Mitä mieltä väliviivallisista nimistä?

on tosin joskus hassun kuuloisia yhdistelmiä mutta kannatan ehdottomasti. Mielummin vaikka "Ella-Maaria" kuin joku keksimällä keksitty Jade. Niin, omat lapseni ovat näitä väliviivallisia eikä se ole osoittaunut viimeisen 10v aikana hankalaksi.

Jos se on nätti nimi, niin ajattelen että ompa nätti nimi, jos se on mun mieleen ruma nimi niin ajatteleen että, ompa ruma nimi. Ihan sama onko väliviivaa vai ei, enkä mä sitä kysele onko annastiina vai anna-stiina.

Käytän vain ekaa nimeä. Virallisissa papereissa tietty on tuo koko nimi ja silloin joutuu aina sanomaan perään että väliviivalla.

ja hyvin olen pärjännyt. Om sukunimi oli lyhyt ja nyt sit pitkä, ei ole haitannut. Aika moni kysyy että väliviivala vai ilman.

Kaverin pojilla on väliviivaiset nimet ja hyvin menee ;) Pojat 3 ja 5.

on hankala ja ihan turha. päätät vaan yhden etunimen ja teet lapsellesi palveluksen. ei mitää pirjo-riittaa tai esa-mattia....yök!

monesti nimelle on varattu tietty tila, siihen tilaan on suunniteltu sopimaan vaikka Maija, mutta jos nimi on Mea-Birgitta niin eihän se mahdu.



Ja ajatelkaapa tätä kun nimeä joutuu allekirjoittamaan niin johan siinä käsi väsyy kun nimi on Mea-Birgitta Mehiläismäinen-Virtanen.

monesti nimelle on varattu tietty tila, siihen tilaan on suunniteltu sopimaan vaikka Maija, mutta jos nimi on Mea-Birgitta niin eihän se mahdu. Ja ajatelkaapa tätä kun nimeä joutuu allekirjoittamaan niin johan siinä käsi väsyy kun nimi on Mea-Birgitta Mehiläismäinen-Virtanen.

Mulla on väliviivallinen nimi, ikään on 37-vuotta ja en ole kokenut sitä ikinä rasitteeksi, mua saa kutsua koko nimellä tai sitten vain alkuosalla. Virastoissa joskus pitää kertoa miten nimi kirjoitetaan mutta ei oo iso vaiva. Sukunimi on ihan tavallinen "virtanen".

Mun mielestä mulla on nätti nimi.

Nimet on erikseen ihan tavallisia kaksitavuisia, tyyliä Hanna-Leena. Sukunimi on tavallinen kolmitavuinen ja nen-päätteinen. Olen saanut sen juuri siksi, ettei vanhemmat osanneet päättää kumman antaisi. :)



Kotioloissa on aina käytetty joko ensimmäistä osaa tai lempinimeä, mutta virallisesti esittelen itseni koko nimellä. Silloin yleensä varmistetaan onko siinä väliviiva, eikä siihen vastaaminen kovin vaivalloista ole. Aika usein se kirjoitetaan väliviivalla ilman erillistä mainintaa.



Pidän nimestäni. Minulla on tavallinen sukunimi ja nimet on erikseen tavallisia, mutta yhdistelmänä harvinainen.



En suosittele yhdistelmänimeä, jos mahdollisesti tulevat lempinimet ahdistaa tai kirjoitusasun selittäminen ärsyttää, mutta kyllä sen kanssa ihan hyvin pärjää.

monesti nimelle on varattu tietty tila, siihen tilaan on suunniteltu sopimaan vaikka Maija, mutta jos nimi on Mea-Birgitta niin eihän se mahdu. Ja ajatelkaapa tätä kun nimeä joutuu allekirjoittamaan niin johan siinä käsi väsyy kun nimi on Mea-Birgitta Mehiläismäinen-Virtanen.

Mua ei haittaa, jos lapselle on annettu kaksiosainen nimi. On Hanna-Kaisa ja Anna-Leena parempi kuin tekemällä tehdyt Jerika, Jessycä, Lamia yms. yms. versiot. Noi aikuisten kaksiosaiset sukunimet kyllä huvittaa joskus. (havaintojen mukaan ovat lisääntyneet)

Mitä liikkuu ihmisen päässä, joka haluaa sukunimekseen Virtanen-Nieminen tms? Kertokaa mulle!

enkä koe sitä vaikeaksi. Virallisissa yhteyksissä joutuu tietysti lisäämään sen "väliviivalla", mutta ei ärsyttävyyteen asti.



