on kyllä ihanaa olla vielä suht nuori äiti

Mun vanhin lapsi on 16-vuotias, eikä se taatusti enää halua äidin kanssa laskea. Mä täytän 45, ja mulla on lasten kanssa ihan muut puuhat kuin mäenlaskut.



Mä en tajua, miksi pitää laittaa tällaisia aloituksia, kun ikää kertyy kaikille koko ajan lisää:(

ja mun äitikin huom 61 vuotias laskee vieläkin lastenlastensa kanssa mäkeä!!!

ja kun olen 45v mun lapset on jo aikuisia...

:-)

kyselisin ensin vähän tarkennuksia, eli:

Minkä ikäinen olet? Mikä on suht nuori?

Minkä ikäiset lapset sulla on? Yksi vai useampia?



Meillä todennäköisesti iskä olisi vanhemman kanssa laskettelemassa ja mä pienemmän kanssa pulkkamäessä. Ja ihan vaan sen takia, että mies enempi innostuneempi laskemisesta ja kun molempia lapsia sinne ei voi viedä.

Ja jos molemmat lapset olisivat isänsä kanssa laskemassa 10 vuoden päästä, jolloin minä 40-v, olisin minä hiihtämässä ihan murtsikkahiihtoa.



t. 30-v äiti ja isi, 6-v ja 3-v tytöt.



Ps. Ja treffattais siellä kahvilassa silti kaikki. Näin just viikko sitten Levillä, kun mies oli laskettelemassa ja mä tyttöjen kanssa pulkkamäessä.

Näin myöskin suht nuorena äitinä istun siellä vanhempien äitien seurassa ja annan lasteni lasketella mieheni kanssa. Pyörätuolissa istuvalle ei ole vielä kehitetty hyviä lasketteluvehkeitä.



Varmaankin tämä laskee äitiyteni laatua suuresti, kun en tuohon lasketteluun kykene.

onpa ihanaa olla 31 vuotias äiti ja massu pallona. elämä on uomissaan, luonne on tasoittunut, hermo kasvanut ja on aikaa nautiskella kodista ja perheestä :)

ja käydä siellä pulkkamäessä..

ja kun olen 45v mun lapset on jo aikuisia...

minä nyt huono äiti kun en pidä laskettelemisesta?



Sen olen jo oppinut että peruna-allergiani takia olen huono äiti -> lapsistani tulee uusavuttomia kun en pysty opettamaan heille perunankuorimistaitoa.

kyllä ihanaa olla ulkomailla töissä opiskelujen jälkeen. Vielä ihanampaa oli kokea maailmanympärysmatka ja muuta matkustelua kun ei ollut lapsia. No nyt olen 34v kahden pienen lapsen äiti ja aion tosiaankin sitten kun lapset on isompia mennä sinne mäkeen laskemaan. En laudalla vaan suksilla. 5 vuotiaasta lähtien sitä olen harrastanut. Ikä ei ole este.



Siis lyhykäisyydessään. Toiset haluaa tehdä lapset nuorena toiset taas kokea vähän elämää ennen lapsia.

Lapseni ovat jo kohta peruskoulunsa käyneet ja meillä on todella rattoisia keskustelutuokioita ja harrasteita yhdessä. Hiihdetään, pelataan lautapelejä, käydään uimassa, kokataan yhdessä jne.



Tämä on oikein ihanaa aikaa, en kaipaa raskasta pikkulapsiaikaa vaan tämä vaihe on parempi. Olen tyypiltäni enemmän kouluikäisten ja nuorten aikuisten äitityyppiä, en mikään pullantuoksuinen mammahahmo, joten nautin tästä vaiheesta todella paljon.

Itse asiassa väitänpä, että aktiivilaskettelijoissa on enemmän vähän vanhempaa väkeä, sillä se ei koko perheen harrastuksena kuitenkaan ole ihan halpaa. Me esim. teemme vuosittain matkan Alpeille johonkin kivaan hiihtokeskukseen. Kivaa on lapsilla ja vanhemmilla!



t. lasketteleva äiti 41 v.

kaikkein kovimmat sarjat muuten juoksukisoissa ja hiihtokisoissa on 40v ja 45v.

