miksi vanhemmat eivät ole huolissaan lapsen päivähoidon laadusta??

Kirjoittaa yleisönosastoon? kirjoittaa kansanedustajalle? valittaa päiväkodinjohtajalle? järjestää mielenosoituksen? kirjoittaa vauvapalstalle? en mä usko, että millään noilla toimilla saadaan parannusta yhden tietyn lapsen asemaan päiväkodissa ainakaan kyseisen lapsen päiväkotiuran aikana.



Minä puutuin asiaan niin että päätin hoitaa lapseni kotona. Lapseni saa kotona takuulla laadukasta hoitoa.

tää on niin totta!! parhaamme tehdään joka ikinen päivä, ihan takuulla. mutta ihan liian vähän pystyy tekemään. kyseenalaistakaa ja ottakaa selvää oman kuntanne asioista, juuri ryhmäkoot on suurin ongelma ja sijaisia ei saa palkata, ruoka on ihan yhtä pas..aa.. jne..lapsillanne säästetään:(



toinen lto

Useimmilla lasten hoitoonvieminen lähtee omista tarpeista, uskottelusta sen suhteen, että "on pakko", uskottelu siitä, että lapset ovat erinomaisissa käsissä ollessaan päiväkodissa 9h/pvä - paremmissa kuin kotona tai pph:lla. Kaikkihan niin tekee jne. Ajatus siitä, että lapsi kärsisi jotenkin tuona aikana on niin sietämätön kestää ettei haluta edes ottaa selvää asioista ja myöntää ongelmien olemassaoloa.

tää on niin totta!! parhaamme tehdään joka ikinen päivä, ihan takuulla. mutta ihan liian vähän pystyy tekemään. kyseenalaistakaa ja ottakaa selvää oman kuntanne asioista, juuri ryhmäkoot on suurin ongelma ja sijaisia ei saa palkata, ruoka on ihan yhtä pas..aa.. jne..lapsillanne säästetään:( toinen lto

tottakai vanhempia harmittaa se, että lapsia ei arvosteta, mutta mitä sille voi tehdä?

todella huolissamme. Ja yritetty on puuttua! Tyttäremme on eskarissa ja häntä on useasti lyönyt/uhkaillut sama poika. Olemme käyneet keskusteluja henkilökunnan kanssa mutta ne eivät näytä osaavan tehdä asialle mitään ja tuntuu ettei ole halujakaan. Sanoivat, että kokoajan näitä kahnauksia sattuu. Viimeksi olleessa keskustelussa ne lähinnä kehuivat työnsä laadukkuutta ja kuinka vaikeaa varhaiskasvatus on. Kaskun eivät sanoneet että mitä puututte meidän asioihin! ja mihinkään ei keskustelussa edetty. Niitä asioita mitä piti käsitellä ei käyty vaikka yritimme. Väistelivät kysymyksiä äja alkoivat puhumaan ihan muusta (esim. just heidän työnsä laadusta) Onneksi kiertävä lastentarhanopettaja on meidän puolella ja ymmärsi meitä oikein hyvin ja hän menee päiväkodissa käymään ja lisäksi käymme keskusteluja hänen kanssaan.

kun on se yksi ainoa päiväkotikin vain valittavana, niin ei ole edes vaihtoehtoja.

Perhepäivähoito lytätään tälläkin palstalla melko tehokkaasti, mutta päiväkoteja pidetään NIIN hienoina ja upeina paikkoina.



Itse olen kerran mennyt hakemaan lastani pois hoidosta 30min normaalia aiemmin. Pihalla oli silloin yks LTO 13 lapsen kanssa. Yksi hoitaja oli sairastunut kesken päivän ja toinen pukemassa kahta viimeistä lasta..



Kerran kuulin, että kahdella lapsella oli ollut todella pahat puremajäljet olkapäässään, KUKAAN ei ollut osannut sanoa, milloin ja kenen toimesta jäljet on tulleet..

päiväkoti on niin mukava ja virikkeellinen paikka

että vanhemmat haluavat lapsensa sinne vaikka ovatkin kotona. Aivan pieniäkin lapsia sinne kuskataan.



