Kiukutteleva mies + ilkeä anoppi
Appivanhempani haukkuvat / väheksyvät minua useasti, ja kun suren asiaani miehelleni, hän suuttuu minulle, kun "arvostelen" hänen vanhempiaan. Mieheni myös pitää usein päivien mykkäkoulua ja kiukuttelua, jolloin hän ei edes tervehdi minua, puhuu vain lapsellemme (1 ja 3 v). Kun kyselen, mikä harmittaa tai yritän selvittää asiaa, hän väittää, ettei hänellä mikään ole, mutta mykkyys vain jatkuu. Kiukuttelu kohdistuu aina minuun. Joskus kun olen asiaa jankuttanut, on aina jokin syy tullut ilmi, mutta enää en jaksa jankuttaa. Itse vain en ymmärrä enkä kestä mykkäkoulua ja kärsin aina kun hän on tuollainen. Minua harmittaa että päiviä menee hukkaan kiukutellessa. Rakastan kuitenkin miestäni, meillä on usein hauskaa, mutta usein mietin eroa, että olisiko helpompaa, kun kukaan ei kiukuttelisi tämän tästä.. Appivanhemmat heittävät usein esim. tällaisiä: "Äiti ei osaa tehdä ruokaa, mummu tekee parempaa ruokaa kuin äiti, ei sieltä äitin tissistä mitään maitoa tule...." jne jne. Sekin on suuri harmituksen aihe, että jos joku tuolla tavoin väheksyy minua, mieheni ei ole tukenani ja puolellani, vaan suuttuu että muka minä arvostelen hänen vanhempiaan. Viimeksi anoppi keksi sanoa lapsilleni, että hän on äiti ja häntä kutsutaan äidiksi, ja kun lapseni huusi äitiä, hän tuli paikalle, että "Tässä minä olen!" Olen aivan järkyttynyt näistä toimista ja kun ihmettelen näitä, minulle suututaan. Mieheni mielestä tämä kaikki on ok. Ero on mielessä (myös mieheni puhuu usein erosta, kun on kiukkuinen) mutta yksi epäröinti on myös se, ettei lasten koti menisi rikki.
Kommentit (18)
Ei tarvitse arvuutella mistähän mies on huonot vuorovaikutustaidot saanut, jos anoppi käyttäytyy noin... :/
Ei aikuisen ihmisen tarvitse välittää muitten mielipiteistä. Joku sukulainen soitti ja aloitti puhelun viisi vuotta sitten kysymällä miksei meillä ole kesämökkiä. Vaihdoin puhelinnumeron salaiseksi. (Käymme etelässä ja Lapissa pari kolme viikkoa vuodessa. Ei ole pakko omistaa mökkiä jossa ehtii olla viikon pari vuodessa.).
Meillä oli sama tilanne joskus. Sitten erosimme, no emme kestäneet erossa kuukautta pidempään, kun mies näki mitä elämä oli ilman mua ja lapsia niin johan tajusi asioita. Sen jälkeen mies on ollut minun puolella eikä äitinsä.
Hyh... Ottaisin eron jos liian rankaksi menee. Ei kenenkään tarvitse parisuhteessaan kokea väheksyntää mieheltään saatika muilta. Kamalaa :( tee niinkuin sydämesi sanoo! Lapset on vielä tosi pieniä, kyllä ne eroonkin sopeutuis :)
Jonkunlainen parisuhdeterapia voisi olla paikoillaan.
Oma äitini myös käyttää näitä "mummin se ja se on parempaa kuin äidin". Epäilen, että tämä on opittu tapa, eikä hän oikein ymmärrä miten loukkaavaa se on. Nyt lapset ovat jo isompia ja kyseinen käytös on vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Hyh... Ottaisin eron jos liian rankaksi menee. Ei kenenkään tarvitse parisuhteessaan kokea väheksyntää mieheltään saatika muilta. Kamalaa :( tee niinkuin sydämesi sanoo! Lapset on vielä tosi pieniä, kyllä ne eroonkin sopeutuis :)
Kenenkään ei tarvitse kokea väheksyntään, mutta jokainen vanhempi on velvollinen tekemään parisuhteen ongelmien eteen jotain, esim parisuhdeterapiaa. Ei ero paranna huonoa kommunikaatiota, sanoisin jopa että päinvastoin.
