Miten usein isäsi haisi viinalta, kun olit lapsi?

ja silloinkin vain haiskahti. Oli ottanut rohkaisuryypyn kun myi meidän perintötilan, ja lupui maanviljelyksestä.

Kerran olen nähnyt isäni vähän hiprakassa, kun olimme tutun 50-vuotis juhlissa mutta olin jo silloin täysi-ikäinen. Isä oli oikeastaan silloin aika hauska :)

En ole koskaan nähnyt isän juovan edes mitään saunakaljaa, enkä muista koskaan nähneeni mitään alkoholi-juomia meidän jääkaapissa tai talossa.



Äitini ei juonut myöskään koskaan.



En tiedä, oliko isäni jonkin sortin "absolutisti" vai mitä (ei olla siitä tarkemmin juteltu).



Mutta onnellinen lapsuus mulla on ainakin ollut! :)



Jonkin verran uskonnollisia vanhempani myös olivat, mutta en tiedä olisko sillä mitä vaikutusta asiaan ollut?



Tästä johtuen ns. suomalainen alkoholikulttuuri on jäänyt mulle aina kovin VIERAAKSI, enkä ole koskaan täysin ymmärtänyt sitä...

mutta aina kun meillä oli illanistujaisia, niin isä tuoksui konjakille. Hyviä muistoja, kaikki olivat iloisella tuulella ja me lapsetkin saimme valvoa usein pitkään.

miehenikään ei voi juoda kuin yhden korkeintaan kaksi, sille tulee huono olo. kerran olen nähnyt sen juovan 4 tuoppia, oli kuuma ja sen ystävä oli käymässä, jota ei ollut nähnyt 15 vuoteen. Joivat samaa tahtia.

Mieheni oksensi ja tärisi, kasvot ja pää oli ihan märkinä hikoilusta ja valitti että sydän hakkaa ihan hulluna. Hänellä oli ainkain tosi huono olo.

Kyllä hän juo silloin tällöin yhden, mutta siihen se jää.

ei ollut elämässäni kovinkaan aktiivisesti läsnä.

kolme kertaa viikossa, pe-la- su, ja oli ihan ympärikännissä. Muuttui ihan toiseksi ihmiseksi. Masensi, ahdisti, pelotti, vitutti.

kävi kyllä joskus juhlimassa, ehkä kerran vuodessa

No joi oikeasti, mutta lapsena en sitä tajunnut.



Vanhempani juovat (ja joivat silloinkin) joka iltaiset saunakaljat (tai "parit"...), mutta olen tajunnut sen vasta isona. Lapsuudesta muistan kun isä osti joskus kaljaa lauantaisaunaa varten, mutta minulle se oli vain "aikuisten saunalimppari". En tiedä joivatko lasten nukkumaan menon jälkeen vai muuten vaan huomaamatta, mutta en tosiaan tiennyt silloin mitään.



Humalassa näin isäni ensimmäisen kerran teininä, kun omatkin humalat oli jo koettu. Ja senkin jälkeiset kerrat on yhden käden sormilla laskettavissa. Äitiäni en ole nähnyt koskaan, äiti ei juurikaan lonkeroa vahvempaa juo.

silloin kun isä täytti 50 v. ja oli paljon iloisempi ja mukavampi humalassa kuin selvinpäin.

Joka sunnuntaiaamu.

Kuten äitinikin. Edes "saunakaljaa" ei kotonani koskaan ollut. Ja minusta se on hienoa! Onneksi mieheni on yhtä hyvä ja turvallinen isä meidän lapsille :)

- siis vähän liioiteltuna. Mutta 3-5 päivänä viikossa haisi vahvasti viinalle. Lopetti vuonna 90 ja ollut nyt 20 vuotta raittiina! Onneksi.



Isäni oli aina humalassa iloinen, mutta silti minua ahdisti suunnattomasti välillä. Kaikki rahat menivät isän juomiseen, tädeiltä saimme lahjaksi vaatteet ja vähät lelumme.



Nykyään en pahemmin jaksaisi katsoa juopottelevaa miestä.

ja haisee edelleen... valitsi alkoholin perheen sijasta...

Haju jatkui yleensä sunnuntai-iltaan mutta kysyin kuitenkin paikoillaan. Isä valvoi ja jutteli itsekseen pe- ja la-yön läpeensä ja nukkui sitten sunnuntaipäivän.

Maanantai-aamuisin ei, kun ei ollu siihen aikaan kaupat tai viinakaupat sunnuntaisin auki. Hirvittävä häpeän tunne ja ahdistus.