Miksette te arvoisat lastentarhanopettaja kerro vanhemmille mikä on totuus vai onko näin että teillä on oma lehmä ojassa ja kun on nyt otettu "löysiä" pois niin työtahtinne on kiristynyt ihan niinkuin muuallakin työelämässä niin "itkette" vanhemmilta myötätuntoa ja vetoatte lapsen parhaaseen. Säälittävää minusta.

Epäilen että kolme suurinta syytä vanhemmilla on:



- Tuo 4 mainitsema itsesuggestio, jolloin ei edes haluta nähdä ongelmia



- Työ ja lapsiperhepyöritys vie mehut, jolloin ei jakseta tehdä mitään ongelmien voittamiseksi



- Ei koeta että yksin voi vaikuttaa niihin ja verkostoitumista ei ole



Minulla alkaa mennä jo tuolle jälkimmäiselle. Niin kauan kuin olin kotiäitinä ja esikoinen oli eskarissa jaksoin vääntää ja taistella lapsen olojen kohentamisen puolesta päiväkodissa. Nyt kun kuopus on hoidossa ja itse olen töissä, voin sanoa että kallistun kahden viimeisen kohdan puoleen.



En jaksa niin enää samalla lailla olla aktiivisesti mukana parantamassa päivähoidon tilannetta ja kokemus on opettanut että tein mitä vain niin sillä ei kovin suurta merkitystä ole. Oman jaksamisen ja mielenrauhan vuoksi olen tyytynyt pienimuotoiseen toimintaan vanhempainyhdistyksessä (ja sielläkin ärsyttää rahan keräämismentaliteetti enemmän kuin vaikuttaminen, jota itse kaipaisin).



Meillä hoidossa muulloin kuin eskari-ikäisenä on ollut vain kolmas lapsi ja hänkin aloitti päiväkodin vasta kun osasi puhua, pukea ja käydä vessassa. Tämä hieman rauhoitti mieltäni ettei lapsen perustarpeet ole liikaa hoitajien armoilla ja osaa kertoa jos on jotain. Lisäksi hoitopäivät onneksi ovat lyhyitä ja kotona tankataan aikuisten läheisyyttä ja huomiota. Varmuuden vuoksi aamupala syödään kotona ja välipalalta haetaan kotiin, joten jos on nälkä, niin kotona sitten tankataan.



Lapseni kuuluu vielä siihen hyvin käyttäytyvään ja ulkoiselta olemukselta suht siistiin kastiin, joka saa hoitajilta helpommin positiivista huomiota. Laatu tarkoittaa sitä että lapsen kanssa opetellaan kotona miten pidetään puoliaan ja jutellaan leikkien sujumisesta kotona. Lisäksi erittäin paljon on painotettu miten toimitaan ongelmatilanteissa, emme odotakaan että päiväkodin henkilökunta huomaa mitä kaikkea lapsiporukassa tapahtuu. Kasvatusvastuu on täysin kotona ja en edes aseta päiväkodille hirveitä tavoitteita.

Meillä ainakin ollaan käsittämätömän huolissamme, mutta mitä voimme tehdä?

Kertokaa ltot ja hoitajat, miten voisimme puuttua??? Olemme ottaneet päiväkodin johtajaan yhteyttä mm. hoitajien vähyydestä, mutta ei mitään vaikutusta. Päiväkodissakin on kumma vaikenemisen ilmapiiri, vanhemmille ei ikäänkuin puhuta epäkohdista. Tuntuu vain, ettei siellä koskaan ole kolmea hoitajaa yhtäaikaa (lapsia 20), aktiviteetteja perutaan kun ei ole hoitajia ym ym. Nyt taas suututtaa ARGH!

saa niskaansa ryöpytyksen, jossa vika kääntyy vanhempien viaksi. Lapsiahan pitäisi hoitaa kotona itse ja jos on niin laiska ja saamaton, että vie lapset hoitoon, saa olla kiitollinen että ylipäätään on joku paikka minne viedä ne hoitoon.