Kumma juttu....

oltiin lumilautailemassa lasten kanssa ja voin sanoa, että ei siellä rinteessä näkynyt montaakaan äiti-ihmistä lasten kanssa! suurin osa istui kahvilassa katselemassa, nämä poikkeuksetta yli 40 vuotiaita kaikki. Miehet kyllä jaksavat vielä luitansa liikuttaa mutta ei mammat...

mutta kyllä mä ootan sitä aikaa, kun lapseni kasvavat vähän isommiksi, tai lähinnä kuopus, joka on vähän vaille 1v. Sitten voi tehdäkin jo jotain, ja ehkä jaksaakin. Nyt minä olen yksi niistä mammoista, joka istuu kahvilla vauvan kanssa, kun isompi laskee mäkeä. Ja siihen asti, että lapseni oppivat edes laskemaan omatoimisesti, eivätkä koko ajan tarvitse apua, opetusta ja vahtimista, tulen olemaan mamma, joka ei kyllä laske lastensa kanssa, vaan kävelee niiden perässä nostamassa pystyyn ja neuvomassa. Lasteni kanssa laskeva mamma minusta tulee sitten, kun joku laskeminen itseltäni ylipäänsä onnistuisi.



Ei tämä ole mikään ikäkysymys, haloo. Kyse on äitien ominaisluonteista - toiset ovat niitä, jotka hyppäävät urheilemassa lastensa kanssa, toiset taas tekevät lastensa kanssa ennemmin jotain muuta. Eiköhän jokaisella äidillä ole jokin asia, jossa jää ennemmin sivuun katsomaan lapsen tekemistä kuin änkee sinne mukaan.

Ei kyllä ole ikä kysymys, vaan ihan taitoja siihen tarvitaan.

En luistele, enkä hiihdä. Olen kömpelö ja ollut aina.

Silti liikkua jaksan lasten kanssa.

Ihan kiva olla mieheni kanssa 42v. ja lasketella kaikkien 3 lapsemme (6, 8 ja 10 v.) kanssa.



Enimmäkseen siellä kahviossa näkyi nuoria äitejä vauvojen kanssa, mikä ymmärrettävää.



Missähän päin olitte laskettelemassa? Meidän perhe käy hiihtolomalla aina Lapissa. Itse aion lasketella vielä 60 vuotiaana, että semmosta!

ihanaa olla nuori äiti!



Olimme juuri Levillä viikon, kaikki olimme rinteissä. Minä joukon jatkona isän ja kahden pojan jälkeen hyppyreissä ja metsätaipaleilla.



Illalla olimme liukurilla mäessä. Suora kallionrinne antoi hyvät vauhdit! Hyvät hyndet oli!



Ihanaa olla vain 41 v.

33v 9 ja 11 v lasten äiti. Isä opetti pojat laskettelemaan ja nyt mä opettelen kans niin ollaan koko perhe mäessä.

21/23v, 30v ja 42v enkä juurikaan ole huomannut tuossa eroa. Päinvastoin nyt on aikaa ja kanttia jättää vaikka kämppä siivoamatta ja viettää sekin aika pulkkamäessä:D En minäkään menisi lautailemaan jos lapsi osaa sitä ja minä en, turha siellä on käkkiä rinteen tukkeena!!



Eilen oltiin luistelemassa ja viikolla hypittiin autotallin katolta lumikasaan, jihuu!



mamsa 49v

Minä olen nähnyt rinteessä paljon eri ikäluokkia. Ja tuttavapiirissä myös joka ikäluokasta laskettelijoita ja sitten niitä jotka ei rinteeseen halua.

Minä olen nuori äiti ja 2 vuoteen en ole rinteeseen mennyt vaan olen ollut kahvilassa lasten kanssa sillä välin kun mies on ollut rinteessä kavereiden kanssa :)