Lue keskustelun säännöt.
oon totaalisen yksin parisuhteessa
20.03.2010 |
Meillä ei miehen kanssa mitään yhteistä enää, ei edes syödä samaan aikaan. En saa mieheltä lämpöä en muuta kuin tiuskaisuja. Välillä sanoo pienessä kaljassa että katuu käytöstään ja rakastaa, mutta kohta taas sama jatkuu. Nyt melkein mykkäkoulua ollut kuukauden, haluaisin etten välittäisi mutta kun välitän. Voiskohan välinpitämättömyyttä jotenkin opetella, elämä muuten niin raskasta.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä täysin sama tilanne. Olen itkenyt yön silmät päästäni kuunnellen eilen mieheni totuuksia minusta ja minun elämästäni. Hän ei ymmärrä työtäni ja ystäviä minulle ei suoda. Tututkin ovat hänelle täysin kammotus ja uhka. Siis jopa naiset. Humalassa uhkailee erolla ja eilen ilmoitti lähtevänsä baariin ja kaikki sitten menee. Millään ei ollut mitään väliä. Jäin yksi kotiin. Lapsi nukku onneksi kuin tukki yön.
Ajattelin itse hakea apua koska tämä henkinen väkivalta alkaa riittää. En tiedä mitä edessä on mutta itseni minun on saatava kuntoon ja ymmärrettävä elämän perusoikeudet. Minulle ei suoda mitään mutta hänelle on suotava kaikki ja nieltävä tällaiset hirvittävät kohtaukset. Tunneköyhä tilanne täälläkin ja mietin miksi täällä roikun??!! Täällä varmaan osa kivittää tietysti, mutta varmasti joku kokee samanlasta elämää tälläkin hetkellä kokien että on täysin loukussa. Apua varmasti on saatavilla meille kaikille kohtalotovereille:
Voimia sinulle AP Minä ainakin ymmärrän sinua!