Esim. keskustelu ryhmäkokojen merkityksestä kääntyi keskusteluksi kotihoidosta ja siitä, miten on äidin velvollisuus olla kotona vähintään 3 vuotta per lapsi.

Keneen voisi ottaa yhteyttä?

niin se tomii taalla euroopassa. lapset on sitten hiukka vanhempina valmiita tuohon hulabaloohon..

että mikään ei muutu! Kun edes päiväkotiin ei saada lapsille xylitoleja, miten ihmeessä rahaa riitättäisi pienempiin ryhmäkokoihin?

Osa lapsista ja henkilökunnasta joutuu viettämään päivänsä homeisissa tiloissa, eikä kaupunki (Helisinki) tee mitään!



Olen tasan selvillä huonosta tilanteesta ja totta kai se ahdistaa. Siksi veinkin lapseni hoitoon vasta viimeisen pakon edessä, päälle kolmivuotiaana, ja yritän pitää huolta, että lapsen hoitopäivät eivät ylitä 7 tuntia.



Jos joku keksii hyvän tavan saada äänensä kuuluville ja vaikuttaa, niin tulen ilomielin mukaan. Mitä keksitään?

Ahkera yleisönosastokirjoittelu, lehdille juttuvinkkien antaminen, valtuutettuihin ja kansanedustajiin vaikuttaminen, jne. Täällä Kouvolassa ainakin tehtiin näitä kaikkia ja paljon, ja ulosmarsseja ja mielenosoituskin oli. Mutta mitään vaikutusta ei ollut millään.



Kyse oli koulujen lakkauttamisista, joista valtuusto äänesti lakkautusten puolesta, vaikka kaikki lehtikommentit oli lakkautuksia vastaan. Eli sujuvasti äänestivät kansan tahdon vastaisesti.



Tuo ulosmarssi ainakin kiinnittäisi huomiota ja saisi jonkun lehdenkin paikalle. Mutta enpä usko, että olisi kovin helppoa saada kaikkia vanhempia sen taakse.

pitää kasvattaa niin suuriksi, että kantapään kautta huomataan ettei mikään toimi ja lasten turvallisuus ja kehitys vaarantuu.

Sitä ennen ei tunnun mitään tapahtuvan.

Päättäjät vaan siirtelevät rahaa muihin asioihin.



Uskomatonta kyllä näistäkin asioista päättävät kansanedustajat juuri rutisivat kun avauduttiin ja puututtiin edustajien liian suuriin matkakuluihin ym. Kaikilla on nykyään se oma napa ensimmäisenä. Kun on kiva matkustella ja lennellä jne mukavasti kalleimmalla vaihtoehdolla.

Jos ihan oikeasti haluttaisiin rahaa ohjata päivähoitoon niin sitä varmasti löytyisi.



Lisäksi mielestäni on ihan oikein että hoito-oikeutta monissa kunnissa rajataan. En ymmärrä miksi sellaisten lasten, joiden vanhempi/vanhemmat ovat kotona, pitäisi kuormittaa päiväkoteja. Se on työssä käyvien lasten oloista pois.

Mutta tässäkin tullaan sille tasolle "mulle kaikki nyt ja heti". Jokaisen ajattelu jää sille tasolle, että itse päästään helpommalla kun vanhempi lapsi saa virikkeitä muualla eikä rutise kotona, vauvan hoito on helpompaa ja voi vedellä päiväunia vauvan kanssa, voi shoppailla yhden kanssa ja puuhailla mitä huvittaa.



Suurin ongelma on se, että moni ajattelee nykyään vain omaa napaansa asemassa kuin asemassa. Sellainen yhteenpuhaltaminen ja toisista huolehtiminen ja toistenkin huomioiminen on kadonnut tästä maasta. Se alkaa yksilötasolta ja jatkuu joka puolella. Jokainen ajaa vain omaa etuaan välittämättä kokonaisuudesta.

