Mulla itseäni pari vuotta nuorempi mies. Kannattaako sen kanssa tehdä lapsia,

että joudut asiaa pohtimaan, niin ei kannata.

ja voi olla liian lapsellinen eikä jaksa pysyä rinnallasi yövalvomisten ja pukluen seassa :(

suuntaan tai toiseen tarkoittaa mun kirjoissa, että ollaan samanikäisiä. Arveluttaako miehessä joku muu asia?

Sain esikoiseni kolmikymppisenä, mutta se johtui siitä, että olin tavannut oikean miehen, en miettinyt sitä kannattavuuskysymyksenä. :)

Eihän se nyt mitään ole.

Mielestäni kannattaa olla nimenomaan nuorempi mies. Miehethän elävät tilastollisestikin vähemmän aikaa kuin naiset ja ukkoutuvat. Nuorempi mies on reippaampi, mahdollisesti rinnallasi vielä vanhempanakin(siis jos luonnollinen elinikä toteutuu), viriilimpi ja kaikin puolin hyvä juttu. Riippuu tietysti hieman ikäeron suuruudestakin. Minusta ei kannata ajatella itseään alentaen, että löytää nuoremman. Voithan sinäkin löytää jonkun. Aina voi tapahtua mitä vain. Elämä kannattaa ottaa miten se eteen tulee ja elää täysillä. Jos rakastatte toisianne ja haluatte vauvoja, antakaa mennä. Sinulle nokka pystyyn ja ole ylpeä itsestäsi.

mulla 6v nuorempi mies. Itse 32v. Meillä 7kk vauva ja kaikki mennyt hyvin.

Luulisin että vanhempi mies vaihtaisi pikemminkin nuorempaan!

ja kovasti on innoissaan tulevasta vauvasta :)

Vierestä seuranneena: nuori mies ei ota vastuuta, jäät yksin.



Nykypäivänä niin kovin harva jaksaa arkea ja alle 30v miehet ovat nykyään niin lapsellisia pleikkarinpelaajia, ettei ole tottakaan.

Toki juu paljon poikkeuksiakin on, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla tilanne on lähes huvittava: aikuiset miehet kuljeskelevat huppareissa ja skeittikamoissa/tai muissa nuorisovaatteissa ja seukkaavat silmää räpäyttämättä 19vuotiaiden misujen kanssa.



Miettikääs toisin päin? Montako yli 30v- naista tiedätte, jolla on vaikka 22vuotias mies? Kröhöm? Ette yhtään, aivan.

Sehän olisi jo vähän...pervoa, vai mitä?



Tytöt tykkää, kun kundila on rahaa ja itsevarmuutta. Lastenhankkiminen on vieraampi ajatus, kuin jollekin Thaimaan pikku saarelle muuttaminen; jonne onkin kiva mennä ainakin silloin tällöin vähän chillailemaan, ottamaan vähän relaa nimittäin - elämä kun on niin täynnä biletystä ja ankaraa suorittamista, et täytyy välillä päästä palmun alle..

...ja kai kaikki nyt ymmärtää, ettei sellaseen kuvioon sovi kuulkaa yli 35vuotiaat muijat - johan ne nyt näyttääkin vähän rupshtaneilta; mielummin siinä palmun alla saisi istua joku vähän kiinteämpi ja pirtsakamman näköinen tyyppi, joka ei esitä vaatimuksia ja jolla on elämä edessä...



Menestyvistä - ja muistakin ok 30-40v tyypeistä miehistä "kilpailevat" nykyään yhä useammin myös jopa parikymppiset tytöt, joiden viehätysvoima tuntuu olevan monille aikuisille miehille ylivoimaista vastustaa -

varsinkin, jos mies on ulkonakäyvää ja itsetään hyvin huoltapitävää tyyppiä.



Mutta silti: alle 30v olisi varmaan ihana ikä saada lapsia: ajatteles, kun olet VASTA 40v, niin lapsesi olisi jo yläasteikäinen - saisit silloin itsekin vielä elellä ja puhastella suht nuorena kaikenlaista ja ymmärtöisit varmaan paremmin murrosikäistä lastasikin, kuin sinua 10vuotta vanhempana äideiksi tulevat. Ehkä?



Mutta - kuka näistä tietää. Kaikkihan vois mennä tosi hyvinkin.

Vierestä seuranneena: nuori mies ei ota vastuuta, jäät yksin.

Nykypäivänä niin kovin harva jaksaa arkea ja alle 30v miehet ovat nykyään niin lapsellisia pleikkarinpelaajia, ettei ole tottakaan.

Toki juu paljon poikkeuksiakin on, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla tilanne on lähes huvittava: aikuiset miehet kuljeskelevat huppareissa ja skeittikamoissa/tai muissa nuorisovaatteissa ja seukkaavat silmää räpäyttämättä 19vuotiaiden misujen kanssa.

Miettikääs toisin päin? Montako yli 30v- naista tiedätte, jolla on vaikka 22vuotias mies? Kröhöm? Ette yhtään, aivan.

Sehän olisi jo vähän...pervoa, vai mitä?