Muille nimeni tuntuu olevan kuitenkin liian pitkä, koska minulle on nuoruudesta vakiintunut lempinimi, jota useimmat ystäväni käyttävät. :)

Esim ei voi ottaa sukunimekseen yhdistelmänimeä kun sitten tulee jo ihan liian hankla ja pitkä nimihirviö.

Tyyliin Anna-Maija Virtanen-Keltinkangas

Tiina Ella-Maaria. Toinen nimi yhdysviivalla, koska se "kuuluu" niin :-) On oma erikoinen kombinaationsa ei kaksi nimeä peräkanaa.

Hankalia ovat kaikki yhdysnimet, sekä viivalla että ilman, koska molemmissa tapauksissa joudut selvittämään, kummin päin se nyt oikein on.

Oma nimeni on yhdysnimi ja väliviivalla, harvinainen yhdistelmä kahdesta ihan perusnimestä. Ei ole koskaan ollut mitään suuria tunteita puolesta eikä vastaan. olen hankala, eli etunimeäni käytetään joka paikassa kokonaisuutena (en vastaa puolikasnimeen ollenkaan), paitsi oma perhe, jotka saavat kutsua minua vain alkuosalla eli se on ikäänkuin lempinimi. Lempinimeäkään eivät kaikki saa käyttää, mielestäni se on selvä. Tuskin kukaan Tiinakaan haluaa olla Tii vieraille ihmisille?



Hankaluutta minulla aiheuttaa se kun sukunimenikin on väliviivalla niin joskus kyllä menee hermot... ja pitkähän nimeni on kuin mikäkin.



Omaa sukua nimeni oli vielä hankalampi tosin, vaikka olikin yhdyssana selkeästi ilman viivaa, mutta koko nimessäni ei ollut yhtään selkeää "kovaa" konsonanttia, pelkkiä pehmeitä vain, joten sen sanominen nopeasti oli hankalaa eikä kukaan koskaan ymmärtänyt. Nyt on sentään sukunimessä kovia konsonantteja, jotka selkeyttävät nimen lausumista.



Enemmän kuin väliviivaa miettisin siis koko nimen lausuttavuutta ja yhteensopivuutta. Eikä pitkää etunimeä pitkän sukunimen kanssa, armahtakaa lapsiparkoja...

Hankalia ovat kaikki yhdysnimet, sekä viivalla että ilman, koska molemmissa tapauksissa joudut selvittämään, kummin päin se nyt oikein on. Oma nimeni on yhdysnimi ja väliviivalla, harvinainen yhdistelmä kahdesta ihan perusnimestä. Ei ole koskaan ollut mitään suuria tunteita puolesta eikä vastaan. olen hankala, eli etunimeäni käytetään joka paikassa kokonaisuutena (en vastaa puolikasnimeen ollenkaan), paitsi oma perhe, jotka saavat kutsua minua vain alkuosalla eli se on ikäänkuin lempinimi. Lempinimeäkään eivät kaikki saa käyttää, mielestäni se on selvä. Tuskin kukaan Tiinakaan haluaa olla Tii vieraille ihmisille? Hankaluutta minulla aiheuttaa se kun sukunimenikin on väliviivalla niin joskus kyllä menee hermot... ja pitkähän nimeni on kuin mikäkin. Omaa sukua nimeni oli vielä hankalampi tosin, vaikka olikin yhdyssana selkeästi ilman viivaa, mutta koko nimessäni ei ollut yhtään selkeää "kovaa" konsonanttia, pelkkiä pehmeitä vain, joten sen sanominen nopeasti oli hankalaa eikä kukaan koskaan ymmärtänyt. Nyt on sentään sukunimessä kovia konsonantteja, jotka selkeyttävät nimen lausumista. Enemmän kuin väliviivaa miettisin siis koko nimen lausuttavuutta ja yhteensopivuutta. Eikä pitkää etunimeä pitkän sukunimen kanssa, armahtakaa lapsiparkoja...

Näyttävät ja kuulostavat typeriltä...



Kukaan ei jaksa sanoa koko rimpsua, joten yleensä "keksitään" joku lempinimi tai sitten käytetään vain toista nimeä. Miksi sitten edes antaa niin pitkää rimpsua?

Näyttävät ja kuulostavat typeriltä... Kukaan ei jaksa sanoa koko rimpsua, joten yleensä "keksitään" joku lempinimi tai sitten käytetään vain toista nimeä. Miksi sitten edes antaa niin pitkää rimpsua?

Joku väsyy kirjoittamiseen, toinen ei jaksa sanoa Elli-Noora? Pitäiskö teidän syödä vähän paremmin tai vaikka ottaa avuksi vitamiinit jos noin väsyttää. Ihmettelen miten ihmeessä jaksatte kirjoittaa tänne, vaatii varmaan suurta ponnistelua liikutella sormia ja vielä eri nappuloilla?

