Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisimme hyvätuloisia ystäviä
18.02.2010 |
Tuosta "kaverit on kateellisia" ketjusta tuli mieleen ongelma, josta me olemme "kärsineet". Eli suurin osa parhaista ystävistämme on aika pienituloisia. Eikä siinä sinällään mitään, he ovat ystäviämme siksi, koska ovat niin mukavia ja meillä on kivaa yhdessä. Mutta olisi kivaa, jos olisi myös ystäviä, joiden kanssa voisi tehdä asioita miettimättä aina sitä rahapuolta ja sitten miettimisen jälkeent tulee aina vastaus: ei me voida lähteä kun on vähän tiukkaa. Olisi niin kiva esim. matkustella ystävien kanssa, mutta eipä tuo onnistu meidän kaveripiirissä. Ja tuo "me ei päästä" ei tarkoita sitä, että kaverit ei haluaisi meidän kanssa matkustaa, vaan oikeasti rahan puutetta. Kerran olimme erään perheen kanssa reissussa ja siellä kyllä tuloerot tietyssä mielessä haittasi, vaikka meillä oli tosi kivaa. Ruokailut hoidettiin usein Mäkkärissa, vaikka olisimme halunneet mennä kunnolliseen ravintolaan, mutta heillä ei ollut rahaa. Mihinkään ex tempore huvitukseen ei voitu mennä. Mekään ei sitten viitsitty mennä ja pahoittaa heidän ja lastensa mieltä, mutta kyllä meille jäi vähän valju maku siitä lomasta.
Onko muilla samaa ongelmaa?
Kommentit (56)
me emme ole mitään rikkaita, mutta normitöissä normi tienistit, yht.6000 brutto. Eli ei todellakaan mitkään ihme tulot muuta kuin meidän muutaman naapurin mielestä.
Kaikki mitä teemme, tavan Tukholman risteilyt, kylpyläviikonloput, jopa mökkimatkat vanhempieni mökille keski-Suomeen jne. on naapureidemme mielestä rikkaiden pröystäilyä. Kaupungissamme olevat lastenkonsertit ja -elokuvat ovat kuulema vain teille rikkaille. Disney on ice-show aivan ylipröystäilyä (matkaa n. 100km).
Kyllä sapettaa, pitää jo hissukseen käydä tuollaisillakin normielämän jutuissa ja toivoa ettei lapset pihalla mitään paljasta.
En tiedä ovatko sitten naapurit ottaneet liian kovia lainaehtoja tms. kun kaikki kuitenkin samanlaisessa rivarissa asutaan.
Eli ymmärrystä ap:lle, en minäkään matkoilla tai edes arkena halua aina miettiä mihin mikäkin penni menee, vaikkei ylimääräistä säästöön jääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahtisin mielellani ulkomaille lomille ystava- ja lapsiporukassa niin etta voitaisiin vuokrata porukalla mokki/huvila tms.
Mutta kaveriporukassa ei talla hetkella ole yhtaan sellaista jolla tuosta vaan olisi rahaa moiseen.
Niinpa olemme tehneet reissuja lastemme koulukavereiden vanhempien kera ja ystavystyneet tata kautta uusiin ihmisiin.
Ja mekaan emme todellakaan ole mitaan varakkaita, mutta Suomen loman lisaksi (asumme Keski-Euroopassa) kaymme ainakin toisella ulkomaanlomalla ja yhdella viikonloppureissulla ilman lapsia.
Etsitte sellaisia rikkaita ihmisiä ystäviksenne jos haittaa köyhät ystävät eikä ole halua tehdä köyhien ihmisten juttuja niiden vahävaraisempien kanssa.
Mä en tunne rikkaita mutta jos menee vaikka Kauniaisiin pyörimään ja pimpottamaan jonkun ovisummeria sinne aidan taakse. Tai johonkin laskettelu/golfkeskukseen. Entä löytyisikö teidän työpaikoiltanne uusia ystäviä, niillä ehkä tulot ovat samaa tasoa?
Rohkeasti vaan hakua päälle!
Rikkaat ovat tuosta syystä juuri rikkaiden kanssa. (Muuten olisi niin nolo ystävyyssuhde)
kysyisin että oletteko ehdottaneet esim. sen vesipuistoon menon suhteen sitä että sinä ja miehesi otatte myös ne kavereitten muksut mukaan jotta he saisivat hetken kahdenkeskistä aikaa...? Minä ainakin suostuisin siinä vaiheessa ilomielin vaikka maksajana ois presidentti! =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He ovat miehensä kanssa ns. duunariammateissa, mutta hyväpalkkaisissa töissä. Ovat eläneet aina säästeliäästi ja nyt on velattomat talot, autot ym. ja lapset on jo aikuisia.
Töissä pitää kuulemma aina olla mahdollisimman köyhä ja kipeä, niin on kavereita. Jos erehdyt kertomaan vaikka että koko perhe on lähdössä laskettelemaan Lappiin, niin heti alkaa kuittailu. "On se hyvä, että toisilla on rahaa" on ihan yleisimmästä päästä. Koskaan ei saisi olla mitään kivaa tai onnellista elämässä, sillä sitä pidetään leuhkimisena ja elvistelynä. Jos jaksaa valittaa köyhyyttä ja sairauksia, niin ei ole safkiksella pulaa kavereista, sanoi siskoni. Ehkä toisen kurjuus, vaikka sitten teeskennelty sellainen, saa ihmisen tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi?
että voi käydä ulkona syömässä tai lomalla tehdä jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että voi käydä ulkona syömässä tai lomalla tehdä jotain?
