Koiran koulutuksesta kysymys

mutta viime aikoina olen aika usein joutunut viemään hänen koiraansa ulos kun kaverilla on välillä 10 tunnin työpäiviä. Mä taas tykkään kävellä ulkona niin kävelen sen kanssa vähintään tunnin kerralla. Kerran mentiin koiran kanssa melkein 2 tuntia ja se oli ilta-aikaan. Kaveri ihmetteli vielä että mitä mä oon tehny kun koira oli ollut loppuillan tosi rauhallinen, lähinnä makoili vaan. Sanoin että kävelin sen kanssa melkein 2 tuntia, niin haukku mut hulluks ja sanoi että hänellä on muutakin tekemistä kun kävellä koiran kanssa joka kerta 2 tuntia. Mutta ei kai joka lenkin tarvitse 2 tuntia kestää? Ja vapaapäivinähän sitä voi tehdä useamman pidemmän lenkin, eikö?



Tuo koira ei osaa mitään. Ainoastaan nimensä tunnistaa. Mulla on 1,5 lapsi joka tykkää siitä koirasta aivan valtavasti ja tunne näyttää olevan molemminpuolista. Mutta mä luin jostain lehdestä että koira ei sais nuolla lapsen naamaa. Aina kun tyttö on koiran lähellä niin koira lipoo naamaa eikä lopeta vaikka sanon Musti ei! Omistaja sanoo koiralle tyyliin: musti, älä viitti nuolla Maijan (nimet muutettuja) naamaa. Ei siis kiellä suoranaisesti. Ja olen huomannut että siinä perheessä koira on pomo. Istuin kaverin kanssa sohvalla ja juteltiin kun koira änki siihen väliin, puoliksi mun syliin. Kun aloin työntää koiraa sohvalta pois, kaverini veti taas koiraa omaan syliin ja kaikenlisäksi sain koiralta katseen joka olisi aian hyvin voinut viestiä mulle että: "siitäs saat, mua ei työnnetä sohvalta alas." Mä suorastaan kiehuin sisältä. Mutta kaveri ei suutu mulle noista mun neuvoista, hetken on loukkaantunut, mutta stten on kuin mitään ei olis tapahtunutkaan.



-ap

seuraavan kerran lenkille. Pidä makkaranpalaa oikeassa kädessä ja hihnaa vasemmassa. Sitten palkkaat sitä aina kun se kulkee rauhallisesti vetämättä vasemmalla puolella. Välillä pysähdyt ja käsket sen istua ja taas makkaraa suuhun. Kun nämä alkavat sujua, voit opettaa sille vaikka maahanmenoa.

Ne on yleensä niin ahneita, että oppii kyllä nopeasti.

Koulutus on tuon tyyppisille koirille mielekästä puuhaa ja saavat siitä huomattavasti enemmän kuin pelkästä lenkittämisestä. Lisäksi sen ylimääräisen energian saa kanavoitua hyödyllisesti.

Eihän sillä väliä ole kuka koiraa kouluttaa, jos omistaja ei itse viitsi. Voi olla, että innostut itsekin hommasta, kun huomaat edistystä.

Jos sä kerran käytät koiraa lenkillä, niin sä voit ottaa siinä lenkin yhteydessä leikkejä, joka saa koiran kuuntelemaan sua ja vie siltä energiaa koska se joutuu ajattelemaan. Bonuksena koira kyllä oppii rakastamaan sua yli kaiken mut jos se ei haittaa niin kokeile näitä(jotka samalla vahvistaa teidän kontaktia ja vuorovaikutusta)



- opeta koira etsimään käskystä.Tiputa pala makkaraa (pidä aina nameja taskussa lenkillä) osoittele innostuneesti maata ja hoe "etsi, etsi!". Koira kiinnostuu siitä sun hosumisesta, ja alkaa automaattisesti tutkia maata. Kun se löytää makkaranpalan, niin kehut vuolaasti. Koiran pitäis oppia tää jo kymmenellä-parillakymmenellä toistolla. Sitten vaan silloin tällöin kesken lenkin (varsinkin jos se on kiihtynyt ja vetää) kutsut sen luokse ja heität maastoon kourallisen nameja ja pyydät koiraa etsimään. Koira saa purkaa energiaansa tohon nuuskutteluun ja on lenkillä rauhallisempi. Myös sun lapsi voi heittää noi namit ja seurata kuinka koira etsii - oma taaperoni tykkää tästä valtavasti.:)



