että mua suututtaa. Lapsi lukenut enkun kokeisiin muutamana iltana...

tää on eka lapsi, ja kyllä niistä kokeista ainakin ysi pitää tulla... kun minäkin sain ysejä... joo joo tyhmä oon, tiedän sen.

ap

kyllä hän varmasti parhaansa siellä koulussa tekee. Tämä lapsi nyt ei vain satu olemaan sitä lahjakkainta sorttia kielellisesti

ap

Ja luette yhdessä lasten kanssa kokeisiin monta päivää+ Jo on suorittaminen hupussaan... Ymmärtäisin tuon jos on jotain erityisvaikeuksia, tosin silloinkin kai on parempi lukea niitä läksyjä yhdessä pävittäin eikä ottaa kokeista tuommoisia paineita.



Mä olen itse ollut kympin oppilas jokseenkin lukematta lukioon asti. Mies sai lähinnä seiskoja, mutta hän ei toisaalta kuunnellut tunneillakaan :-) Meistä molemmista tuli akatemmsia ja ihan fiksuja ihmisiä. Meidän lapset näyttää olevan 8-9:n oppilaita. Minä valvon että tekevät läksyt, autan tarvittaessa ja kuulustelen koealueen edellisenä päivänä. Riittää minusta oikein hyvin vielä tässä vaiheessa, ja lapsille jää aikaa lorvia, leikkiä ja lueskella muutakin koulukirjoja.

Jos lapsi on jo itse lukenut monta päivää eikä silti osaa mitään, niin aikaa kannattaisi käyttää siihen, että opettaa hänelle kunnolliset läksynlukutekniikat, joilla hän pärjää jatkossa itsenäisemmin.

Itse aina kirjoitin kappaleen sanalistan tummat sanat kahteen kertaan vihkoon ja samalla opettelin mitä se sana on suomeksi. Oikeinkirjoitus tuli samalla opeteltua ja minulle jäi sanat kirjoittamalla paremmin päähän. Sanoista voi tehdä omia lauseita, piirtää kuvan johon kirjoittaa sanat (toimii hyvin silloin kun opeteltavana on esim. ruumiinosat/huonekalut tms. konkreettista). Sanoja kannattaa höpöttää ääneen suomi-englanti-englanti-suomi -järjestyksessä. Välillä kannattaa peittää suomennos ja koittaa muistella - ja tietysti aina tarkistaa menikö oikein! Kappaleen suomennos on tärkeää - sanat muistaa helpommin asiayhteydestä. Sanontoja ja valmiita lauseita kannattaa myös opetella - esim. jos opetellaan harrastuksiin liittyviä sanoja niin opettelee kertomaan omasta harrastuksestaan.



T. opo

Opetelkaa muutama perusasia alueesta kuntoon ja vaikka puolet kappaleen sanoista. Sillä pärjää jo. ja kokeessa voi yhtäkkiä muistaakkin vähän lisää..



Ja jos sulla hermot menee tossa, et ole oikea ihminen opettamaan. Pyydä miestä tai jotain muuta tuttua avuksi.

Opettajalta voi aina pyytää tukiopetusta, jos tuntuu, että lapsi tarvitsee lisätukea opiskeluun.

Opetelkaa muutama perusasia alueesta kuntoon ja vaikka puolet kappaleen sanoista. Sillä pärjää jo. ja kokeessa voi yhtäkkiä muistaakkin vähän lisää.. Ja jos sulla hermot menee tossa, et ole oikea ihminen opettamaan. Pyydä miestä tai jotain muuta tuttua avuksi.

oottaa päähän. kyllä ne kaikki sanat pitää oppia, olen sitä mieltä.

ap

Opettajalta voi aina pyytää tukiopetusta, jos tuntuu, että lapsi tarvitsee lisätukea opiskeluun.

lapsen tässä töitä pitää tehdä, ei opettajan,

ap

Miksi tuo lapsi ei voi olla niin lahjakas kielissä kuin minä...

*turhaa jupinaa*

Ettei lapsi ole tarpeeksi lahjakas.... Sanoit sen itsekin: turhaa jupinaa.

