässä. Se terveysriski on nimenomaan se YLIPAINO. Ei laihan terveys mihinkään romahda, vaikka söisikin lihottavia juttuja. Jos siis muuten vitamiinien yms. saannista huolehditaan.

Ylipaino sen sijaan altistaa jo lapsenkin mm. aikuisiän diabetekselle, liikuntaelinvaivoille, sydän- ja verisuonitaudeille jne.

vaan ylipainon kanssa usein esiintyvät sairaudet, joita kuitenkaan kaikilla ylipainoisilla ei ole - siis oikeasti, olen lukenut tästä ihan tieteellistä tutkimusta. Ylipaino ei ole läheskään aina teveysriski, jos läskiä on "oikeissa" paikoissa, ts. ei vatsassa vaan esim. reisissä. Sairaalloinen ylipaino tietenkin on riski, hyvin monella tavalla.

Tuossa lainaamassasi viestissähän juuri sanottiin, että laihallakin huono ruokavalio on terveysriski kaiken painoisilla. Ehkä aikuisena ihmisenä ymmärrät itsekin, että jos ruokavalio on huono, "vitamiinien yms." saannista ei huolehdita.

Ei paino ole terveyden mittari. Mun sairain kaverin on myös hoikin. Hän saa joka ikisen flunssan, on aikuisella iällä jakuvasti kuumeessa jne. Ja on aina syönyt epäterveellisesti.

on "laihoja" eli neuvoloiden käyrillä -10. Ovat olleet syntymästään asti kyseisellä käyrällä. Olen kuitenkin tarkka lasten syömisistä ja teen salaattia joka aterialle, sekä hedelmiä syövät paljon. On meillä herkkupäiväkin, mutta sekin kohtuudella.

Jos noudattaisin itse samaa linjaa, tuskin muistuttaisin norsua, vaan syön (lue mässäilen) illalla kun lapset on jo nukkumassa. Huoh...

kun on yksi tuttu, todella ylipainoinen äiti, jolla yllättäen on diabetes ja yllättäen alle kouluikäinen tytär on myös aika pyöreä ja yllättäen hänellä tutkitaan diabetesta :( Vaikka altistaahan taudille geenitkin, mutta silti.



En kyllä itse ymmärrä neuroottisuutta painon ja ruokailun suhteen. Olen aina ollut iso, mutta vasta aikuisena tullut lievä ylipaino, jota sinänsä en halua selitellä. Mutta vaatimus, että joskus lapsena/nuorena olisi pitänyt laihduttaa normaalipainon alarajoille, olisi korni. Eli kaikenlainen vaa'an lukemien kyttäily on musta typerää, ja sellaista ei pitäisi lapsille opettaa.



Meillä ei ole karkkipäivää ja välillä huomaan, että ohops, on syöty aika paljon ns. herkkuja, mutta en ala sitä lasten kuullen murehtimaan, vaan korjaan tilanteen jatkossa. Nytkin kun pääsiäinen tulee, en totisesti ala pääsiäismunia punnitsemaan, kunhan nyt oikeaakin ruokaa menee. Lapset ovat kyllä virkeitä, liikunnallisia ja normaalipainoisia. Musta tuntuu, että eniten roskaruokaa yms. haluavat mättää ne lapset, joiden kotona niiden syömiseen on suhtauduttu tosi niposti.



2-vuotiaani näki tänään sanomalehdessä ranskisten kuvan ja on koko päivän hokenut, että haluaa syödä ranskiksia. Enpä niitä sen tähden osta, mutta en ala itkemään olevani huono äiti.



Mainio huomio oli se, että myös normaalipainoinen on voinut syömisellään pilata terveytensä. Monesti juuri lapset pystyvät mättämään karmeita määriä herkkuja oikean ruoan kustannuksella ja ovat kuin pajunvitsat. Eli paino ei todella kerro kaikkea.

Se tehdään omista itsekkäistä syistä. Kyllä jokainen aikuinen nykypävänä tietää mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei! Neuvolassa jo neuvotaan. Tätä mielipidettäni korostaa vielä se että poikani sairastaa kroonista munaissairautta. Hän saa siihen valtavia kortisoni lääkityksiä joiden takia lihoaa. Vaikka tämä lääkitys lihottaa rankasti (monta kiloa kuukaudessa!), ei hän silti ole niin lihava kuin moni muu nuori nykyään. Periaatteessa tämän lääkityksen takia hänen pitäisi olla lihavin kaikista mutta ei. Aivan järkyttävää ajatella miten paljon niille läskeille lapsille syötetään :( Ei ole mitään pikku määriä.

lapsensa terveyden pilaamisesta. Naapurissa asuu rouva jonka lapsi on sairaalloisen ylipainoinen. Lapsi syö joka päivä karkkia, sipsejä, limsaa jne. Tiedän tämän koska käyn heillä kylässä usein ja tämä lapsi on paljon meillä hoidossa. Olen yrittänyt sanoa että lasten ei olisi hyvä joka päivä syödä roskaruokaa mutta aina vaan vähättelee tai keksii jotain selityksiä "kyllä se sitten hoikistuu kun teini iän kasvupyrähdys tulee". Sitten valitetaan kuinka lapsella on ihmeellisiä mahakipuja ja ihottumaa. Tämä tyttö on siis niin lihava ettei vaatteita meinaa kaupasta hänelle löytyä :(

Miksi kohtelee lastaan kaltoin? Myöskin toi esteettinen puoli, eikö niillä ole ollenkaan silmää sille mikä on hyvännäköistä ja mikä ei?

Kurjaa on myös se että lapset on aika julmia toisilleen, hyvin paljon mahdollista että lihava lapsi joutuu kiusauksen kohteeksi, ei sen edes tartte olla mitenkään systemaattista kiusaamista, mutta uskon että jos vuosien ajan kuulee tasaisin välein olevansa läski tai norsu, niin kyllä se sattuu.

Useimmilla lapsilla on kaksi vanhempaa.

Mutta tosiaan, tiedän teinin, jolla 12-vuotiaana oli rasvamaksa, koska oli vetänyt koko ikänsä limsaa, viinereitä, lihapiirakoita, sipsejä ja suklaata, joita vanhemmat auliisti kantoivat kotiin. Ja söivät mieluusti itsekin, kutsuivat jopa "herkuiksi".

syövät epäterveellisesti? Osa on sellaisia että voivat syödä mitä vain eivätkä lihoa. Mutta se ei tee jatkuvasta sipsien, karkin ym. syömisestä terveellistä. Näillä laihoilla on jopa enemmän terveysongelmia ja siihen ei kukaan puutu kunnes sitten lopulta terveys romahtaa...

joka päivä sipsiä ja karkkia.

hoikka ja sopusuhtainen että selvästi ylipainoinen lapsi. Samoilla sapuskoilla.

terveysriski. Ihan sama, vaikka se olisi hankittu pelkkästään kurkkua ja tomaattia syömällä.

hoikka ja sopusuhtainen että selvästi ylipainoinen lapsi. Samoilla sapuskoilla.

Ja se tutkimus koski vanhuksia.

suurin osa vaan syö liikaa kulutukseen nähden. Hyvin harvalla on joku sairaus taustalla, josta lihavuus johtuu.



Että ihan pitää vaan peiliin katsoa. Vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen syömiseen, samoin omaansa. Omin käsin ne ruuat sinne suuhun aikuinen pistää.

Ja se tutkimus koski vanhuksia.

joten turha sun kanssa vängätä.

joten turha sun kanssa vängätä.