Erityislapsi ja sen läksyt - en jaksa

tulee taas näitä kaikkitietäviä vittuilijoita.



Kiitos kaikille asiallisesti asiasta keskustelleille ja omasta kokemuksesta kertoneille. Tämä asiahan on niin, että ellei ole itsellä kokemusta, ei voi oikein tietää, miten asia on.



Ap on tehnyt paljon lapsensa vuoksi ja näin auttanut lasta eteen päin. Hattua nostan sille.



Nämä muut, jotka ei tiedä edes, mikä tourette on, on turha tulla tänne naljailemaan curling-vanhemmuudesta.



t. erityisopettaja

Jos ja kun ap:n lapsi on saanut tourette/adhd-diagnoosin ja erityisopetuspäätöksenkin vielä, se ei todellakaan ole mikään ruokavalio/elinolosuhdejuttu. Diagnoosit tehdään vasta pitkien neurologisten ja psykologisten testien jälkeen ja eka asia, mihin jo tutkimusvaiheessa puututaan, on juuri arkirutiinit ja ruoka.



Ihan oikeesti, miksi juuri adhd on se dg, josta kaiken maailman mammerot luulevat tietävänsä "salatun totuuden", ja vielä lyhyen nettikeskustelun perusteella!



PS: empatiataitoja voi harjoitella, jos niitä ei luonnostaan omaa.

vaan on ostarilla kirjastossa muiden lasten kanssa. Koulusta päästessä on ihan poikki koulun tieto- ja melutulvasta, joten silloin vaikka olisin kotonakin, olisi mahdotonta heti alkaa läksyjä tekemään. Uniongelmia on, senhän jo kerroinkin.



"Onko teillä häpeä pojasta niin suuri ettette ole hakeneet apua ettekä kertoneet opettajalle riittävällä tasolla poikanne vaikeuksista."



Siis on käyty koulupsykologin,neuropsykologin, psykiatrin, neurologin tutkimukset läpi, jatkuva neurologin seuranta, yksi kuntoutusrupeama, joka ei ollut loppujen lopuksi avuksi, ja kaikki on koulussa tiedossa. On jatkuvasti oppilashuoltoryhmän kanssa tapaamisia ja opettajaan yhteyttä joka viikko pariinkiin otteeseen.



Loppujen lopuksi sitä on kuitenkin tuon kaiken lisäksi aika yksin täällä kotona.



Kotiäitinä olen ollut aikanani. Nyt minulla on myös vaativa työ, isänsä paljon poissa kuten sanoin. Teen, minkä jaksan. Jos se tekee minusta curling-mamman niin kutsukaa sitten niin. Jos paremmin tiedätte. Ei se minua suututa mitenkään. Vain toisen yhtä vaikean erityislapsen äiti tietää oikesti, millaista se on.



Ap

menkää muualle kettuilemaan. Ap osoitti aika selvästi aloituksensa erityislasten vanhemmille, ei teille.



Lisäksi hän EI pyytänyt ohjeistusta, hän varmaan tuntee oman lapsensa tilanteen aika lailla paremmin kuin te.



Hän kysyi kokemuksia ja lohtua muilta, samankaltaisessa tilanteessa olevilta äideiltä.



-39-

http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/tourette.htm



http://gamma.nic.fi/~add/ts/index.html



ei kannettu vesi kaivossa pysy. Hyväksy poikasi sellaisena kuin on kyllä ne päästää sen luokaltaan.

Jos on kehitysvamma niin mitäpä sille voi <a href="http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/tourette.htm" alt="http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/tourette.htm">http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/tourette.htm</a&gt; <a href="http://gamma.nic.fi/~add/ts/index.html" alt="http://gamma.nic.fi/~add/ts/index.html">http://gamma.nic.fi/~add/ts/index.html</a&gt; ei kannettu vesi kaivossa pysy. Hyväksy poikasi sellaisena kuin on kyllä ne päästää sen luokaltaan.

Luulitko, että ap ei ole koskaan lukenut netistä Tourettesta tai adhd:tä, kun piti ihan panna tuollaiset linkit?

Tourette tai adhd eivät ole kehitysvammadiagnooseja. Niillä ei ole mitän tekemistä älykkyyden kanssa.

Eli sun "normaali" lapsesi voi hyvin olla paljonkin tyhmempi kuin ap:n. Ap:n lapsella oli ongelmia keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden kanssa, mikä ei tietenkään tarkoita, että hänen lapsensa ei voisi aikuisena olla vaikka millainen ammattilainen ja asiantuntija.

oppimistavalla ei ole väliä kunhan se oppi tulee saatua. Läksyjä ei ole pakollista lukemalla lukea, jos se ei ole se tapa, jolla erityislapsi oppii ja omaksuu tietoa.

yhdessä vaiheessa oli jatkuvaa muistuttamista ja sitten tuli selityksiä ja kiukuttelua miksi ei juuri nyt voi tehdä läksyjä. Yhtenä päivänä sitten vaan sanoin, ettö nyt kello on neljä ja läksyt on tekemättä. En enää aio muistuttaa ja huolehtia, että ne tulevat tehdyksi. Se toimi. Nyt kantaa itse vastuun ja huolehtii, että ne tulevat tehdyksi ja ennen iltaväsyä. Kannattaa varmaan openkin kanssa jutella asiasta. Lisäksi, jos on reilummin läksyä ja viikonloppu edessä niin lapsi saa itse määritellä, miten paljon ja milloin tekee. Hän käyttää ns. urakkatekniikkaa eli tänään tämä, huomenna tuo ja ylihuomenna tuo. Tai jaottelee muulla tavoin. Kertaakaan ei ole halunnut lykätä esim. sunnuntaille kaikkea tehtävää. Avainjuttu on se, että tajuaa itse olevansa vastuussa.