Mitä enemmän painostat, sitä vaikeammaksi tuo tulee. koe on vaan koe. Jos tulee huono numero, lapsi itse voi harmistua ja yrittää ensi kerralla paremmin. Lapsi on nyt koulussa ja käy sitä, ei ap

Mitä enemmän painostat, sitä vaikeammaksi tuo tulee. koe on vaan koe. Jos tulee huono numero, lapsi itse voi harmistua ja yrittää ensi kerralla paremmin. Lapsi on nyt koulussa ja käy sitä, ei ap

minä kyllä vaadin että koealue osataan, ennen kuin kokeisiin mennään.

ap

Miksi tuo lapsi ei voi olla niin lahjakas kielissä kuin minä... *turhaa jupinaa*

Ettei lapsi ole tarpeeksi lahjakas.... Sanoit sen itsekin: turhaa jupinaa.

eihän se jupina sitä lahjattomuutta poista...

opea vaivata, täällä joku jo viittasikin lukihäiriöön. Minä kiltisti tenttasin omaa lastani ja treenasin kokeisiin, ilman tulosta. Välillä itkin itsekseni kun koulusta tuli palautetta lukemattomista läksyistä, asioista jotka oli edellisenä iltana menneet kotona hyvin älyttömän kertauksen jälkeen. Muutamaan otteeseen kyllä sanoin opettajalle nätisti, että meillä menee läksyihin aika paljon aikaa, ilman sen suurenpaa muutosta asiaan. Nyt lapsella on todettu lukihäiriö, lapsi koulussa tukiopetuksessa ja lisäksi ollaan saatu yhtä ja toista apua. Mutta pointti oli, että itse puursin kotona aivan liian kauan; eihän opettaja voinut auttaa kun ei tiennyt ongelmaa...Tosin voin kyllä myös myöntää, että toinen opettaja olisi tarttunut asiaan aiemmin, mutta silti katson itse olevani vastuussa lapsestani.

minkä ikäinen ap:n lapsi on?



kannattaisko vähän relata? miten pitkään aiot ottaa vastuun lapsen opiskelusta, yo-kirjoituksiin asti? entäs sitten, menetkö opiskelijakämppään tenttaamaan sanoja kun lapsi on toisen asteen koulussa?



ei multa kukaan tentannut, jos en erityisesti pyytänyt. opin ottaa vastuun itse. pärjäsin aina hyvin. toisissa aineissa piti lukea enemmän, toisissa ei. vanhempien tehtävä on kannustaa, pitää huolta puitteista ja ravinnosta, sit kehua kun tulee tulosta - EI painostaa ja hiostaa kiukkuisena.



jos lapsesi ei ole luontaisesti lahjakas kielissä, hänestä ei sit tule kieltenopea tai kielenkääntäjää. so what. jos hän ei menesty muissakaan aineissa kovin hyvin, hänestä ei sit tule lääkäriäkään. mut nyt jos et lopeta tuota stressaamista, lapsesi saa pian anoreksian tai mielenterveyden häiriön.

opea vaivata, täällä joku jo viittasikin lukihäiriöön. Minä kiltisti tenttasin omaa lastani ja treenasin kokeisiin, ilman tulosta. Välillä itkin itsekseni kun koulusta tuli palautetta lukemattomista läksyistä, asioista jotka oli edellisenä iltana menneet kotona hyvin älyttömän kertauksen jälkeen. Muutamaan otteeseen kyllä sanoin opettajalle nätisti, että meillä menee läksyihin aika paljon aikaa, ilman sen suurenpaa muutosta asiaan. Nyt lapsella on todettu lukihäiriö, lapsi koulussa tukiopetuksessa ja lisäksi ollaan saatu yhtä ja toista apua. Mutta pointti oli, että itse puursin kotona aivan liian kauan; eihän opettaja voinut auttaa kun ei tiennyt ongelmaa...Tosin voin kyllä myös myöntää, että toinen opettaja olisi tarttunut asiaan aiemmin, mutta silti katson itse olevani vastuussa lapsestani.

