Muuttuiko elämäsi paremmaksi muutettuasi omakotitaloon?
Alkaa taas talokuume nostaa päätään, saa jopa pakkomielteen oireita. Auttakaa nyt naista hermoromahduksen partaalla: asuakko vanhassa rivarinpätkässä ahtaasti vai muuttaa taloon/ rakennuttaa talo? Ekassa vaihtoehdossa olisi varaa muuhun elämään toisessa sitten nautitaan kodin seinistä yhdessä :-)
Kommentit (37)
Eksyin Etuoven sivuille ja meinasi livahtaa vastaukset ohi. Kaikki vastanneet ovat sitä mieltä että okt-asuminen on enemmän plussaa kuin miinusta. Onko täällä sitten ketään joka olisi luopunut keskusta-asumisesta ja muuttanut okt-alueelle kauemmas, miltä tämä on tuntunut?
Pelottaa todella tuo rakentamisen raskaus ja kalleus, mutta omassa hintaluokassa on vähän hintelästi hyviä tarjolla. Yksi olisi mutta nykyistä kotia ei ole vielä tietenkään pistetty myyntiin kun vielä pähkäillään.
Se mietityttää että luovunko mahdollisuudesta matkustaa, jatko-opiskella, pitää vuorotteluvapaita pelkän asumisen takia. Onko se näitä asioita (=valinnanvapautta) vasten arvioituna sen arvoista.
ap
muutama vuosi katseltiin ja sitten päätettiin, että tämä jää nyt tähän ja me lähdetään kantakaupunkiin, missä on meri, palvelut, puistot, cafeteriat, arkipäivän virikkeet ja muita ihmisiä.
Lähiö näyttäytyi meille kokoomuslaisena takapajulana
ompahan sekin nähty
Täällä kokoomuslaisessa takapajulassa suhtautuminen tuntuu olevan sitä että jos et asu okt:ssa olet luuseri, myös lapsesi ovat luusereita. Vaikka okt houkuttelisikin ahdistaa moinen ajattelu.
Tosin aloimme siirtymän pikkuhiljaa asuen ensin kiinteistömuotoisessa paritalossa, jossa pääsi lumitöiden ja pihan laiton makuun.
Me rakensimme, joten oli ihanaa kun sai muuttaa kotiin, jossa kaikki oli itse valittua. Toisaalta katsoimme vakavissamme myös vanhoja omakotitaloja, joissa edessä olisi ollut mitava remontti.
Oma kunnollinen piha, ei seinänaapureita, oma päätösvalta, paljon tilaa, omalle perheelle suunniteltu ratkaisu ovat niitä plussia.
Tietty työtä ylläpidossa on enemmän, mutta koetaan esim. pihan laittaminen harrastukseksi.
Varmaan jostain ollaan jouduttu luopumaan asumisen vuoksi, mutta olemme enemmän kotikissoja ja tuntuu ihan kivalta laittaa se raha asumisväljyyteen ja -mukavuuteen kun sitä tilaa tarvitaan. Laina pienenee nykykoroilla mukavasti ja jos tosissamme alkaisimme miettimään kulutustamme, ei tarvitsisi luopua yhtään mistään.
Ensimmäiset 2 vuotta korkojen ollessa korkeimmillaan ja lainan suurimmillaan ja samalla halutessamme lyhentää lainaa vähintään 60 %:lla kuukausierän suuruudesta, tuntui että kaikki menee asumiseen. Kuitenkin jo parin vuoden jälkeen alkoi helpottaa erityisesti koronlaskun ansiosta ja samalla myös pitkällä tähtäimellä, koska laina lyhenee nyt nyt tosi kovaa vauhtia. Vaika korot nyt noususivat, olemme saaneet pääomaa pienennettyä jo niin hyvin, ettei korko enää vaikuta kauheasti talouteemme.
Esim:
*kaikissa omakotitaloissa ei ole omaa rauhaa, postimerkin kokoisilla tonteilla ei iltaa istuta sen kummoisimmin mitä rivarisssa.
*onko palveluita lähellä ja TARVITSEEKO niitä. Jos asuu "keskellä ei mitään" on lapsilla pitkä matka kouluun (millä kulkevat, koulukyyti on jos riittävän pitkä matka mutta millaisin aikatauluin se kulkee) kauppoihin pitkä matka (=kaksi autoa pakko olla) jos ei julkisia kulje läheltä/vain pari kertaa päivässä miten pääsee (ilman omaa autoa) töihin ja lapset harrastuksiin/kavereille jne.
