Oletko/tiedätkö 5 lapsen äitiä, joka viettää normaalia aikuisen naisen elämää?

Ja useammankin lapsen äitejä.

kaunis koti, mutta usein kaaos,



lapset nätisti puettuja,



ei ole ollut työssä säännöllisesti pitkiä aikoja, vain joitain pätkiä silloin tällöin,



ei juurikaan omaa aikaa, tai omia harrastuksia,



ei huolehdi ulkonäöstään, ei osta itselleen vaatteita tm.



Selvästi lapset menee kaiken muun edelle, mutta jos sinulla omaa elämää nyt 4.n kanssa, ei kai se 5.s sitä vesitä.

Jos se on vain työssäkäymistä ja ihmisten tapaamista niin en halua sitä elämää kyllä..

ja oletan, että jokainen kyllä ymmärtää mitä tarkoitan jos niin haluaa. :)

että on kamalaa eroa 4 ja 5 lapsen välillä.



Tunnen pari neljän lapsen äitiä ja elävät kaaoksessa. Töissä käyvät kyllä.



Viiden lapsen äiti jonka tunnen käy töissä, mutta hänellä asuu oma äiti naapurissa. Tämä hoitaa lapsia enemmän kuin äiti. En tiedä miksi on noin monta lasta halunnut, kun ei heitä hoida.

Äiti tekee iltavuoroa, aamupäivisin ehtii siivota ja harrastaa. Lapsiaan näkee lomilla ja viikonloppuina, joskus eskari (melkein viikottain) kotipäivällä, saa äipän kanssa olla.

Lapset ikähaitarilla 6-15. Käyn töissä. Ja varmasti jonkun muun mielestä meidän kodissa vallitsee kaaos, mutta se on suhteellista;) Omaa aikaa saan jos haluan; nyt en ole sitä erityisesti kaivannut. Omat harrastukset pyörivät nyt tässä kotipiirissä ja olen aivan tyytyväinen. Aikansa kutakin;)

Joka käy normaalisti töissä, koti on aina siisti, käy juhlimassa ihan kohtalaisesti (enemmän kuin minä 1 lapsen äitinä) ja on lähes aina laittautunut/ siisti.

käyn töissä. Tapaan ystäviä, harrastan. Ehdin huomioida jokaisen lapsen taaperosta teiniin. Jos olen äitiyslomalla tai hoitovapaalla kodinhoito on piece of cake, koti siisti ja ehtii lasten kanssa tehdä kotityöt ja illat aikaa harrastuksiin. Kun olen töissä on paljon kiireisempää ja koti sekaisempi, koska en tahdo luopua omista menoista tai lasten harrastuksista kodin siisteyden vuoksi, silloin siivoan vain kerran viikossa, muuten vain pyykkään, ruokahuollan ja siivoan keittiön tietenkin.

Miehen kanssa vuorottelu on avainasemassa, jos itse yrittää selviytyä kaikesta on aika tiukoilla. Meillä ei ole paljon muita tukiverkkoja, eli kaikki perustuu keskinäiseen työnjakoon.

Yhden-kahden lapsen äitinä tuntui mahdottomalta ajatukselta että joku selviäisi ison joukon kanssa, nyt uskon, että lasten myötä kasvaa ja oppii luovimaan ja joustamaan.

minulla on kuusi lasta, joista yksi tosin on jo aikuinen, kaksi nuorinta on 5 ja 7 vuotiaat.

käyn töissä, tulen kotiin, valmistan lasten kanssa ruuan ja siistin kumppanin kanssa paikat, jos jotain siistittävää on. neljänä päivänä viikossa käyn lenkillä, kahtena päivänä ystävän kanssa ja kahtena puolisoni kanssa. shoppailut, ulkona syömiset ja leffareissut joko puolison tai lasten kanssa jäävät yleensä viikonloppuun, jolloin on myös aikaa siivota koti kunnolla.



silloin tällöin käymme mieheni kanssa ravintolassa tai ystäviemme luona milloin missäkin kissanristiäisissä. lauantaina viimeksi järjestimme itse ystävillemme juhlat. lapset olivat mukana päivällä ja illalla kävimme yhdellä lasillisella baarissa siten, että vanhin tytär oli lapsenvahtina. ensi viikonloppuna olemme menossa lasten kanssa laskettelemaan. yksi lapsista menee silloin hoitoon, koska hän ei liikuntavamman takia voi tällaisilla reissuilla olla mukana. hänelle järjestetään kyllä korvaukseksi jotain omaa mukavaa puuhaa meidän vanhempien kanssa myöhemmin.



koemme mieheni kanssa yhteiseksi ajaksi kaiken sen mitä olemme yhdessä. asuimme joskus aikoinamme kaksi vuotta eri paikkunnilla, ja se kyllä kasvatti näkemään, kuinka tärkeää on vain olla yhdessä. pidämme jopa iltaisin television ääressä teinien kanssa olemista "omana" aikanamme.



parhaiten siis viihdyn (kauniissa, itse sisustamassani ja mieheni rakentamassa, siistissä) kodissani. mutta minulla on myös elämää sen ulkopuolella. aivan kuten kumppanillani ja lapsillakin.