Lue keskustelun säännöt.
Olen niin lapsellinen ja huono äiti, että riidat lapsen isän kanssa
26.02.2010 |
ovat uuvuttaneet mut niin, että se vaikuttaa jo lapsen ja mun väleihin. Emme ole olleet vuosiin yhdessä isän kanssa, mutta joudun olemaan häneen ja sukuunsa jossain kontaktissa jatkuvasti. Välimme ovat äärimmäisen kireät.
Koen, että olen helpottunut kun lapsi ei ole kotona. Ahdistun äärettömästi kun olen lapsen kanssa. Lapsi tarkoittaa samaa kuin ahdistus. Ennen en kokenut tällaista, olin vahvempi. Rakastin lasta yli kaiken, enkä halunnut olla hänestä hetkeäkään erossa. Rakastan kyllä vieläkin, mutta tunteeni ovat ristiriitaiset. Nyt vaan tuntuu, että en enää jaksa. Lapsen hellittely tuntuu raskaalta, en jaksaisi puhua hänen kanssaan. Monesti lähden ulos moneksi tunniksi, että saisin olla rauhassa.
Vaikka kuinka yritän ajatella toisin, mieleni palaa pian synkkyyteen. Tää on ihan hirveää.. Kaikenlisäksi lapsi puhuu isästään ja isän naisystävästä ja muista sukulaisista mulle, en halua kuunnella. Tulee oikeasti oksettava olo aina tuolloin. Voin fyysisestikin jo huonosti.
Niin, olen miettinyt että lapsi menisi isälleen asumaan. Isä kun vaan ei huoli.
No niin, haukkukaa mut nyt pystyyn.
Kommentit (2)
Jo tuo, että kirjoitat "Ennen en kokenut tällaista, olin vahvempi. Rakastin lasta yli kaiken, enkä halunnut olla hänestä hetkeäkään erossa" vaikutta vähän ylivirittyneeltä, huolestuttavalta.
Toivottavasti saat pian apua ja suhteet sekä lapseen että lapsen isään oikenevat. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksestasi ei selviä, millainen lapsen isä on ja mistä riitelette, mutta se on selvää, että olet yksinkertaisesti uupunut ja väsyneenä ja uupuneena et jaksa.
Sitä en tiedä, mitä kautta olisi mahdollisuus päästä psykologin juttusille, mutta se voisi auttaa.
Onko pakko olla kontaktissa lapsen isän sukuun jatkuvasti? Voiko pitää etäisyyttä ja isä hoitaa suhteet sukuunsa lapsen osalta.
Älä ota kaikkea taakkaa kannettavaksesi.
Lapsi on syytön, muista se.
Hyvä että lapsi saa puhua isästään ja isän sukulaisista, ei lapsi ymmärrä näitä aikuisten ongelmia.
Jonkun tukihenkilön tarvitset. Jos muu ei auta, mene terveyskeskukseen ja puhu lääkärin kanssa, hän varmaan osaa ohjata eteenpäin.
Tiedän, että on ihmisiä, jotka pystyvät "imemään toiset tyhjiin", sairastuttamaan, masentamaan, lyttäävät itsetunnon. Jos tällaisesta kyse, kannattaa ehdottomasti hakea apua, yksin et selvästikään jaksa.