3 v. ruotsinkieliseen päiväkotiin - miten käy suomen oppimisen?
Tyttö on saamassa paikan syksyllä päiväkotiin, jossa puhutaan enimmäkseen ruotsia. Kotona puhutaan vain suomea. Lapsi on nyt 2,5 vuotta ja puhunut muutaman kuukauden sujuvasti, lauseitakin tulee. Mutta, ryhmässä, tai varsinkaan isommassa porukassa puhetta ei tule juuri lainkaan.
Hän on aika arka muiden seurassa, mutta tykkää leikkiä paljon ja silloin tulee jutusteluakin. Kotona sen sijaan puhua pälpättää jatkuvasti ja ihan selvästikin, ainakin vanhemmat saadaan selvää. Puheen ymmärtämisessä ei ole ikinä ollut vaikeuksia.
Onko teillä kellään kokemuksia, miten käy suomenkielen opettelun, jos lapsi kuulee päiväkodissa ruotsiakin? Me vanhemmat olemme nyt saaneet pohdittavaksi (päiväkodin puolesta), pitäisikö pitää lapsi edelleen suomenkielisessä päiväkodissa siihen saakka, kunnes suomi on vahvaa.
Ja kuka pystyy arvioimaan, minkälainen kielitaito pitäisi olla 3 vuotta täyttäneellä, jotta vieraskielisessä päiväkodissa "pärjäisi"? Eikö kielelliset kyvyt ole vielä aika vaihtelevia lasten kesken?
Kyllähän hän varmasti oppii ymmärtämään vierasta kieltä, vaikka ei ihan heti pystyisikään vastaamaan ja tuottamaan puhetta.
Ja miten lapsen kielitaito kerkeää kehittyä puolen vuoden aikana, voiko tilanne olla silloin jo merkittävästi parempi?
Kommentit (21)
kaikki kielet mitä se kuulee normiympäristössä.
ei mitään hätää!
hyvä kun tulee nuorena jo opittua. se on tehokkainta!
t. kaverilla sujuvasti 4-kielinen muksu (3 kieltä kotona ja 1 tarhassa)
Itselläni on huono kielitaju ja opetamme lapsemme yksikieliseksi. (Mieheni äidinkieli on ruotsi, oppi täydellisen suomen 5-vuotiaana)
Mun mielestä tuo on aika vaikea tilanne. Me olemme 2-kielinen perhe, ja se toinen kieli kehittyy hitaammin ja myöhemmin. Lapsellahan on valtava kyky oppia ja omaksua uutta.
Toisaalta 3-vuotias on kyllä tosi pieni heitettäväksi sellaiseen ympäristöön, jossa pitäisi toimia kielellä, jota ei osaa. Oletteko laittamassa siis lasta kielikylpypäiväkotiin vai tavalliseen ruotsinkieliseen päiväkotiin?
Mä en kovin herkästi laittaisi pelkästään ruotsinkieliseen päiväkotiin, koska se on kyllä väistämättä aika iso stressi. Jos taas on kielikylpypäiväkoti, niin sitten kyllä.
Puhumistahan voi tukea sillä, että puhutte ja luette lapselle paljon. Tietysti voisi ajatella, että kävisitte vaikka leikkimässä sellaisissa perheissä, joissa lapset puhuvat ruotsia. Lapsi oppisi siihen, että aina ei ymmärrä ja silti leikin voi saada sujumaan.
Vieras päiväkoti, vieraat lapset ja hoitajat ja siihen päälle vieras kieli voi olla vaikea yhtälö. Ei tosin mahdoton.
yksityinen päiväkoti, jossa 3-4 -vuotiaiden ryhmässä aletaan suomen lisäksi puhua ruotsia. Esim., siellä on yksi täysin ruotsinkielinen hoitaja, ja joitain perusjuttuja (tervehtimiset, ruokailut jne.) hoidetaan ruotsiksi. Ei siis täysin vieraskielistä hoitoa.
-ap
oletko tavannut ihmisen joka ei hallitse äidinkieltään?
Kaikki oppivat ainakin yhden kielen ja osittainen toisen kielen oppiminen tai sen kuuleminen ei varmasti vahingoita lapsen äidinkielen oppimista pitkällä aikavälillä. Tilapäistä takapaikkia voi tulla mutta kyllä lapsena opeteltu kielitaito on aina suuri rikkaus myöhemmin.
Jotka huonon äidinkielen osaamisen takia kokevat kouluvaikeuksia jne.
ei lapsista tule somalian kielisiä vaikka päiväkodissa puhutaan somaliaa ja yksi työllistetyist hoitajista olisi somalian kielinen.
Sittenhän tuo on just hyvä tilanne. Huolehditte siitä, että lapsen kanssa puhutaan paljon ja niin, että lapsi saa itse vastailla. Luette paljon. Loruilette ja lauleskelette.
Puolessa vuodessa voi tapahtua tosi paljon puheen oppimisessa.
Kyllä mä sitten laittaisin lapsen sinne.
5
Kyseessä on kaksikielinen päiväkoti, jossa toinen kieli tulee vahvasti esille 3-vuotiaiden ryhmästä alkaen.