- vahvista luoksetuloa "nakkaan"-leikillä (kai sille on opetettu luoksetulo?). Ota käteen nami (ekalla kerralla niin iso että koira näkee mitä sulla on kädessä) ja kutsu koiraa kesken lenkin. Näytä sille mitä sulle on kädessä, ja kun koira lähtee tulemaan luokse, nakkaa toi nami taaksesi niin että koira saa etsiä sen. Jos koira ei meinaa kiinnostua susta, ota samanlainen asento kuin jos lähtisit juoksemaan poispäin koirasta (ja voit pari askelta juostakin) jolloin koira varmasti innostuu ja kiinnostuu. Tällä leikillä koira oppii, että kun sä kutsut sitä luokse niin tiedossa on jotain tosi hauskaa jonka vuoksi sun luokse kannattaa tulla heti ja ripeästi!





Näillä parilla leikillä saa lenkistä ihan mukavan tapahtuman ja koira oppii tarkkailemaan sua eikä pidä sua vaan hihnanpainona. Tuosta voit aloitella alkeellista tottelevaisuuttakin ja peruskäskyjen opettamista, kun ensin olet saanut koiraan kontaktin.Mukavia lenkkeilyhetkiä! :)

Viitonen

suoraan sanottuna haluaisi ulkoiluttaa koiraa mikä ei osaa käyttäytyä yhtään. Labbiskin kun on kumminkin aika iso ja voimakas. Mikset voi sanoa kaverille ettet halua sitä ulkoiluttaa koska koira ei osaa käyttäytyä?



Minulla on iso ja voimakas koira, jota on pennusta asti koulutettu kaikissa asioissa, koira tulee nyt kolme ja koulutus saa jatkua edelleen vaikka koira osaa jo asioita oikein hyvin. Mutta toisinaan on hyvä kumminkin muistutella miten liikutaan ja mitä milloinkin tehdään. Minun koirani tosin on rauhallisen luonteinen, siinä mielessä olen päässyt helpolla.



Ihmiset pelkäävät yleensä niitä isompia koiria ja varsin arvaamattoman oloisesti ja levottomasti käyttäytyvät koirat eivät kyllä ainakaan helpota näiden ihmisten pelkoa.

Voit vaikka omaan laskuun hommata ns. kuonopannan

Se ei yksin korjaa ongelmaa, mutta helpottaa sinun lenkkejä. Googlaa myös muita videoita ja tekstejä aiheesta, kuonopantaan totuttaminen täytyy tehdä tietyllä tavalla ja sitä täytyy käyttää oikein, jotta se on tehokas eikä vahingollinen. Koska ei ole kyse sinun koirasta, etkä varmaankaan halua sitä pitkälliseksi koulutusprojektiksesi. Hienoa tietysti että jaksat tehdä jotain, kyllä se koiraa auttaa että edes välillä pääsee kunnon lenkille ja saa purettua energiaa.



Koiralla voi olla monta syytä vetää. Tyypillisesti se alkaa niin, että pentu kävelee ihan nätisti, koska on niin herkkä kaulastaan ja muutenkin kiinni omistajassa ulkona pelottavassa maailmassa, mutta iän myötä se alkaa huomata enemmän kiinnostavia asioita, toisia koiria, ohimeneviä ihmisiä, lintuja, hyviä tuoksuja maassa, ja oppii kokeilemalla, että niiden luokse pääsee nopeiten vetämällä. Kiltisti kävelemällä harvemmin pääsee juuri mihinkään vaan on päinvastoin tosi tylsää. Itseään vahvistava ketju: koira vetää ja pääsee haluamaansa suuntaan, mikä on koiran kannalta hyvä asia. Koiran saavuttaessa sukukypsyyden niitä kiinnostavia asioita löytyy uusia joka askeleella, kun nenään tulvii uusia tuoksuja.



