Kuuro tai sokea lapsi päiväkodissa. Onko kellään kokemuksia? Miten on mennyt?
Meidän lapset ovat aloittelemassa hoitouraansa kuukauden päästä ja "huoli on kova". Lapset ovat olleet tähän mennessä kotihoidossa, ainoastaan esikoinen (melkein 5v) on käynyt vuoden verran kerhossa (meillä päin ei ole alle 4 vuotiaille muita kerhoja kuin seurakunnan emmekä me kuulu kirkkoon).
Keskimmäisellä (3v) on toinen korva täysin kuuro ja toisessa vakava kuulonalenema (käyttää kuulolaitetta ja puhuu viittomakielellä/erittäin epäselvästi (ulkopuolisten on vaikea ymmärtää häntä). Tarhassa on tällä hetkellä yksi erityislapsi, joka käyttää tukiviittomia eli lapset osaavat jonkin verran viittomia.
Kuopus (2v) sokeutui vuosi sitten onnettomuudessa.
Kommentit (48)
kiehuvaa vettä tai jotain happoa? :(
Luuletko sä todellakin, että minä kertoisin millainen onnettomuus oli kyseessä? Ja pari teistä saisi oikein mätystellä aiheella kuin joku hyeena? Eli jättäkää se asia nyt jo! Ja ei, se ei ollut tahallaan aiheutettu (esim. ilotulite tai vastaava). Se oli, kuten sanoin, onnettomuus.
Ja kyllä olen saanut hyviä vinkkejä ja neuvoja, ISO kiitos siitä! Meidän kaupungissapa ei ole mitään erityislasten tarhoja tai erityislasten ryhmiä, kaikki erityislapset laitetaan normaaleihin tarha ryhmiin.
kiehuvaa vettä tai jotain happoa? :(
Sanoppas kuule, mitä hittoa SINÄ sillä tiedolla teet, miten lapsi menetti näkönsä??? Ja EI, onnettomuudessa ei ollut ilotulitteita, happoa tahi kiehuvaa vettä.
päiväkodissa.Ryhmäämme tuli pari vuotta sitten 3-vuotias kuuro lapsi. Hän sai ryhmäkohtaisen avustajan ja kaksi työntekijää ryhmästämme pääsi tukiviittomakoulutukseen. Koko henkilökunnalle järjestettiin 1krt/kk 2 tunnin pituisia tukiviittomatunteja.
Päiväkodissamme kävi lapsen hoitavasta sairaalasta kuntoutusohjaaja, jonka kanssa ryhmätilojen sopivuus käytiin läpi. Saimme myös opetusta kuulolaitteen asentamiseen ja paristojen vaihtoon. Tukiviittomien lisäksi ryhmässämme otettiin käyttöön kuvakortit, joista kaikki lapset innostuivat.
Kaikki sujui hienosti ja lapsi sopeutui nopeasti joukkoomme. Myös muut lapset ottivat hänet vastaan luontevasti, kun asioista puhuttiin suoraan ja kiertelemättä. Onnea päivähoidon aloitukseen teille.
No, sattuuhan niitä.
Ei, kyseessä ei ollut huolimattomuus. Onnettomuus ei ollut meidän vika idiootti. Ja kyllä mulla on oikeus kimpaantua, kun tuollaiset idiootit tulee mollamaan ja haukkumaan.
Mutta, jos teillä ei ole kysymykseen liittyvää asiaa vaan haluatte haukkua ja mollata ja aukoa päätänne, niin ÄLKÄÄ kirjoittako mitään!
eikä hauku vaan kysyy asiallisesti mitä lapselle on käynyt. Kyllä siihen voi vastata tai kiertää kysymyksen jos aihe on nolo. Mutta, tuollainen kimpaantuminen kertoo kyllä että taitaa olla itse syyllinen vaikka ei sellaista omalle lapselleen tahtoisikaan.
henkilökunta kurssitetaan/opiskelevat muuten tukiviittomia ja kuvien tehokasta käyttöä. Eihän tämä muuten tule onnistumaan, ja täytyyhän lasten erityistarpeet (tai oikeastaan perustarpeet=kommunikointi) ottaa huomioon.
Tsemppiä ap:lle, ja voimia vaatia niitä teille oikeutettuja tukitoimia!
eikä hauku vaan kysyy asiallisesti mitä lapselle on käynyt. Kyllä siihen voi vastata tai kiertää kysymyksen jos aihe on nolo. Mutta, tuollainen kimpaantuminen kertoo kyllä että taitaa olla itse syyllinen vaikka ei sellaista omalle lapselleen tahtoisikaan.
ja eikös joku toinen hyeena laita uuden kysymyksen?? Ja jos teidän on nyt helvetin pakko tietää, niin kyse oli AUTO-onnettomuudesta. Johon emme olleet syyllisiä. Joten, joko teidän uteliaisuus on tyydytetty?`Katsos, kun en viitsisi paljastaa ihan kaikkea meidän perheestä, joku tuttu voi tunnistaa. Eli muuhun en enää vastaa, en siihen missä tuo tapahtui, koska tai missä me asutaan. Tuliko selväksi!
huomata, että kaikki täällä eivät ole udelleet asioitasi vaan pyrkineet vastaamaan asiallisesti kysymykseesi. Oletko edes lukenut niitä? Esim. tuo lto antoi sulle hyvän vastauksen mutta sinä vaan kiivailet!