Siitä olet oikeutettu korvauksiin, alin tai korotettu hoitotuki.

Meillä kehitysvammainen lapsi ja on nyt ekalla ja käy erityiskoulua.

Läksyjen tekeminen on aina uhkailua ja sitä että sanotaan sitten opettajalle ettet tehnyt läksyjä.

Poika vinkuu ja kitisee ja tekee sitten läksyt, kun se ope on niin tärkeä pojalle ja häpeä siitä, ettei läksyjä ole tehty.

Valitettavasti lastensuojelua saa pelätä, jos ei ole riittävästi tukena lapselle.

Joudun siis koko oppivelvollisuuden ajan auttamaan poikaani läksyissä ihan alusta loppuun asti, on pakko.

Mikäli adhd lapsi, niin lääkitystä kannattaa harkita, helpottaa asiaa.

Raskasta on, kun itselläkin tämä 11v. oppivelvollisuus.

Minkä perusteella lapsi on erityinen? Vai tarkoitatko että on lukihäiriö? Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Lakkaa tekemästä asiat lapsen puolesta. Ja lakkaa ajattelemasta että lapsesi olisi "erityislapsi". (En ymmärrä miksi tuollaisia termejä pitää käyttää.)

Ymmärtämis vaikeudet on niin suuria.

T.3

Saa alinta tukea. Lääkitys on ja siihen menee noin 40 e/kk eli saanhan siis 45 e/kk siitä hyvästä, että joudun opettamaan lasta, joka ei itse ole halukas oppimaan. ei siis kerta kaikkiaan kiinnosta milloinkaan läksyjen teko eikä milloinkaan tee aloitetta tehdä niitä itsenäisesti.



No vielä 3 vuotta jäljellä pakollista. Pienempänä meni helpommin, mutta nyt alkaa kai nuo murkkukuviotkin tulla mukaan, joten on kuin raskasta kelkkaa perässä vetäisi.



Päivän työssäolon jälkeen vielä tämä toinenkin "työ". Itse asiassa työpaikalla on ihanampaa olla. Ainakin siellä koen iloa siitä, että minua tarvitaan. Kotona olen kuin joku kurittaja, joka joutuu pakottamaan läksyjentekoon ja kokeisiin lukemiseen.



Oli hyvin sanottu tuo, että itselläsikin on oppivelvollisuus uudelleen. Minusta tuntuu täsmälleen samalta.

erityinen, koska dg on asperger. Käy kuntoutuksessa. Koskaan en ole läksyjä puolestaan tehny vaan katson päältä että tekee ja katson että läksyjentekotila pysyy riittävän rauhallisena jotta lapsi kykenee keskittymään. Iän myötä oppinut suodattamaan ja sietämään häiriöitä. Nyt kolmasluokkalaisena on myös oppinut, että un tulee kotiin, niin ottaa välipalan ja sitten tekee läksyt. Suurin ongelma nykyään on, että läksykirjat menee koulussa pulpettiin eikä reppuun.



Mutta noin muuten pyrin kohtelemaan lasta mahdollisimman samoin kuin noita tavallisiaki lapsia. Vaatimustaso on jotakuinkin sama enkä muistuttele ja huomauttele sen pehmeemmin kuin sisaruksilleenkin. Ilman vaatimista ei lapsi voi kehittyä. Ei tavallinen eikä erityinen.

tuo Tourette ja adhd. Ei esim. pysty muistamaan ja siten ymmärtämään lausetta kahta pitempää tekstiä, vaikka periaatteessa osaa hyvin lukea. Lähimuisti on niin kapea. Kaikki oppi pitää pilkkoa pieniin palasiin.

Onko mitään mahdollisuutta läksyparkkiin, edes jonain päivänä viikossa?

Olenkin tässä miettinyt pitäisikö jättää luokalleen, vai pitäisikö joku oppiaine yksilöllistää. Ei vaan jaksa!

on koulutuntien aikana.

Minkä perusteella lapsi on erityinen? Vai tarkoitatko että on lukihäiriö? Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Lakkaa tekemästä asiat lapsen puolesta. Ja lakkaa ajattelemasta että lapsesi olisi "erityislapsi". (En ymmärrä miksi tuollaisia termejä pitää käyttää.)

Meillä ei tosin ole mikään erityislapsi (tyttö 9v.), myöhään on kuitenkin oppinut puhumaan ja tuntuu että se kyllä korreloi koulumenestyksen kanssa :(. Istun joka päivä vieressä kun ähertää läksyjä ja kokeisiin on patisteltava lukemaan ja luettava kaverina. Omatoimisesta lukemisesta ei tule mitään vaan lukee tyyliin "hauki on kala, hauki on kala" ja kun kysyn mikä hauki on niin ei tiedä. Mä käyn peruskoulua toiseen kertaan tämän lapsen kanssa ja kyllä tämä tuppaa raskasta olemaan.

Ei niin voi sanoa, että pitää vaatia. Toisilta voi ja toiset tarvitsee vain apua. Erityislapsia on erilaisia ja toiset ei pysty koskaan yksin tekemään läksyjä, niin se vaan on.

Yritä jaksaa vielä se kolme vuotta.

Olette kuitenkin jo voiton puolella.

Adhd lapset on muutenkin kovassa syynissä.

Auttaisiko edes mihinkään asiaan palkitseminen. Edes siihen läksyjen aloittamiseen.

Adhd lapsethan rakastaa palkintoja.

Kysy koulusta voiko opiskeluun saada apua mistään.

Edes pienikin avun jyvänen toisi helpotusta läksyjen tekoon.

T.3