Vetämisestä voi myös tulla tapa, koira vetää koska on oppinut että lenkillä vedetään ja sillä selvä. Koira voi myös vetää kipua vastaan, eli vaikka koira vetää kovalla voimalla ja innolla, sen kaula ei ole sen vahvempi kuin ihmiselläkään, ja vetäminen aiheuttaa kipua kaularankaan etenkin jos panta on ohut. Koira ei pysty kuitenkaan käsittämään, että kipu helpottaisi löysäämällä hihnaa, vaan se koittaa päästä kipua karkuun.



Tässä tapauksessa kyse on varmaan siitä, että koira kaipaa enemmän liikuntaa ja virikkeitä, ja se saa tätä tarvetta jonkun verran tyydytettyä vetämällä (liikunta ja uudet hajut ja maisemat). Varmaan sille ulos pääseminen on myös aika kiihdyttävä tapahtuma, adrenaliini- ja endorfiiniryöppy, jolloin se ei välitä pienestä epämukavuudesta. Tähän auttaa liikunnan ja aivotyöskentelyn lisääminen, sekä huomion kiinnittäminen siihen, että koira ei pääse eteenpäin vetämällä. Alkuun pääset hankkimalla vaikka sen gentle leader-kuonopannan (jolloin koira ei ehkä edes yritä vetää), liikuttamalla koiran niin hyvin että sillä ei ole valtavaa tarvetta höökätä ympäriinsä ja sitten vain harjoittelemalla niitä tilanteita, joissa koiralla on tapana syöksähtää eteenpäin. Palkitaan rauhallisuudesta, hihnan pitämisestä löysällä ja "luvan kysymisestä", ja luvalla koiran annetaan vaikka mennä jonkun hajun perässä vähän matkaa. Tarkkaillaan koko ajan sitä että hihna ei pääse kiristymään.

ei se koira iän myötä opi olemaan vetämättä. Jos koira on oppinut, että kiskomalla pääsee minne haluaa, se jatkaa ihan saletisti hyväksi havaittua. Eikä koira esim tajua, että "hups, nyt jäi lenkki lyhyemmäksi koska kiskoin..." Ja ihan varmasti on koulutettavissa. MUTTA se vaatii ohjaajalta johdonmukaista ja jatkuvaa käytöstä, eli koulutusta. Ja se EI käy silmän räpäyksessä. Parhaiten saa omistajakin koulutusta, kun menee kursseille. Itse olen nyt käynyt pentukoulutuksen/perustottelevaisuuden ja sen jatkokurssin oman 1,5 -vuotiaan kanssa ja itse on tullut kouluttauduttua vähintäänkin tuplaten koiran oppeihin nähden. Niissä oppii itse ymmärtämään koiraa ja sen käytöstä. Ja vetävän koiran opettaminen on loppujen lopuksi suht simppeliä (mutta vaatii kärsivällisyyttä).



Ärsyttää koiran ottajat, jotka sitten "odottelevat", että koira alkaa käyttäytyä hyvin, varsinkin kun ottaa ison koiran.. Kohta on käsissä ongelmakoira, jonka kanssa ei edes haluta touhuta ja harrastaa, koska "se käyttäytyy niin huonosti". Ja sehän on tietysti koiran vika kun se ei osaa käyttäytyä. Ei koira tiedä, miten sen pitäisi olla ja toimia, jos sille ei sitä koiran kielellä kerrota ja opeteta.

Tulostin nämä niin on sitten paperilla ja helpompi muistaa kun taas lähden koiran kanssa lenkille. Pakko kokeilla!



Kuonopanta ei toimi. Sitä olen kokeillut. Koira vaan istuu ulkona eikä suostu kävelemään mihinkään. Kerran yritin houkutella makupalojen avulla niin yritti vaan saada kuonopantaa pois. Se vaihtoehto on ainakin toistaiseksi pois suljettu.



