Imatra.Millainen paikka asua?

Keskustelussa on takavuosina venäläisturistien vaikutus seudun elinkeinoelämään ja palvelutarjontaan. Mites tällä hetkellä, näkyykö itänaapureita ja onko putiikit pystyssä?

Nykyään Imatra taitaa olla hyvinkin näivettynyt! Varmasti sen venäläisten poissaolon huomaa lähes itsekukin Imatralla asuva itsessään.

Aloitus on vanha, mutta siltä varalta että joku esimerkiksi etätyön innoittamana tähyilee suomalaisia pikkukaupunkeja on varmastikin hyvä varoittaa Imatrasta. Se on joo kaunis kesäkaupunki yhden yön viipyvälle turistille, mutta mikäpä suomalaiskaupunki ei olisi kesällä kiva. Siihen positiiviset puolet sitten jääkin. Ja kirjoitan tämän Imatralla syntyneenä ja kasvaneena, mutta aikuisena pois muuttaneena. Takaisin minua ei saa edes kilon kappaleina.

Syitä tässä ketjussa onkin lueteltu ja allekirjoitan ne kaikki. Karjalainen vieraanvaraisuus, iloisuus ja avoimuus on ainakin Imatran osalta myytti. Todellisuudessa ihmiset ovat muukalaisvihamielisiä (koskee myös ja etenkin helsinkiläisiä, joiksi lasketaan kaikki Kirkkonummea myöten), nurkkakuntaisia ja ahdasmielisiä juoruilijoita. Asenteet ovat patavanhoillisia. Jos helsinkiläinen muuttaa Imatralle, häntä tuskin hyväksytään ystäväpiiriin ellei ole sitten paikallisen puoliso, kuten jonkun ketjun kirjoittajan tapauksessa. Silloinkin todennäköisempää on, että hyväksyntä on pinnallista ja näennäistä, niin suurta helsinkiläisvihamielisyys on.

Kaupunkina Imatra on näivettynyt, kolkko ja ankea. Parhaat päivänsä se näki 1970-80 -luvulla, sen jälkeen alamäki - myös asukasluvun osalta - on ollut tasainen. Nuorista vähääkään fiksummat ja kunnianhimoisemmat lähtevät muualle opiskelemaan ja töihin. Opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia on hyvin rajallisesti, töitä vielä vähemmän. Venäjän läheisyys näkyy kielteisillä tavoilla, joita on ketjussa kuvailtu. Kaikki tämä johtaa pahoinvointiin; päihteitä käytetään paljon.

Positiiviseksi puoleksi jotkut nimeää luonnon. Tavallaan näin onkin, mutta ei sitten kuitenkaan. Muutettuani Helsinkiin hämmästyin sitä, miten paljon monimuotoista luontoa, suojelualueita ja kivoja ulkoilureittejä täällä on verrattuna itäsuomalaiseen hoitamattomaan rytelikköön ja toisaalta aneemisiin talousmetsiin. Muuta ei Imatralla ole. Järvet joo, mutta niidenkin rannat on rakennettu - pääosin venäläisten mökkejä.

Jos vielä haaveilee Imatralle muutosta kannattaa katsoa tuore dokumentti "Toinen raide". Siinä näkyy kuvaa lapsuuteni sekä nykypäivän Imatrasta, maisemaa ja sielunmaisemaa. Valitsisin ennemmin jopa Kouvolan, se on sentään elinvoimaisempi - ja lähempänä isoja kaupunkeja.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on vanha, mutta siltä varalta että joku esimerkiksi etätyön innoittamana tähyilee suomalaisia pikkukaupunkeja on varmastikin hyvä varoittaa Imatrasta. Se on joo kaunis kesäkaupunki yhden yön viipyvälle turistille, mutta mikäpä suomalaiskaupunki ei olisi kesällä kiva. Siihen positiiviset puolet sitten jääkin. Ja kirjoitan tämän Imatralla syntyneenä ja kasvaneena, mutta aikuisena pois muuttaneena. Takaisin minua ei saa edes kilon kappaleina.

Syitä tässä ketjussa onkin lueteltu ja allekirjoitan ne kaikki. Karjalainen vieraanvaraisuus, iloisuus ja avoimuus on ainakin Imatran osalta myytti. Todellisuudessa ihmiset ovat muukalaisvihamielisiä (koskee myös ja etenkin helsinkiläisiä, joiksi lasketaan kaikki Kirkkonummea myöten), nurkkakuntaisia ja ahdasmielisiä juoruilijoita. Asenteet ovat patavanhoillisia. Jos helsinkiläinen muuttaa Imatralle, häntä tuskin hyväksytään ystäväpiiriin ellei ole sitten paikallisen puoliso, kuten jonkun ketjun kirjoittajan tapauksessa. Silloinkin todennäköisempää on, että hyväksyntä on pinnallista ja näennäistä, niin suurta helsinkiläisvihamielisyys on.

Kaupunkina Imatra on näivettynyt, kolkko ja ankea. Parhaat päivänsä se näki 1970-80 -luvulla, sen jälkeen alamäki - myös asukasluvun osalta - on ollut tasainen. Nuorista vähääkään fiksummat ja kunnianhimoisemmat lähtevät muualle opiskelemaan ja töihin. Opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia on hyvin rajallisesti, töitä vielä vähemmän. Venäjän läheisyys näkyy kielteisillä tavoilla, joita on ketjussa kuvailtu. Kaikki tämä johtaa pahoinvointiin; päihteitä käytetään paljon.

Positiiviseksi puoleksi jotkut nimeää luonnon. Tavallaan näin onkin, mutta ei sitten kuitenkaan. Muutettuani Helsinkiin hämmästyin sitä, miten paljon monimuotoista luontoa, suojelualueita ja kivoja ulkoilureittejä täällä on verrattuna itäsuomalaiseen hoitamattomaan rytelikköön ja toisaalta aneemisiin talousmetsiin. Muuta ei Imatralla ole. Järvet joo, mutta niidenkin rannat on rakennettu - pääosin venäläisten mökkejä.

Jos vielä haaveilee Imatralle muutosta kannattaa katsoa tuore dokumentti "Toinen raide". Siinä näkyy kuvaa lapsuuteni sekä nykypäivän Imatrasta, maisemaa ja sielunmaisemaa. Valitsisin ennemmin jopa Kouvolan, se on sentään elinvoimaisempi - ja lähempänä isoja kaupunkeja.

No siellä siis yksi ahdasmielinen juoruilija ilmoittautuu. Et pidä Imatrasta tuli selväksi. Täällä on onneksi myös niitä jotka eivät muuttaisi pois. Verrattuna Helsinkiin on tämän kylän 0ihdeongelmat vielä aika kesyjä.

Imatralaiset ovat sellaisia, että ne rupee elämään toisten elämää.

Mutta on Imatralla sentään Laju ja Laju on raju jätkä. Harva pystyy luovimaan kuiville vastaavista tilanteista!