Itse onnettomuudessa sokeutuneen puolisona törmään säännöllisesti tuttujen, puolituttujen ja erityisesti tuntemattomien uteluihin miten puolisoni on vammautunut. Moni ei uskoisikaan, kuinka usein sitä tapahtuu. Usealla tuntuu olevan sellainen käsitys, että heillä on luonnollisestikin oikeus tietää kyseinen seikka. Näin ei ole.
Elämässä tapahtuu paljon asioita, joita moni meistä haluaisi muuttaa jälkikäteen. Myös onnettomuuksien kohdalla, oli siinä sitten osuutta omilla teoillamme tai ei. Koen, että tuiki tuntemattomien kanssaihmisten "osaanottava" voivottelu ei auta onnettomuuden kohdanneita henkilöitä tai lähipiiriä. Jokaisella meistä on oikeus jakaa elämästämme juuri sen verran kun haluamme ja siihen on muiden tyytyminen. Vaikka joku joutuukin kohtaamaan näkö- tm.vammaisuuden ensimmäistä kertaa elämässään, se on vammaisen lähipiirille arkea jota ei haluta vatvoa ja voivotella harva se päivä. Kohtelista on antaa itse kullekin oma tilansa, kyllä ne asiat selkiää jos ovat selvitäkseen. Minusta keskustelun aloittaja teki selväksi lapsensa taustan kertomalla hänen sokeutuneen onnettomuudessa. Siinä on ihan tarpeeksi ja siihen on uteliaiden tyytyminen.
Voimia ap teille, elämäänne kuuluu varmasti paljon haasteita varsinkin kun perheessä on sekä kuulo- että näkövammainen lapsi. Onneksi puolisoni ja moni näkövammainen ystävämme ovat oivallisia esimerkkejä siitä, että vamma ei tarkoita jostain luopumista, saatikka elämän loppumista. Aina löytyy jokin keino selvitä eteen osuvista hidasteista.
huomata, että kaikki täällä eivät ole udelleet asioitasi vaan pyrkineet vastaamaan asiallisesti kysymykseesi. Oletko edes lukenut niitä? Esim. tuo lto antoi sulle hyvän vastauksen mutta sinä vaan kiivailet!
vastauksia??
Kyllä olen lukenut muut vastaukset ja jos satuit huomaamaan, olen myös kommentoinut niihin ja kiittänytkin niistä. Mutta ei, sinä taidat vaan haluta suututtaa toisia.
Ei se auto-onnettomuus ole täällä palstailevíen vika.
Jos joku teidät tuntee niin eiköhän tunnista jo siitä että perheessä on kuuro ja sokea päiväkoti-ikäinen, ei niitä perheitä nyt niin paljoa Suomessa varmaan ole.
lto.ta asiallisesta vastauksesta? Tuntuu varmaan turhalta nähdä vaivaa!
lto.ta asiallisesta vastauksesta? Tuntuu varmaan turhalta nähdä vaivaa!
Ei näköjään, kun et sitä lukenut!
Ja ei meillä ei ole kriisiä enkä ole väsynyt tms. Ärsyttää vaan tollaset hyeenat!
Niele nyt kiukkusi ja kiitä kauniisti!
minkä ikäinen olet? En kysy tätä mitenkään pahalla.
Ei mua tartte kiitellä! Halusin vaan kertoa kokemukseni päivähoidon puolelta, josko siitä olisi apua ap.n perheelle.
Kiitti kumminkin sille, joka huomioi vastaukseni.
T. aiemmin kirjoittanut lto
sadistiselta. Anna ap:n jo olla!
t. sivusta seuraaja
Niele nyt kiukkusi ja kiitä kauniisti!
niin saa paremmin neuvoja.
Tampereella on ainakin yksi tarha, jossa mukana erityislapsia (kuulovammaisia ja dysfaatikkoja).
Kaikki lto ja eltot ovat viittoma taitoisia ja kuulovammaisten ryhmässä viitotaan puheen kanssa.
Omani on kyseisessä tarhassa.
On todella vaikea saada viittoma taitoista avustajaa, kun moni ei edes osaa tukiviittomia.
Lapsella on oltava oikeus viittomiin.
Ilmeisesti sulla osaa lapsen sokeutumiseen, kun noin kimpaannuit asiasta.