Mä kyllä kovasti yritän "komentaa" koiraa kun lenkkeillään. Koiralla on tavallinen nahkanen hihna ja tietyn määrän annan sen käyttöön. Hihnan koko pituus taitaa olla 2m. Ja kun käteni alkaa irtaantua vartalon läheltä, huomaan että koira vetää ja kiellän sitä, samalla hieman nykäisen hihnasta. Pitkillä lenkeillä tämä yleensä toimii hiukan paremmin koska silloin tulee tuota toistua paljonkin ja se ehkä jopa älyää mihin mä pyrin. Ja toinen millä olen saanut sen energiaa purattua on ylläri-ylläri kepin heittämin. Valitettavasti kuitenkin niin että koira on hihnassa kiinni, koska siihen ei voi luottaa yhtään etteikö se lähtisi paremman hajun perään. En tietenkään heitä keppiä kauemmaksi kuin minne koira yltää, vaan samalla juoksen itse perässä sen matkan, jolloin meno on koiralle joustavaa. Kepit ovat kyllä kovassa suosiossa. Mitä isompi sitä parempi.

Mun sisko otti itselleen muutama vuosi sitten koiran heti kun koira saavutti luovutusiän ja koira sai tutustua perheeseen 2 viikkoa. Sen jälkeen alkoi heti opettaa koiralle ihan perusjuttuja. Ja taisivat ne jossain pentukoulussa käydä. Sen koiran kanssa oli kiva käydä lenkillä. Heidän kotiaan lähellä olis iso metsä jonne useimmiten mentiin ja koira sai siellä mennä vapaana. Koira on nyt n. 4 vuotias ja tottelee minuakin erinoimaisesti.



Tuli mieleen että monet ihmiset sanovat tämä koiran olevan riehakas koska on uros. Onko nartut sitten paljon rauhallisempia? Tosin siskollani on narttu ja sen on aika rauhallinen tapaus johtuuko sitten koulutuksesta, mene ja tiedä.



-ap

koska koira on jo verrattain 'vanha' koulutuksen alottamiseen niin huolehdi että sinä olet koiran mielestä kiinnostava. Silloin sillä, mitä sanot on jotain merkitystäkin. Näytä koiralle lenkille lähtiessä että sulla on herkkuja. Palkkaa koiraa kun se toimii kuten haluat vaikket olisi mitään siltä pyytänytkään.



Ja sitten Stilwellin oppia, yleisin tapa, jolla Victoria opettaa koiraa olemaan vetämättä, on käännös. Eli kun koira kiskoo, vaihdetaan suuntaa. Kun koiraa tulee mukaan, palkataan. Ja se suunnanmuutos on tehtävä aina kun koira nykäisee/vetää. Ekat kerrat koira on todnäk ihan öönä et mitä toi tossa pyörii, mutta tajuaa kyllä että sun lähellä kannattaa pysyä kun saa makkaraa :) Itse olen omalle koiralle opettanut hihnakäytöstä vastaavalla tavalla, mutta pysähtymällä ja odottamalla että koira vilkaisee mua ja tulee sen verran kohti että hihna löystyy. Siitä palkka ja matka jatkuu.



Ja palkitsemisesta sen verran, että liian hyviäkin palkkoja on, jos koira menee ihan hepuliylikierroksille niin palkka toimii liian hyvin ja saattaa saada koiran vain riehakkaammaksi ja niin stressiin ettei se muista oppimaansa.

Kuonopanta on ratkaisu. Panta tulee kuonon ympärille, jolloin koiran vetäessä sen pää kääntyy itsestään, jolloin vetäminen on mahdotonta. Pantaan pitää totuttaa koira hyvin, muuten se vain riuhtoo sitä irti.



Kun koira on ensimmäisiä kertoja kuonopannassa, se yrittää vetää, koska on siihen tottunut. Silloin tehdään kieltoääni ihan vaikka "ä-ä" riittää ja käännytään heti toiseen suuntaan. Kun koira on rauhoittunut, käännytään takaisin oikeaan suuntaan, ja sama toistetaan JOKA KERTA kun koira yrittää vetää. Näin koira oppii, että vetämällä se ei pääse mihinkään. Kun koira kulkee nätisti vetämättä, sitä tulee kehua, ja vaikka palkita nameilla jos näkee tarpeelliseksi.

Voi kouluttaa vaikka 15-vuotiasta, mutta jos asenne on tuollainen kuin kaverillasi, tuskin viitsii vaivautua. Ehkä vain on parempi tyytyä raahautumaan hihnanjatkona. Kirjan voit ostaa ja jos siitä jotain virikettä on, fine. En pidättelisi hegitystäni.



