Mitä isoisäsi ovat kertoneet sinulle talvisodasta?

Molemmat kuolivat, kun olin alle kouluiän.



Isäni ja hänen siskonsa ovat kertoneet evakkoajasta, jolloin olivat lapsia/nuoria.

Toinen oli niin nuori, ettei j outunut sotaan.



Toinen ei suostunut puhumaan halaistua sanaa sodasta ennen kuolemaansa.

on ollut sodassa?

Toinen vaarini ei onneksi ehtinyt sotaan lainkaan. Toinen oli mukana jatkosodan viimeisenä vuonna aseisiin kutsuttujen alaikäisten 17-vuotiaiden joukossa. Eikä ollut innokas puhumaan mitään, varsinkaan lapsille. Mummoni on kyllä kertonut, miten evakkomatkalla ajoi lehmiä.

kuoli jo ennen talvisodan alkua, ja toinenkin oli liian vanha sotaan. Isäni kyllä oli käynyt armeijan jo ennen sotaa ja oli sekä talvi- että jatkosodassa mukana. kaksi isäni veljeä haavoittui vakavasti ja invalidisoituivat osittain. Nuorin isän veljistä kaatui jatkosodan alussa. Kaksi enoani oli mukana jatkosodassa, mutta talvisotaan olivat liian nuoria.

Isä ei kamalsati kertonut, sen toki että paras ystävä lapsuudesta kuoli heti ensimmäisenä päivänä rintamalla, metrin päähän. Siloinhan joukko-osastot koottiin saman seudun mieheistä.

Ja sääli venäläisten hevosia, koska niillä oli jotain sellaista rotua jolla ei ollut mitään mahdollisuutta selvitä.

eivät joutuneet sotaan, molemmilla oli terveydellisiä ongelmia.

sankarihaudoilla oon pienestä pitäen käyny "katsomassa" isoisiäni

Enkä ole viitsinyt kysyäkkään, en halua nostattaa huonoja muistoja mieleen.. Kertoo jos haluaa..

hänkin myös aikuisiällä. Oli radiosähköttäjänä. En tajunnut lapsena kysellä paljon. Ei varmaan ollut taisteluissa tai mitä ne radiosähköttäjät tekikään. Äiti sanoi että kaikki kylän pojat alkoholisoituivat sodassa, siellä keiteltiin paljon viinaa.

toinenkin kuoli kun olin vain 2 v

Äitini sen sijaan oli pikkutyttö kun evakossa tulivat Karjalassa, on kertonut miten siviilien junia pommitettiin ja pakenevia ammuttiin lentokoneista. Tätini kuolema oli ihan millien päässä.

kuoli v.89 eli olin 11.. tiedän, että oli kaukopartiossa ja käsittääkseni räjäytteli vihollisen puolella asevarastoja jne... Kopio sotilaspassista on mullakin muistona :)



Toinen isoisä sen verran nuorempi ettei sodissa ollut, isoäiti evakkona tullut.

pari vuotta vanhemmalle veljelleni on kertonut paljonkin. Mä olen tyttö, joten mua pitää hieman suojella maailman pahuudelta.

Toinen vammautui sodassa ja kuoli vammoihinsa myöhemmin. Toinen pärjäsi sodassa hyvin, mutta kuoli n. 5-kymppisenä.

molemmat olivat kyllä rintamalla. Toinen ukkini piti kunniamerkkejään seinällä kera Mannerheimin kuvan, toisella kunniamerkit olivat laatikossa. Molemmat isoisäni kuuluivat suojeluskuntaan ja isoäitini olivat lottia. Hekään eivät puhuneet juuri sota-ajasta, mutta valokuva-albumeissa on paljon armeija/sota-ajan kuvia.

että näin meillä.Mummo kyllä kertoo kun ei ole pappa kuulemassa.

Sodassa oli, kapteenin arvon sai. Sai myös kranaatinsirpaleen päähänsä ja sen kanssa eli vanhaksi. Juurikaan ei sodasta jutellut, taisi olla liian kipeät muistot.

Molemmat kuolivat jo 40-luvulla. Mutta isoisäpuoli kuoli kyllä vasta kun olin parin vuoden ikäinen..

toinen ei puhunut mitään paitsi kun tuli vanhaksi ja alkoi dementoitua niin ne muistot tuli taas ja vaari alkoi huutaa yöllä painajaisissaan.



Toinen ei myöskään juuri puhunut, mutta aina kun tuli jostainpäin sotauutisia tai muuten puheeksi se, huokaisi jotain sen kaltaista, että "ei se mitään sankariseikkailua ole se sotiminen, vaan kurjaa ja säälittävää ja kaikkia omiakin sääntöjään rikkovaa sähläystä"