Lähinnä lapsille on kuvauksesi perusteella tarjolla ruotsin kielen kielisuihkuja 3-vuotiaasta alkaen.
jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsiakaan, näitä on erityisesti 1960- ja 1970-luvulla syntyneissä. Eivät oppineet edes suomea kunnolla kun suomenkielisten vanhempien käskettiin puhua ruotsia lapsille.
oletko tavannut ihmisen joka ei hallitse äidinkieltään?
Kaikki oppivat ainakin yhden kielen ja osittainen toisen kielen oppiminen tai sen kuuleminen ei varmasti vahingoita lapsen äidinkielen oppimista pitkällä aikavälillä. Tilapäistä takapaikkia voi tulla mutta kyllä lapsena opeteltu kielitaito on aina suuri rikkaus myöhemmin.
jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsiakaan, näitä on erityisesti 1960- ja 1970-luvulla syntyneissä. Eivät oppineet edes suomea kunnolla kun suomenkielisten vanhempien käskettiin puhua ruotsia lapsille.
oletko tavannut ihmisen joka ei hallitse äidinkieltään? Kaikki oppivat ainakin yhden kielen ja osittainen toisen kielen oppiminen tai sen kuuleminen ei varmasti vahingoita lapsen äidinkielen oppimista pitkällä aikavälillä. Tilapäistä takapaikkia voi tulla mutta kyllä lapsena opeteltu kielitaito on aina suuri rikkaus myöhemmin.
mutta jos tässä tapauksessa äiti miettii haittaako äidinkielen oppinmista se että kohta kolmivuotias kuulee ruotsia tarhassa niin taitaa mahdollinen haitta olla aika pieni.
ap:n alkuperäinen ajatus aina katoaa!
Ei ole ollut mitään ongelmia asian suhteen. Ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa ja jatkavat ruots. kouluun, puhuvat isänsä kanssa ruotsia. Minä puhun heidän kanssaan suomea ja me vanhemmat puhumme keskenämme suomea. Molemmat kielet ovat kehittyneet tasatahtia. Vanhemmalla pojalla on ainakin testien mukaan ikätasoaan vastaava tai parempi sanavarasto molemmissa kielissä.
Kaksikielisyys on rikkaus! Sinä nro jotain, joka sanoit että olet huono kielissä ja opetatte lapsen yksikieliseksi vaikka isän äidinkieli on ruotsi: Voi teitä! Eiköhän lapsen kielitajua olisi juuri parantanut se, että hän olisi alun alkaen oppinut kaksi kieltä. Luulenpa että silloin muidenkin kielien oppiminen on helpompaa.
että jos jonkun lapsi on kehityksessä ikätasoinen ja sanavarasto on ikätasoista. Jotta saadaan tuloksia mikä on keskiarvo osaamista pitää olla lahjaakkaampi ja heikkotasoisempia oppijoita, kaikki eivät ole juuri kuin sinun lapsesi.
Ihanne tilannehan tietysti on se että lapsi oppii kaksikieliseksi, mutta on niitäkin tapauksia jossa kaksikielisyyden tavoittelu sotkee täysin lapsen ja lapsi ei opi mitään kieltä kunnolla.
kaverit kaikki suomenkielisiä. Kielet olivat selkeästi erillään toisistaan, ei koskaan mitään ongelmaa. Vrt suomenkielinen äiti puhuu lapselle johdonmukaisesti suomea, britti-isä yhtä johdonmukaisesti englantia.
Lapsi ei opi opettelemalla vaan matkimalla. Laita lapsi ruotsinkieliseen päiväkotiin, puhukaa, lukekaa, lorutelkaa kotona lapselle suomeksi. Uuden kielen oppimisesta ei ole koskaan ollut kenellekään haittaa.
Kun lapsesi oppii jo pienenä indo-eurooppalaisen kielen ja ihan "vahingossa", päiväkodissa, hän oppii tosi helposti muita indo-eurooppalaisia kieliä (germaaniset, romaniset kielet) myöhemmin.
Kaksikielisyys on rikkaus! Sinä nro jotain, joka sanoit että olet huono kielissä ja opetatte lapsen yksikieliseksi vaikka isän äidinkieli on ruotsi: Voi teitä! Eiköhän lapsen kielitajua olisi juuri parantanut se, että hän olisi alun alkaen oppinut kaksi kieltä. Luulenpa että silloin muidenkin kielien oppiminen on helpompaa.
Kaksikielisyys olisi rikkaus, jos se olisi esim. suomi+englanti tai suomi+ranska.
Ruotsin kieltä tarvitaan vain ruotsissa. Jos aikoo sinne töihin/tekee sinne bisnestä, kielen ehtii ihan hyvin oppia aikuisena.
sen verran, että onko järkeä käydä päiväkotia, jossa opetetaan vierasta kieltä (paljon tai vähän, termeistä viis), jos ei mene kouluun kielipainotteiselle luokalle, jossa sitä kieltä opeteltaisiin ekalta luokalta lähtien?
Ja on myös paljon firmoja, joissa ruotsi on yhtiön kieli.
Minulla on vahva ruotsi ja tavattomasti on ollut siitä hyötyä vuosien mittaan.
että 5-vuotiaalla on äidinkieli tarpeeksi hallussa, jotta kielikylpy voi olla menestyksekästä.