Eroa ja pian. Omat vanhempani erosivat kun olin suunnilleen lapsiesi ikäinen ja olen vain onnellinen siitä. Isälläni oli taipumus myös mykkäkouluiluun. Kun eroatte tarpeeksi aikaisin ei lapsenne edes osaa kaivata sitä että te olisitte yhdessä. En ole koskaan kärsinyt vanhempieni erosta ja en usko, että lapsuuteni olisi ollut yhtä onnellinen jos he olisivat pysyneet yhdessä
n22
Oma mieheni laittoi välit poikki kokonaan sukulaisiinsa, kun sieltä alkoi sataa vähän liikaa paskaa meidän niskaamme. Olemme paljon onnellisempia näin, mielestäni jokainen saa vapaasti valita kenen kanssa on tekemisissä. Jos mieheni olisi hiljaisesti hyväksynyt vain sukulaistensa toiminnan, niin ero olisi tullut meille.
Mä en katselisi tommosta menoa alkuunkaan. Anoppi kuriin ja mies ojennukseen! Ottakaa vaikka pieni aikalisä.
Ei hitto vie, sanotko sinä sille anopille mitään? Ei sinun mitään kilttiä tyttöä tarvitse enää esittää tuollaisessa tilanteessa, kysyt suoraan anopilta kun tuollainen tilanne taas tulee, että miksi puhut tuollaisia? Kyseenalaista hänen sanansa. Minusta tuntuu että anoppisi kärsii mustasukkaisuudesta. Jotkut äidit ovat liian kiinni lapsissaan ja silloin heidän mielestään omalle kullannupulle ei kelpaa mikään nainen.
Tilanteesi ei voi jatkua tuollaisena enää kauaa. Olet kynnysmattona. Kenenkään ei tule suostua tuollaiseen. Kaikkein pahinta tässä on se, että mikäli jatkat samaa menoa, kumpikaan lapsistasi ei tule arvostamaan sinua. Heille äiti on vaan se surkimus, jota isä väheksyy ja kyykyttää koko ajan ja joka on mummun aliarvioivien kommenttien kohde. Miten kuvittelet omien lastesi käyttäytyvän sinua kohtaa tulevaisuudessa, jossa olet perheenne yleinen likasanko? Jos tilanne ei muutu, eroa - ja pian.
anoppisi käytös on sairasta. Terve ihminen ei käyttäydy noin. Ilmeisesti miehesi oireilee samaa asiaa eli äitinsä käytöstä.
Jos jatkat tuossa kuviossa, sairastutat sekä itsesi että lapsesi.
Kaksi vaihtoehtoa, jos aiot lapsesi pelastaa:
välitön ero tai välitön parisuhdeterapia
Minulla oli hieman samanlainen tilanne avioliittoni alkuvuosina. Anoppini arvosteli ulkonäköäni, ruokiani ym. jatkuvasti ja mieheni vähätteli asiaa ja pyysi päästämään asiat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ihan niinkuin joku voisi oikeasti tehdä niin. Sitten eräänä kauniina päivänä mitta tuli täyteen ja itkin ja sanoin suoraan anopille miten hänen kommenttinsa loukkaavat. Anoppikin sanoi minulle, että minä loukkaan häntä pitämällä itseäni hänen yläpuolellaan, vaikka en edes tajunnut mitä hän sillä tarkoitti. Mies oli ihan kauhuissaan tilanteessa, kun sekä äiti että vaimo itkevät ja suuttui ensin minulle, kun otin asiat puheeksi. Ymmärrän jälkikäteen, että hän rakastaa toki myös omaa äitiään, eikä halua hänen loukkaantuvan. Onneksi anoppi antoi periksi, lopetti inhottavan käytöksensä ja tajusi, että voi aiheuttaa meidän eron. Nyt on ollut kaikki hyvin jo monta vuotta ja tulemme oikeasti hyvin toimeen anopin kanssa. Joskus pitää vain uskaltaa nostaa kissa pöydälle. Teille, jotka kehotatte heti eroamaan sanon suoraan, että en arvosta pätkääkään ihmisiä, jotka eivät osaa keskustella, riidellä rakentavasti, selvittää asioita ja etsiä ratkaisuja.
