Olen huolissani suhteestani 1,5-vuotiaaseen tyttäreeni :/
Minulla ei ole mitään kokemuksia hyvästä vanhempi-lapsi-suhteesta, sillä oma äitini oli väkivaltainen ja alkoholisoitunut. Hoidan lapseni hyvin, leikin. Lapsi on tosi aktiivinen ja hymyileväinen. Silti olen jatkuvasti epävarma itsestäni äitinä. Olen myös huolissani koko ajan, onko suhteeni lapseen hyvä. Olen todennäköisesti myös liian ankara itselleni. Korotin ääntä lapselle kerran, kun hän oli hakkaamassa televisiota lelulla ja lapsi purskahti itkuun. Halasin lasta ja lohdutin ja selitin, että niin ei vaan saa tehdä. Mutta silti on paha olo ja koen itseni huonoksi äidiksi. Mitäs nyt :/ ?
Kommentit (5)
Jospa sieltä vaikka ohjaisivat psykologille juttelemaan olostasi ja saisit varmuutta äitiyteesi kun taustasi on tuollainen.
Mutta muista, että kaikki äidit kokevat epävarmuutta ja suurin osa syyllistää itseään aivan turhista asioista.
Olet hyvä vanhempi jos rakastat lastasi, kaikki muu tulee itsestään. Rajatkin lapsella toki täytyy olla, mutta 1,5 v on vielä kovin pieni.
Korotin ääntä lapselle kerran, kun hän oli hakkaamassa televisiota lelulla ja lapsi purskahti itkuun. Halasin lasta ja lohdutin ja selitin, että niin ei vaan saa tehdä.
ihan hyvin neuvolasta pyytää tosiaan psykologin aikaa. He ymmärtävät kyllä.
Sinä olet lapsellesi paras äiti. Näin sanoi joskus Sinkkonen.
jos hän tekee väärin, joskus täytyy jopa korottaa sitä ääntäkin! Kuulostat minusta ainakin hyvältä ja turvalliselta äidiltä kunhan vain luotat enemmän itseesi! Tsemppiä :)
Kyllä, olet liian ankara itsellesi. Lakkaa stressaamasta! Olet varmasti hyvä äiti, ja lapsen perustarpeet tulevat tyydytetyiksi. Kutakuinkin siis ruokaa, lepoa, rajat, rakkautta, läsnäoloa :)
Neuvolan kautta voisi ehkä tarvittaessa saada keskusteluapua... lapsi ei saa traumoja jos vanhempi joskus korottaakin ääntään.