No, ei teillä oikeesti ole mitään muuta syytä kuin ilkeillä, siitähän on kyse, vielä menis mielipide sinällään väliviivallisesta nimestä, mutta se että kutsutaan rumiksi nimiksi vaikka ei ole edes nimistä tietoa, on vaan pelkkää ilkeilyä.

Joo, ja ei, mulla ei ole väliviivallista nimeä eikä mun lapsilla.

Ääntämiseenhän se ei vaikuta. Jos sekä etu- että sukunimet ovat väliviivallisia, niin se on jostakin syystä mun mielestä vähän koomista, esim. Mia-Petra Kumpula-Natri.

Näyttävät ja kuulostavat typeriltä... Kukaan ei jaksa sanoa koko rimpsua, joten yleensä "keksitään" joku lempinimi tai sitten käytetään vain toista nimeä. Miksi sitten edes antaa niin pitkää rimpsua?

Joku väsyy kirjoittamiseen, toinen ei jaksa sanoa Elli-Noora? Pitäiskö teidän syödä vähän paremmin tai vaikka ottaa avuksi vitamiinit jos noin väsyttää. Ihmettelen miten ihmeessä jaksatte kirjoittaa tänne, vaatii varmaan suurta ponnistelua liikutella sormia ja vielä eri nappuloilla?

No, ei teillä oikeesti ole mitään muuta syytä kuin ilkeillä, siitähän on kyse, vielä menis mielipide sinällään väliviivallisesta nimestä, mutta se että kutsutaan rumiksi nimiksi vaikka ei ole edes nimistä tietoa, on vaan pelkkää ilkeilyä.

Joo, ja ei, mulla ei ole väliviivallista nimeä eikä mun lapsilla.

Eihän tässä ollut kyse siitä, etten MINÄ jaksa niitä nimiä sanoa. Ne lempinimet muodostuu yleensä jo vanhempien suussa kun hekään eivät "jaksa" koko rimpsua toistaa joka kerta. Mutta tietysti, jos haluaa että lasta kutsutaan mielummin lempinimellä kuin omalla nimellä niin sitten kannattaa antaa nimi oikein pitkän kaavan mukaan.

Mielipidettä kysyttiin, mutta sitten sitä ei saakaan sanoa? Jokainen saa toki antaa lapselleen ihan minkä tahansa nimen, ei se ole minun asiani. Ei nimi miestä pahenne ;-)

vakiintuneet, mm. Marja-Liisa, Jukka-Pekka on ok, mutta kuka haluaa tollasen nimen lapselleen?



Omat kyhäelmät, tyyliin Helmi-Lotta on musta rasittavia. tai Helmilotta.



Itselläni on tuollainen kyhäelämänimi, mutta en ole ikinä käyttänyt koko niemäni. Tajusin vasta aikuisena, että mulla on itse asiassa yksi nimi :)

Näyttävät ja kuulostavat typeriltä... Kukaan ei jaksa sanoa koko rimpsua, joten yleensä "keksitään" joku lempinimi tai sitten käytetään vain toista nimeä. Miksi sitten edes antaa niin pitkää rimpsua?

Joku väsyy kirjoittamiseen, toinen ei jaksa sanoa Elli-Noora? Pitäiskö teidän syödä vähän paremmin tai vaikka ottaa avuksi vitamiinit jos noin väsyttää. Ihmettelen miten ihmeessä jaksatte kirjoittaa tänne, vaatii varmaan suurta ponnistelua liikutella sormia ja vielä eri nappuloilla? No, ei teillä oikeesti ole mitään muuta syytä kuin ilkeillä, siitähän on kyse, vielä menis mielipide sinällään väliviivallisesta nimestä, mutta se että kutsutaan rumiksi nimiksi vaikka ei ole edes nimistä tietoa, on vaan pelkkää ilkeilyä. Joo, ja ei, mulla ei ole väliviivallista nimeä eikä mun lapsilla.

Eihän tässä ollut kyse siitä, etten MINÄ jaksa niitä nimiä sanoa. Ne lempinimet muodostuu yleensä jo vanhempien suussa kun hekään eivät "jaksa" koko rimpsua toistaa joka kerta. Mutta tietysti, jos haluaa että lasta kutsutaan mielummin lempinimellä kuin omalla nimellä niin sitten kannattaa antaa nimi oikein pitkän kaavan mukaan. Mielipidettä kysyttiin, mutta sitten sitä ei saakaan sanoa? Jokainen saa toki antaa lapselleen ihan minkä tahansa nimen, ei se ole minun asiani. Ei nimi miestä pahenne ;-)