Maksan vain Plan-kummimaksun 25 €/kk, en muuta
Kirjoitan asiasta, joka on vaivannut jo pitkään.
Minulla on ollut 4 vuotta Plan-kummilapsi. En ole mikään upporikas, ja tällä hetkellä hoitovapaalla, mutta halusin auttaa.
Minulle on kuitenkin ollut vähän pakkopullaa koko ajan pitää yhteyttä kummilapseen. Kummilapselta on tullut koko aikana kaksi piirustusta ja minä olen suunnilleen kaksi kertaa vuodessa lähettänyt kirjeen ja jotain pientä.
Tunnen syyllisyyttä siitä, etten jaksa enempää kiinnostua kummilapsestani ja hänen kylänsä asioista. Minulla on kiireinen elämäntilanne, hoidan perhettäni ja huolehdin muistä läheisistäni täällä Suomessa. Luotan siihen, että kun maksan kuukausirahan, sillä muut pitävät kummilapsestani, hänen perheestään ja yhteisöstään huolta.
Onko muita, joista tuntuu samalta? Onko väärin vain maksaa jaksamatta kiinnostua sen enempää? Kiitos jos jaksoit lukea.
Kommentit (13)
Meillä rahat niin tiukilla että tuo 25€ on viikon ruokaraha ja nyt kun Plan poisti lahjat jne. niin koen että en halua enää olla mukana tuossa touhussa. Väittivät että rahat menevät mukamas tehokkaammin mm. tulkkeihin ja itse toimintaan, mutta koskaan ennen en ole saanut yhtä huonolla englannilla tulkattuja kirjeitä!
Luulin, että tuohon liittyvät nimenomaan ne jotka haluavat enemmän kontaktia ja uskottavuutta avustustoimintaan.
Meillä se on koko perheen juttu. Lapset 5v, ja 3v ovat jo ihan innoissaan ja pienin varmaan ajallaan. Kerätään noin 4 kertaa vuodessa paketti ja innolla sinne tytöt piirtää. Keskustellaan asioista jotka asiaan liittyy, koulutuksesta ja elinoloista, maantiedosta jne. Eihän sen paketin iso urakka tarvi olla, jos siitä ottaa kivan projektin.
Toki tuollainenkin apu on ihan korvaamatonta. Itselleni vaan antaa paljon, samoin lapsille, että saadaan konkreettisesti olla mukana pojan elämässä (world visionin kautta, maksetaan 30e/kk).
..ole käytössä tuota lahjakäytäntöä eli ei voi lähettää muita kuin kirjeitä!
myöskään varsinaisesti world visionillakaan, max 3cm paksu kirjekuori sallitaan. Mutta kummasti sinne saa mahtumaan tavaraa: lasten sortsit, sukkia, värityskirjan, vahakyniä, xylitolpurkkaa, tarroja... Hyvänen aika, ei meiltä suomesta kirjeeseen mahtuvat lahjat kesken lopu!!
EI LAHJOJA tarkoittaa EI LAHJOJA!! Niistä on luovuttu sillä aiheuttavat kateutta muissa ihmisissä- kyse ei ole mitenkään kirjeen painosta!
Kurja sääntö, hieman yllättävä. Mutta koska noissa järjestöissä näköjään on isoja eroja niin turha hermostua, jos ei heti ymmärrä mitä tarkoitat. Ehkä kannattaa miettiä, että kysyy sitten vain sieltä planista tms jos alkaa herkästi ahistaa?
Ymmärsinkö nyt siis että lahjan tykkäisit/voisit lähettää mutta kirje on liian suuri ponnistus?
En siis vastannut tuossa yläpuolella aloituksen jälkeen. Kiitos vastauksista!
Minulla meni Plan-kummius vähän niin, että halusin alkaa kuukausilahjoittajaksi jollekin järjestölle, jolla autetaan kehitysmaiden lapsia. Mies ehdotti Plania, että mikset sitten samalla ottaisi kummilasta, jos haluat lahjoittaa.
Minä olen aina ollut aika huono lähettämään sukulaisillekaan kortteja tai lahjoja. Tämä Plan-kummius tuntuu siis ylimääräiseltä stressitekijältä. Minulla on 5 kummilastakin, joita muistan.
Omat lapseni ovat 7, 5 ja 2. He eivät ole ikinä kauheasti innostuneet Plan-kummilapsestani. En tiedä, vaikuttako, että ovat tyttöjä ja Plan-kummilapseni on poika. Joskus ovat piirtäneet jonkun kuvan kirjeen mukaan.
Tavallaan minua ei haittaa, vaikkei lahjoja saa enää lähettää, mutta toisaalta aika tylsää kun se on ollut konkreettinen tapa pitää yhteyttä. Ihan littania lahjoja olen yleensä lähettänyt, jotka mahtuvat alle 3 cm kirjeeseen.
Kummilapseltani tulevat kirjeet ovat hyvin persoonattomia, ne on hänen äitinsä kirjoitustaitoinen avustaja kirjoittanut ja menevät vielä tulkkauksen läpi. Niissä ei ole yleensä mitään erityistä informaatiota, lähinnä, että terveitä ollaan oltu ja koulu menee ok, kavereitakin on pojalla ja tykkää pelata jalkapalloa. Epäilen, että ne on kirjoitettu jollain Planin sabluunalla.
En tiedä, olisiko minun pitänyt vain lahjoittaa kuukausittain Unicefille. Sinnekin olen kuukausilahjoittaja, pienemmällä summalla. Vai onko ihan ok lahjoittaa Planille niin, ettei pitäisi yhteyttä kummilapseen.
ap
koska lapselle se voi olla isokin juttu (vaikka kommunikaatio tuntuisikin väkinäiseltä sinusta). Toivon ja oletan että JOS joku jättää jo alkaneen kummiuden kesken, Plan hommaa siihen jonkun toisen tilalle, mutta ihan varmahan tuosta ei voi olla... Joka tapauksessa voi tuntua ikävältä. Sitten kun tuon lapsen koulutus on ohitse, vaihda toiseen organisaatioon jonka toimintamalli sopii sinulle paremmin.
En ole kirjoittanut yhtään kirjettä vaikka maksuja olen maksellut jo puoli vuotta... No, pääasia varmaan on, että edes rahat menevät perille. Kummilapsen myötä on silmät avautuneet sille, minkälainen takapajula Afrikka voi paikoittain olla. Edellisessä uutisblogissa oli valokuva auton puskuritarrasta, jossa teksti "No to child sacrifice!". Juupajuu.
Minulla on jo nyt huono omatunto kun en jaksa riittävästi pitää yhteyttä, jos lopettaisin kokonaan, olisi vieläkin pahempi.
Monta vuotta vielä menee ennen kuin kummius päättyy. Toivottavasti rahat menevät perille ja oikeaan kohteeseen, että niistä on todellista hyötyä, koska kummius ei ole minulle se juttu, miksi sen 25 €/kk maksan, vaan että ihmisten elinolot paranisivat. Tuolla rahalla pitäisi jo saada aika paljon aikaiseksi.
ap
2002 vuodesta lähtien on ollut kolumbialainen tyttö kummilapsena ja en mikään kauhean aktiivinen ole ollut. Mä en hirveesti kyllä ole potenut sen takia huonoa omaatuntoa, autan näin omalla tavalla ja se saa riittää.