Jos aivan kaikki raha menee esim. talon rakentamiseen niin eipä moinen enää ole mahdollista.
että voi käydä ulkona syömässä tai lomalla tehdä jotain?
Jos aivan kaikki raha menee esim. talon rakentamiseen niin eipä moinen enää ole mahdollista.
tuttavapiirissä törmännyt, vaikka useampikin on talon rakentanut. Ja ihan tavallista työväestöä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta AP kai ajoi takaa sellaista pientä spontaaniutta, eli että voisi tehdä mukavia asioita ilman hurjaa etukäteissäästämistä ja suunnittelua esim. matkoilla. Meilläkin on tuttavia, joilla on tosi niukat matkabudjetit, koska pelkkä matkalle lähtö on vaatinut paljon säästämistä.
Mekin tehtiin kerran tuttavien kanssa automatka Eurooppaan. Matka oli muuten oikein mukava, mutta me olisimme välillä halunneet jonnekin hyvään ja hienoon hotelliin yöksi, mutta he olivat budjetoineet koko perheelle max. 100 euroa per yö. Kun ehdotimme, että me menisimme omalla perheellä toiseen hotelliin, suuttui tuon toisen perheen äiti, kun oltiin yhdessä lähdetty reissuun. Ja heistä olisi tuntunut kurjalta, kun heillä ei ole varaa mihinkään ökyilyyn (tämä siis tuon äidin sanoin, ei minun). Näin tuo loma meni meillä "halpamatkaillessa" ja vähän himmensi meidän lomaa.
enkä kyllä havainnut minkäänlaista ylemmyydentunnetta, päinvastoin. Hänhän sanoi, ettei haluasi pahoittaa ystäväperheensä lasten mieliä, kun nämä eivät pääse huvittelemaan.
Asiallinen kommentti asialliseen ap:n viestiin.
Me olemme keskituloisia ja haluamme matkoilla syödä hyvin, mutta kohtuuhintaisesti. Ei siis mäkkäriä eikä paikan kalleinta ravintolaa. Teemme joskus jotain ihan yllättäinkin, kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen. Mutta emme siis voisi esim. lähteä lomakohteessa retkellel, joka maksaisi esim. 200 e / nuppi. Sitten voisi jo mennä budjetti suurikokoiselta perheeltä sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
halua käydä kalliissa paikoissa ruokailemassa ja ostaa kaikkea mahdollista kallista paskaa reissuiltansa..Sen vuoksi he ovat rikkaita :)
He ovat miehensä kanssa ns. duunariammateissa, mutta hyväpalkkaisissa töissä. Ovat eläneet aina säästeliäästi ja nyt on velattomat talot, autot ym. ja lapset on jo aikuisia.
Töissä pitää kuulemma aina olla mahdollisimman köyhä ja kipeä, niin on kavereita. Jos erehdyt kertomaan vaikka että koko perhe on lähdössä laskettelemaan Lappiin, niin heti alkaa kuittailu. "On se hyvä, että toisilla on rahaa" on ihan yleisimmästä päästä. Koskaan ei saisi olla mitään kivaa tai onnellista elämässä, sillä sitä pidetään leuhkimisena ja elvistelynä. Jos jaksaa valittaa köyhyyttä ja sairauksia, niin ei ole safkiksella pulaa kavereista, sanoi siskoni. Ehkä toisen kurjuus, vaikka sitten teeskennelty sellainen, saa ihmisen tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi?
Ai että mua korpeaa tällaiset ihmiset. Omasta elämänpiiristäni tunnistan vielä, että vaikka eläisi minkälaista kulutuspossun elämää, niin jos päästää suustaan kovaäänisiä vasemmistolaisia mielipiteitä, niin kaikki on OK. Mutta annas olla, jos poliittiset mielipiteet kallistuvat edes hieman oikealle ja sitten mainitsee vaikka, että kävimme ravintolassa syömässä (sen ainoan kerran puoleen vuoteen), niin jo alkaa jupina, että kun toisilla on rahaa ja voi voi ja on se niin väärin.
Miten on niin vaikea ymmärtää, että vaikka kaikki Suomen varallisuus laitettaisiin kasaan ja jaettaisiin tasan maan väestön kesken, niin jonkin ajan kuluttua toisilla olisi varaa ravintolaan ja toisilla ei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen keskipalkkaisessa työssä ja kaverini ovat samalla alalla tai matalapalkkaisemmassa työssä. Omista kavereistani on tullut meille myös perhetuttuja joiden kanssa olisi kiva reissata. Mutta... mieheni on erittäin hyväpalkkainen ja meistä on kiva reissussakin yöpyä hyvissä hotelleissa, syödä hyvin jne. Mutta emme voi koskaan lähteä reissuun näiden kaveriperheiden kanssa, koska omat tapamme vaikuttaisivat pröystäilyltä. Muutenkin pitää koko ajan "suodattaa" sitä, mitä tekee, ostaa jne. jotta ei vaikuttaisi liian hyvin toimeentulevalta.
Ihmettelen että kukaan edes haluaa olla ystävänne. Todella törkänkuuloista tekstiä. Jos haluat levitellä perheenne varallisuutta niin kuvaa vaikka video youtubeen euroista joita pinoat kasaan ja jossa uit aamuisin.
Ystävyys ei ole rahaa. Se on sitä että hyväksyy toisen semmoisena kuin toinen on.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin niin rikkaita ystäviä, ett ne maksais munkin elämän.