Mitä tuli isona tytöstä, joka oli yläasteella luokkasi pahin kovis?

joka aikoinaan lukion 1.luokalla sanoutui irti ystävyydestämme, kun olin hänestä niin ärsyttävä nössö ja liikaa poikaystäväni kanssa, ja joka silloin toimi mm. kunnallispolitiikassa ja muutenkin omasta mielestään kykeni vaikka mihin,

on nykyään roiman ylipainoinen kassamyyjä ja asuu edelleen siellä samassa tuppukylässä

toisesta tiedottaja johonkin isoon firmaan

kotikylän marketin kassallahan hän on istunut parikymppisestä asti, kuulumisia kyselee kun kerran kesässä asioin siellä

musta tuli ihan tavallinen kolmen lapsen äiti. Koulutukselta merkonomi ja tulevaisuudessa lähihoitaja. Ja lapsetkin on kaikki samalta mieheltä ja naimisissa edelleen.



Ja mä en sitten ollut mikään kiusaaja, se ei ole sama kuin kovis.

Historiassa jälkimmäisellä useita abortteja, joista kertoi suht avoimesti. Vaihtuvia miehiä, alkoholia, surkeaa elämää. Huomionkipeys näkyi jo seiskalla.

"toisesta mielenterveyshoitaja. Historiassa jälkimmäisellä useita abortteja, joista kertoi suht avoimesti. Vaihtuvia miehiä, alkoholia, surkeaa elämää. Huomionkipeys näkyi jo seiskalla."



Niinpä. Ja näitä sitten "auttajina" mt-puolella. Auttajan ongelmat vaan toisinaan vaikeampia kuin autettevan?

Elää tavallista arkista elämää perheensä kanssa. Toisesta tuli opettaja ja kolmannesta lääkäri :)

oli kaksi. Kaverista tuli poliisi, minusta sairaanhoitaja-teologi.

Niitä oli semmonen porukka.. Lakimies, alakoulun opettaja, yrittäjä ja diplomi-insinööri.

Ei pahemmin ollenkaan. Ei sillon niiden opiskelu innosta ois voinu uskoa..

putosi kännissä parvekkeelta ja kuoli

Yks joutui jonnekin perhekotiin ja vähän rauhoittui siellä ja meni lukioon. Meni naimisiin 17-vuotiaana ja sai heti lapsen, jätti lukion kesken ja sai perään toisen lapsen. Sitten erosi ja häipyi jonnekin. Kukaan ei ole kuullut hänestä sen jälkeen.



Toinen kävi amiksen ja valmistui siivoojaksi. Meni myös nuorena naimisiin ja sai pari lasta. Asuivat jossain vanhassa röttelössä, oli juttuakin paikallislehdessä, kun ei tullut vettä eikä ollut sisävessaa jne. Työttömänä taitaa olla ukkonsa kanssa nykyään.



Kolmas poseeraili pornolehdissä ja miehet vaihtui, viina maistui. Sitten hänkin "katosi". Kukaan ei tiedä missä hän on. Hän oli todella ilkeä ja suorastaan pelottava.

Kuulostaa siltä, että monella liittyy kouluaikoihin paljon kateutta ja ilkeyttä, jonka yläasteikäisissä ymmärtää, mutta että aikuisetkin ovat näin raakoja... Ei käy kateeksi niitä, jotka hiukankin poikkeavat massasta. Jotkut ehkä ajautuvat koviksen rooliin juuri siitä syystä, että toiset eivät ota mukaan jengiin. Kiitos teille kaikille tämänkaltaisia ajatuksia haaliville (lainaus:) "Kiipijä, julkisuustyrkky... ja naamiksen perusteella yhtä ruma kuin nuorempanakin." siitä, että minutkin jätettiin teidän erilaisuutta suvaitsemattoman jengin ulkopuolelle, sillä minusta ei olisi tullut itsenäisesti ajatteleva yksilö, vaan minusta olisi tullut samanlainen kuin teistä tuli. Minusta tuli aikuinen.

olin kai itsekin opejen mielestä hankala. Teen nykyään kehitystyötä eräässä kunnallisessa projektissa, jossa pyritään parantamaan ihisten elämänlaatua.

ala-asteen koviksesta tuli näyttelijä.

kolmen lapsen yh (lapsilla eri isät)

juu ei käy kateeks ;)

toisesta tuli tosi lihava kotiäiti ja myöh yh.

erosi avomiehestään

mikälie sitten ammatiltaan..ei kyllä vois vähempää kiinnostaa

Minustapa tulikin korkeakoulutettu, kivannäköinen ja hoikka ja pitkä äiti, joka pääsi varakkaisiin naimisiin. Ja minä olin se yläasteluokan syrjitty hiljainen. Hähää.

En paljasta onko nykyisen vai ex-jääkiekkoilijan, ettei tunnisteta.