Onneksi koira tuntuu olevan perusystävällinen ja ei kovin dominoiva. Sellaisen kanssa voisi olla isompiakin ongelmia kuin kiskomínen.

kirjoista lukemalla, jos ei ole mitään perustietojakaan hallussa. Ainoa apu olisi mennä jonkin koiraurheiluseuran pentukurssille, käydä useampi kuukausi kurssilla ja jatkaa harjoituksia päivittäin kotona. Mutta ei se kaverisi asenteella onnistu, menetetty peli ja koira. Toivottavasti ei muutu agressiviseksi ajan mittaan.



Sellaista se on, kun ajatellaan, että koira on niin kuin jokin tavara, joka nyt vaan kuuluu perheessä olla. Huonoa jälkeä syntyy.

että koskahan se alkaa käyttäytyy kunnolla, kun ei oo enään niin pentukaan. Mä sanoin silloin jo sille että tuskin se sitä itte oppii vaan sille pitää opettaa se. Ja nyt se miettii että rauhoittuiskohan se aikuisiällä sen verran ettei kisko niin kovin. Mulle tuli mieleen että kiskooko se sen takia että sillä olis niin paljon virtaa vai ihan vaan sen takia että se on tehny sitä koko ajan eikä muita tapoja edes tiedä? Koska kovin pitkiä lenkkejä tuo koira ei saa. N. 20-30 max 3 kertaa päivässä. Ja sisälle päästyään häntä pitäisi vielä leikittää, jolloin kaveri tokaisi koiralle että justhan mä kävin sun kans pitkällä lenkillä ja se oli lenkki jolla minäkin olin mukana ja kesti juuri sen puoli tuntia. Tiedän ajan siitä koska lähettiin kun salatut elämät alkoi ja oltiin kotona kun telkkarista soi loppumusiikki.



Mitenköhän mä saisin mun kaverin uskomaan että se koira ei opi itse niitä asioita?



-ap



Te jotka ootte jo vastanneet, niin millä tavoin ootte omia koiria kouluttanut?

ja ton koulutuskirjan ostamisen voi unohtaa, se vaan loukkais häntä. Jotkut ihmiset ei vain tajua, ja niin kauan kuin koiraa ei lyödä tai kohdella muuten kaltoin niin kannattaa vaan seurata sivusta. Vaikka itse tietäis parhaiten.

Mun ystävä otti koiran vartin harkinta-ajalla eikä ole opettanut sille alkeellisimpiakaan juttuja. Aluksi yritin vähän neuvoa mut hän tuntui tietävän paremmin joten lopetin sen sit ja ajattelin että siinäpähän kuluttaa elämänsä juostessaa karanneen koiran perässä tai miettiessään miksi mikään ei suju, tajuamatta ettei se koira ymmärrä puhetta eikä osaa lukea ajatuksia. Mä olen itse käynyt koiran kanssa kahdesti viikossa ohjatussa tokossa ja lukenut kirjallisuutta, ja kyllä se työstä kävin vilkkaan ja haastavan koiran kanssa, mut oli sen arvoista ehdottomasti.



Joten ei sun ap auta kuin jaksaa seurata tuota kaverisi elämää. :-/

eli siis oman koirani koulutin käymällä tokossa kahdesti viikossa+ tietenkin joka päivä tokoharjoituksia kotona ja n. 10 kilometriä liikuntaa, jotta koira sai riittävästi fyysistä rasitusta. Mulla koira joka voi pimahtaa liikunnan puutteesta, joten toi liikunta on tosi tärkeää.

Mutta uskon kyllä, että totta.



En ole vastannut, mutta koiraa olen kouluttanut. Koira tuli sellaiseen aikaan meille, että olimme koiran ensimmäiset 8 viikkoa jompi kumpi kotona, koiruuslomalla. Silloin jo aloitettiin peruskoulutus, esim. luoksetulo, istuminen. Makupaloja alussa annetaan joka välissä ja aina muistetaan kehua. Ja pitää muistaa jokin sana sille, että koira saa mennä. sitä eivät monet ymmärrä. Siis kun käsketään tehdä jotain, esim. istumaan, niin koira istuu siinä niin kauan, kuin saa luvan lopettaa.

Kyllä se koiran koulutus on oma taitolajinsa. Mutta jokainen kyllä voi sen oppia, jos vain haluaa.