testattu on

ap

minkä ikäinen ap:n lapsi on? kannattaisko vähän relata? miten pitkään aiot ottaa vastuun lapsen opiskelusta, yo-kirjoituksiin asti? entäs sitten, menetkö opiskelijakämppään tenttaamaan sanoja kun lapsi on toisen asteen koulussa? ei multa kukaan tentannut, jos en erityisesti pyytänyt. opin ottaa vastuun itse. pärjäsin aina hyvin. toisissa aineissa piti lukea enemmän, toisissa ei. vanhempien tehtävä on kannustaa, pitää huolta puitteista ja ravinnosta, sit kehua kun tulee tulosta - EI painostaa ja hiostaa kiukkuisena. jos lapsesi ei ole luontaisesti lahjakas kielissä, hänestä ei sit tule kieltenopea tai kielenkääntäjää. so what. jos hän ei menesty muissakaan aineissa kovin hyvin, hänestä ei sit tule lääkäriäkään. mut nyt jos et lopeta tuota stressaamista, lapsesi saa pian anoreksian tai mielenterveyden häiriön.

joo, anoreksiahan siitä tulee jos koealue pitää osata... kyllä täällä palstalla osataan liioitella.

Mutta mun lapseni ei pärjää hyvin. Joten en voi vaan antaa olla!

minkä ikäinen ap:n lapsi on? kannattaisko vähän relata? miten pitkään aiot ottaa vastuun lapsen opiskelusta, yo-kirjoituksiin asti? entäs sitten, menetkö opiskelijakämppään tenttaamaan sanoja kun lapsi on toisen asteen koulussa? ei multa kukaan tentannut, jos en erityisesti pyytänyt. opin ottaa vastuun itse. pärjäsin aina hyvin. toisissa aineissa piti lukea enemmän, toisissa ei. vanhempien tehtävä on kannustaa, pitää huolta puitteista ja ravinnosta, sit kehua kun tulee tulosta - EI painostaa ja hiostaa kiukkuisena. jos lapsesi ei ole luontaisesti lahjakas kielissä, hänestä ei sit tule kieltenopea tai kielenkääntäjää. so what. jos hän ei menesty muissakaan aineissa kovin hyvin, hänestä ei sit tule lääkäriäkään. mut nyt jos et lopeta tuota stressaamista, lapsesi saa pian anoreksian tai mielenterveyden häiriön.

kokeisiin niin en osanut mitään sain aina kokeesta numeron 5 tai 6. Myöhemmin tajusin ettei minusta tule koskaan mitään ja ei kannata panostaa mihinkään. Olenkin ollut 18 vuotiaasta asti sossuntuilla. Olen helvetin katkera siitä etten saanut syntyessä korkeaa älykkyysosamäärää. Ainoa homma mihin sovin on vessanpönttöjen kuuraus ja sitä en todellakaan tee koskaan. Ainoa asia mikä minulla vielä on, on ylpeys!

Luitteko itse noin paljon kokeisiin alle 12-vuotiaana? Pänttäsikö vanhempanne teidän kanssanne? Epäilen vahvasti, ja silti olette ilmeisesti ihan hyvin pärjänneet elämässä. Koulu ei ole muuttunut sen vaativammaksi kuin ennenkään, mutta nykyinen suoritus- ja menestyskeskeisyys taitaa saada vanhemmat kuvittelemaan, että ala-asteellakin pitää stressata koenumeroista. EI tarvitse.



Jos koulu ei lasta kiinosta, siihen pitää kannustaa ja käskeä tekemään läksyt ja valmistautumaan kokeisiin. Normaalilapselle se riittää. Jos lapsi ei siltikään saa kuin viitosia, otetaan yhetyttä opettajaan ja mietitään mitä voisi tehdä. Kotona ei koulunkäyntiin kuitenkaan ole tarkoitus käyttää tuntikausia - tuon ikäiselle yhtä tärkeää on ulkoilu, rentoutuminen ja vapaa leikki.