Lyhyesti.. Mykkäkoulu on vallankäyttöä, opittu tunneilmaisun tapa. Siitä on kyettävä puhumaan avoimesti, jotta se voisi muuttua. Toki yhtälailla tällöin miehesi voi haluta ilmaista jotain sinun käytöksestäsi, jota sinun on myös kyettävä käsittelemään.
Mutta anoppisi puheet eivät enää ole pelkkää ilkeyttä, vaan jo niin epänormaaleja ja epäterveitä, että hänellä on väistämättä jokin luonnehäiriö. Tälläinen ihminen ei yleensä sanottavasti muutu palautetta saatuaan, vaan koska kokee (huom!) oikeudekseen sinua arvostella, hän kääntää aina ja loputtomiin kaikena sinua vastaan. Välien katkaiseminen tai reilu viilentäminen on ainoa keino.
Puhu miehelle, auta näkemään tilanne sinun näkökulmastasi. Mies on se linkki teidän välillä ja se, jonka pitää puuttua asioihin, muuten tulee vaan riitaa ja sotkua. Jos mies ei tähän suostu äitinsä loukkaantumisen pelossa niin saa muuttaa takaisin äitinsä helmoihin kasvamaan.
T: eräs aviomies
Ihan järkky anoppi!!!!! Jos mies ei tajua että äitinsä on pimeä, niin on sitä kyllä itsekin! Eroa ja nopeasti, mutta sitä ennen anopille ehdottomasti sanottava suorat sanat! Sanoo olevansa lasten äiti?? Tämän täytyy olla provo.
Meillä kans anoppi väheksyy minun kotona olemista lapsen kanssa. Tällä hetkellä olen raskaana ja kotona 1.5kk lapsi.
Mies tekee rakennusalan töitä ja hänen äitinsä aina jaksaa kehua että kun hän on niin hyvä siinä mitä tekee ja voi,voi kun se on niin raskasta. Anopin mielestä on siis kohtuutonta pyytää miestä tekemään osaa kotitöistä, en saisi siis milloinkaan valittaa siitä että kun hänen rakas poikansa ei osaa edes imuroida ilman että erikseen pyydän. Minä kuitenkin kotona lämmitän 2 pönttöuunia ja 1 isoa leivinuunia, lisäksi hoidan 2 koiraa, teen ruokaa, siivoan ym. Mutta tämähän ei ole mitään sen rinnalla että mies tekee töitä 7 - puoli 4.
Ja silloin kun olin lopettamassa imetystä niin anoppi joka ainut kerta kun lapsi yritti hamuta maitoa minulta niin anoppi tulee hääräämään siihen ettei nyt mitään maitoa oteta, ei noin iso lapsi enään tarvi.
Ärsytti kun osaan kyllä itsekin lapselle sanoa asiasta, imetys kuitenki on henkilökohtainen asia.
Mutta meillä mies kyllä siis ymmärtää oman ärsytykseni anoppia kohtaan, ja itse arvostaa sitä että olen kotona lapsen kanssa ja hoidan kaikki kotiasiat. Vaikka mies käskee usein olla välittämättä äitinsä sanomisista niin silti joskus asiat jää mieleen ärsyttämään.
Anoppisi käyttäytyy käsittämättömän tökerösti, ja miehesi pitäisi kertoa hänelle, että niin ei sovi toimia. Kuulostaa vähän siltä, että molemmilla on jäänyt jotain aikuisuudesta hoksaamatta.