Mä en oo koskaan ymmärtänyt, että miten kukaan voi tunkea OMAN lapsensa virikehoitoon liian täyteen päiväkotiin? Onko siellä oikeasti parempi olla kuin äidin ja sisaruksen kanssa kotona ja välistä pihalla leikkimässä muiden kotihoidettujen lasten kanssa?



Virikehoito on tekosyy omalle laiskuudelle.

millaista kaaosta päiväkodeissa eletään päivästä toiseen! Se olisi ikävää huomata, että omat valinnat eivät ole välttämättä lapselle lainkaan paras vaihtoehto.



Toki se on niinkin - tämä kommenttina sille, joka tuossa moitti vanhempia töihinmenosta - että jos työpaikan haluaa säilyttää, hoitovapaalta on pakko palata duuniin. Sitä saa vain siihen asti, kun nuorin on 3v. Eli päivähoidon laatuongelma kalahtaa nilkkaa ennen pitkää, ei tässä puhuta vain virikelapsista tai pikkutaaperoista.



Yksi monille vanhemmille outo asia on, että VAIKKA päiväkoti keskimäärin päivän aikana varaakin lakisääteisen määrän hoitajia per ryhmä (all3 3-vuotiaissa 1 per neljä lasta, vanhemmilla 1 per 7 lasta), kyseinen aikuis/lapsi -suhde on voimassa yleensä vain keskellä päivää. Hoitajat ovat vuoroissa, kun päiväkodit yleisesti ovat auki 11 h!



Ja jos tuollainen perusasia on vanhemmille "uutinen", ei voine ihmetellä, että vanhemmat eivät tiedä, millaista se arki päiväkodissa on.



PS: hoitajatkin VOISIVAT joskus suoraan kertoa tilanteesta, yleensä he kaunistelevat päivän sujumista vanhemmille.

Osuit naulan kantaan!! Itsesuggestiolla ohitetaan se tosiasia, että oman lapsen eheä kehitys vaarantuu omien taloudellisten tai urakehityksellisten tarpeiden takia. Mistään ei voidan luopua (asunto, auto, harrastukset, työ, ura, oma kehitys, opiskelu) lapsen edestä.

Näin se vain on, turha sitä on selitellä muutoin.

Perheessä jossa kaksi tervettä aikuista, ja alle kolmivuotias/komivuotiaita lapsia, ei muuta syytä ole.

Useimmilla lasten hoitoonvieminen lähtee omista tarpeista, uskottelusta sen suhteen, että "on pakko", uskottelu siitä, että lapset ovat erinomaisissa käsissä ollessaan päiväkodissa 9h/pvä - paremmissa kuin kotona tai pph:lla. Kaikkihan niin tekee jne. Ajatus siitä, että lapsi kärsisi jotenkin tuona aikana on niin sietämätön kestää ettei haluta edes ottaa selvää asioista ja myöntää ongelmien olemassaoloa.

mutta kyllä siinä äkkiä hankalan ihmisen maineen saa, jos vähän edes kyselee.



Minä kieltäydyin esikoiselle tarjotusta päivähoitopaikasta - ryhmässä 2 - 5 -vuotiaita, 2-vuotiaani olisi ollut ryhmän 27. lapsi.



Tilat vanhassa kaupassa, ovesta suora pääsy kadulle, ulkoilupiha noin roskakatokset kokoinen.



Kaikki hoitajat ei-vakituisia, mukaan lukien ko. pisteen ns. johtaja. Kävin tutustumassa niin sanottiin, että turhaa on, koska yksikään tapaamistani aikuisista ei edes ole paikalla kun lapsen hoito olisi alkamassa...



En huolinut paikkaa ja sain siitä hyvästä hervottomat haukut.



Kuopukselle hyvää paikkaa jonotin sitkeästi 10 kuukautta. Nyt lapsi onkin sitten paikkakunnan parhaassa päiväkodissa.