Tytöt tykkää, kun kundila on rahaa ja itsevarmuutta. Lastenhankkiminen on vieraampi ajatus, kuin jollekin Thaimaan pikku saarelle muuttaminen; jonne onkin kiva mennä ainakin silloin tällöin vähän chillailemaan, ottamaan vähän relaa nimittäin - elämä kun on niin täynnä biletystä ja ankaraa suorittamista, et täytyy välillä päästä palmun alle..

...ja kai kaikki nyt ymmärtää, ettei sellaseen kuvioon sovi kuulkaa yli 35vuotiaat muijat - johan ne nyt näyttääkin vähän rupshtaneilta; mielummin siinä palmun alla saisi istua joku vähän kiinteämpi ja pirtsakamman näköinen tyyppi, joka ei esitä vaatimuksia ja jolla on elämä edessä...

Menestyvistä - ja muistakin ok 30-40v tyypeistä miehistä "kilpailevat" nykyään yhä useammin myös jopa parikymppiset tytöt, joiden viehätysvoima tuntuu olevan monille aikuisille miehille ylivoimaista vastustaa -

varsinkin, jos mies on ulkonakäyvää ja itsetään hyvin huoltapitävää tyyppiä.

Mutta silti: alle 30v olisi varmaan ihana ikä saada lapsia: ajatteles, kun olet VASTA 40v, niin lapsesi olisi jo yläasteikäinen - saisit silloin itsekin vielä elellä ja puhastella suht nuorena kaikenlaista ja ymmärtöisit varmaan paremmin murrosikäistä lastasikin, kuin sinua 10vuotta vanhempana äideiksi tulevat. Ehkä?

Mutta - kuka näistä tietää. Kaikkihan vois mennä tosi hyvinkin.

minä ainakin tunnen pareja joissa nainen yli 30v tai 40v ja mies parikymppinen. Useita vuosia ovat jo olleet yhdessä ja lapsiakin on.

Kyllä minäkin yli kolmekymppisenä vielä pelaan pleikkaria. Tekeekö se minustakin lapsellisen?

Sinulla on ihme mielipiteet.

Minä en kaipaa rikasta ja menestyvää miestä. Tykkään tavis duunareista!

kyllä

Vierailija - 07.03.10 01:09 (ID 10104440)Kyllä minäkin yli kolmekymppisenä vielä pelaan pleikkaria. Tekeekö se minustakin lapsellisen? Sinulla on ihme mielipiteet. Minä en kaipaa rikasta ja menestyvää miestä. Tykkään tavis duunareista!

Kaikkee sitä täällä pohditaankin.

Me emme tunne miestäsi, heissä on suuria eroja samanikäistenkin kesken. Ehkä ei kannata jos sun tarttee pelätä, että hän vaihtaisi sut nuorempaan. Kannattaa ensin saada molemminpuolinen luottamus suhteeseen eikä siihen liity ikä.

Tuollainen pari vuotta on täysin sivuseikka sillä muilla asioilla on paljon enemmän merkitystä.

Oma mieheni on minua nuorempi ja olemme naimisissa ja meillä on lapsi. Minulla oli 3 lasta edellisestä liitosta jossa mies oli minua useamman vuoden vanhempi. Tämä suhde silti on kaikessa parasta mitä minulle on tapahtunut ja lapsetkin nauttivat, enkä usko, että tuolla iällä on sen kanssa mitään tekemistä. Ainoa oli se, että miehellä ei ollut ennestään lapsia, mutta eipä ollut ennakkoluulojakaan eli upeasti on mennyt enkä pois vaihtais, vastuuntuntoinen isä on.

Tee päätökset sydämelläsi ja jos tuollaisia mietit niin kannattaa istua alas ja jutella pitkästi ja hartaasti kumppanisi kanssa, kertoa haaveistasi ja toiveistasi parisuteessa ja elämässä yleinsä sekä kuunnella mitä kumppanisi haluaa. Mikäli asiat menee yksiin ja pääset huolestasi niin anna palaa! =)

kaksi vuotta nuorempi mies. Yhdessä olemme olleet vuodesta 2000 ja kaksi lasta. Tehty kun olin 30v ja 33v.

minulla on itseäni liki 10 vuotta nuorempi mies ja lapsiakin on tehty useampi. Mies on ihana isä, rakastava aviomies ja jaksaa ihan toisella tavalla kuin joku vanha käppänä. ;)

Mun mieheni on 9 vuotta nuorempi, olin 30v ja hän 21v, kun lapsemme syntyi. On ollut hyvä isä, eikä ikäeromme ole vaikuttanut mihinkään. Ikä on vain numeroita... Jos oikeasti mietit jotain 2 vuoden ikäeroa,niin on varmasti jotain muutakin pielessä.

Ei katso enää ikää. Miehet pelaavat aina pelejään. Nämä samat nelikymppiset pelaavat pelejään sitten vanhainkodissakin.



Pelit ovat tulleet jäädäkseen jo 80-luvulla.

Itsellä yli 6v nuorempi mies ja olin yli 30 kun menimme naimisiin. Hyvin on mennyt ja kolme lasta nyt:) Paljon tasapainoisempi mies kuin entinen, joka oli itseäni vanhempi. Hassuja neuvoja jotkut antavat sinulle..