Lue keskustelun säännöt.
Kukaan muu koko ajan huolissaan jostain?
11.03.2010 |
Mulla on siis sellaista, että kun herään aamulla, niin viisi ekaa minuuttia olen seesteinen ja rauhallinen ja päässäni on ihanan hiljaista. Sitten päähän hyökkää kaikkia ikäviä ajatuksia, ja minusta tulee huolestunut ja ahdistunut. Tätä jatkuu siihen asti, kun menen nukkumaan. En mieti arkipäiväisiä asioita, tai työjuttuja, vaan esim. sitä, mitä tein väärin muutaman kuukauden kestäneessä ex- suhteessani, tai sitä, kuoleekohan joku perheestäni tai kuolenko itse, tai onkohan minulla joku tappava tauti jne jne. Järjellä tiedän, että jatkuva kelaaminen ja huolehtiminen on turhaa, mutta en pysty lopettamaan sitä. Mistähän tämä johtuu ja miten sen saa loppumaan? Tekemisen puutettakaan se ei voi olla, tekemistä on vaikka kuinka paljon. Kumminkaan en rentoudu silloinkaan, kun ei ole mitään tekemistä. Tämä alkoi jo joskus teininä mutta on pahentunut iän myötä.
Kommentit (9)
kirjavinkistä! Täällä kohtalon toveri. Oikeasti sitten jos ei jostain asiasta ole huolestunut niin huolestuu, että pitäis olla huolestunut kun nyt varmasti jotain pahaa tapahtuu. Minulla on valtava syöpä pelko. Oma, lasten, miehen kohdalla. On kyllä tosi raskasta elämää. Pääsee yhdestä murehtimisesta niin tulee toinen tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuollaisia mietin joka päivä. Välillä tosin menee paremminkin.
Olen opettaja ja päivittäin murehdin tiettyjen oppilaiden asioita ja elämää ja mietin, kuinka voisin heitä auttaa. Ja suurin murehtiminen tapahtuu vasta illalla sängyssä unta odotellessa, ja se ei ole hyvä juttu, koska silloin unensaanti kestää ja asiat näyttävät kenties vielä pahemmilta kuin oikeasti ovatkaan.
Mutta en voi sille mitään. Jos oppilas voi huonosti, en pysty vain jättämään häntä mielestäni.
Olen opettaja ja päivittäin murehdin tiettyjen oppilaiden asioita ja elämää ja mietin, kuinka voisin heitä auttaa. Ja suurin murehtiminen tapahtuu vasta illalla sängyssä unta odotellessa, ja se ei ole hyvä juttu, koska silloin unensaanti kestää ja asiat näyttävät kenties vielä pahemmilta kuin oikeasti ovatkaan.
Mutta en voi sille mitään. Jos oppilas voi huonosti, en pysty vain jättämään häntä mielestäni.
Olin kyllä kouluavustajana vähän aikaa, mutta opiskelin eri alalle. Olisin kyllä muuten voinut nauttia opettajana.
terveisin se edellinen huolehtija
jonkinlaista pakkoneuroosia. Kannattaa kokeilla siihen lääkitystä. Tuollainen lamauttaa ajan mittaan kaiken. kokemusta on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka kerta kun nähdään tai soitellaan, hänellä on jotain, josta on syvästi huolissaan. Yleensä siis ihan sellaisia joita ei nyt normaalisti tulisi huolehdittua/pohdittua.
Viime vuoden aikana (!) hän ehti purkaa minulle mieltään koska epäili itsellään ainakin kohtusyöpää, munasarjasyöpää, aivokasvainta, vatsasyöpää, rintasyöpää useammankin kerran sekä imusolmukesyöpää. Tässä siis vaan syövät, joita pelkäsi itsellään olevan, en edes tiedä muistinko näin äkkiseltään kaikkia, ja noiden lisäksi oli liuta muitakin murehdittavia asioita, itsestään, lapsistaan ja miehestään.
Näin ulkopuolisen korvaan kuulostaa ihan käsittämättömältä, eikä aina jaksaisi kuunnella toisen murehtimista ja vatvomisia, kun aina kun yhdestä pääsee niin jo seuraavalla viikolla on joku muu asia mistä pitää vatvoa ja pelätä ja jakaa ystäville. Eikä sitten yleensä kuule tämän ystävän suusta mitään positiivista tai hauskaa, kaikki on aina pelkäämistä ja huolissaan oloa.
Itse yritän aina rauhoitella, ja jos kehtaisin, sanoisin suoraan että ystäväni pitäisi mennä lääkäriin korkeintaan sen vuoksi, että hänellä taitaa olla pahemman sortin luulosairaus (mikälie se oikea nimike tuolle nykyään, en nyt muista..)
Kuitenkaan en haluaisi ystävää loukata ja ymmärrän jollain tasolla ettei hän tietysti tahallaan ole tuollainen murehtija kuin on, mutta on tosiaan näin ulkopuolisena aika vaikeaa joskus ymmärtää. Mahtaa kyllä olla kamalaa elämää tuollaisilla huolehtijoilla, sympatiat teille!
ja todellakin -kamalaa on. Tosin eläydyn muutenkin kaikkeen keskimääräistä voimakkaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä ei ole "luulosairaus", vaan ennemminkin ahdistuneisuushäiriö
http://www.poliklinikka.fi/?page=4757387
kyse voi olla myös masennuksesta johon tuo vaiva usein liittyy.
terveisin diagnoosin saanut
Kirjoittanut Juhani Laakso. Auttaa pääsemään omien ajatusten herraksi ja vähentämään niiden ahdistavaa vaikutusta.