TUpakoin raskausaikana.. En kestä syyllisyyttä OV
Kuinka heikko sitä ihminen voin olla. Syyttelen itseäni nyt koko ajan, kun en saanut lopetettua tupakointia ennen kuin rv 9+5 . Tuohonkin pystyin vasta, kun pääsin terveyskeskuksen tukiryhmään ja sain nikotiinikorvaushoitoa. Tuota ennen poltin 3-10 tupakkaa, joinakin päivinä olin ilman. Nyt olen ollut pari viikkoa ilman tupakkaa ja olo on helpottunut ja muutenkin hyvä. Ylihuomenna on kuitenkin np-ultra ja olen kauhuissani. Pelkään, että lapsessani on nyt minun takia jokin vika. Jos lapsi on vaikka ihan kitukasvuinen tai kuollut :'( .. tai synnyttyään kehitysvammainen tai adhd-lapsi. Että se on sitten minun vika kokonaan.
Raskaus oli yllätys, enkä osannut aluksi suhtautua koko asiaan. Nyt syyllisyys painaa rankasti, pilasinko lapseni elämän ja terveyden :(. Lisäksi värjäsin hiukset rv 7, mutta ekalla neuvolakerralla täti sanoi, että olisi ollut hyvä olla värjäämättä ekan kolmanneksen aikana. Olen tehnyt kaikki ihan väärin :(.
Onko enää toivoa, että lapseni on normaali? Voi kun saisi aikaa taaksepäin, mutta kun en saa : `(.
Kommentit (22)
Et ole todellakaan pilannut vauvasi kasvua ja kehitystä! Nyt on tärkeää, että saat oman mielesi kuntoon, mars lääkärille tai mt-toimistoon. Jos psyykkinen vointisi olisi kohdillaan, et kokisi noin voimakkaita syyllisyyden tai epäonnistumisen tunteita.
Oikein onnellista ja iloista loppuraskautta, vaikutat oikein vastuuntuntoiselta tulevalta äidiltä!
kerroit sikiön olleen normaalimittojen alarajoilla. Tuo voi johtua mittavirheestä, tai sikiö ei vielä vastaa aivan niitä päiviä kuin pitäisi. Kukaanhan ei voi tarkalleen tietää minä päivänä munasolu on hedelmöittynyt. Vauva voi kasvaa ihan normaalisti, lopeta huolehtiminen!
Minullakaan alkuraskaudessa sikiön koko ei vastannut raskausviikkoja ja pelättiin raskauden keskeytyneen, vielä raskauden puolivälissä jouduin käymään kontrolliultrissa vauvan pienikokoisuuden vuoksi. Lopulta syntyi kuitenkin yli nelikiloinen tyttö!