*millainen on oma taito/varallisuus esim. tehdä remonttityöt itse, entä puutarhan hoitaminen jne. Kun on piha, menee sen laittamiseen ja ylläpitämiseen yllättävän paljon rahaa, kerrostalossa asuva ei välttämättä tiedä paljonko. Joillekkin em. ovat mieluisia harrastuksia, joillekkin pakkopullaa.
Me muutimme vielä haja-asutus alueelle. Ihanaa kun kaikki kauppareissut ym käy niin nopeasti. Ei ole kauheita ruuhkia. Paitsi sitten samat ruuhkat kehä3 lähtien.
Autot saa olla omassa pihassa vaikka pitkittäin ja poikittain, eikä ole rajoituksia koska niitä saa lämmittää ja millä tehoilla.
Ja se että kaikki asumiseen ja elämiseen vaikuttavat päätökset saa tehdä yksin!
Elämänlaatu parani huomattavasti kun ei ole seinänaapureita eikä tarvitse kysellä keneltäkään lupia tekemisiin.
Asutaan nyt hevon kuusessa, joka paikkaan mentävä autolla. Ei ole lähikauppaa (aiemmin oli 5min kävelymatkan päässä, nyt 15 min autolla...), ei Ärrää, eikä mitään muutakaan.
Miehen perässä tänne muutin. 5v olen täällä asunut, enkä tosiaan ymmärrä mitä ihanaa on omakotitalossa? Muuttaisin kiljuen takaisin kerrostaloon vaikka heti paikalla.
En ole ikinä haaveillut omakotitalosta, vaan joutunut tänne olosuhteiden pakosta... Ihan sama vaikka onkin neliöitä kolme kertaa enemmän mitä kerrostalossa, mutta tää ympäristö on kyllä tosi ankea... Peltoa, maaseudun rauhallisuutta yms, evvk!
Enää en as.oy muotoiseen asumiseen lähde, jos se vaan mitenkään on minsuta kiinni.
Rakastan omaa pihaa ja sitä, ettei tarivtse otaa koko ajan huomioon muiden mielipiteitä. Sa tehdä juttuja joita haluaa ja ola tekemättä niitä joita ei halua.
Varsinkin kesät ovat ihania, kun pihasta tulee olohuoneemme :)
Oma tupa, oma lupa, kyllä se niin vaan on, ja ihanaa!
Muutettiin pk-seudun hässäkästä maaseudun rauhaan vanhaan omakotitaloon eikä yhtään ole kaduttanut! Päinvastoin, on kivaa ku kodissa/pihalla voi harrastaa sisustusta ja remontointia, puutarhanhoitoa, liikuntaa, ja koko perhe on yhdessä! Ja rauha, ei häiritse liikenne tai lentokoneet.
Kaikille maalla asuminen ei kai sovi, mutta me on viihdytty paremmin ku luultiin.
Täydellistä asuinpaikkaa tuskin on, paitsi tietysti ehkä jos rahaa pursuaa ovista ja ikkunoista, siis toisin kuin yleensä lapsiperheillä. Maalla asumisen isoimpana miinuksena voisin mainita pitkät etäisyydet töihin ja shoppailemaan, ja kahden auton tarve.
Mutta jos laskee plussat ja miinukset niin reilusti plussalle päästään!!!!
Vihaan tätä pihanhoitoa ja elämää uudella pientaloalueella. Naapurikyttäystä ja pätemisen tarvetta. Lisäksi ikävöin mukavia kerrostalonaapureitani. Olen viimeksi käynyt talomme pihalla varmaan joskus elokuussa.
Peltoja ja pitkiä välimatkoja en kaipaa. Minuakin alkoi kiinnostaa as.os.yhtiömuot.okt-asuminen, onko kokemuksia? Emme ole käsistämme käteviä joten rempat ym. täytyisi ulkopuolisella teetättää. Siksi pitäisi olla uusi (=hyväkuntoinen) talo....
haaveilee ap (pitäisi olla jo nukkumassaa.....)
Uudehko omakotitalo vanhalta asuinalueelta. Piha valmis ja ihana (marjapensaat, omenapuut, leikkimökki, keinut, istutukset...). Talo silti uudenveroinen, ei remonttihuolia. Alkuperäiset omistajat tehneet loistavia, aikaa kestäviä sistustusratkaisuja ja tilat aivan loistavat lapsiperheelle.
60-luvun kerrostalosta (jossa sai tapella joka remontin aloittamisen puolesta) muuttaneelle tämä on idylli! Järven ranta lähellä, samoin luontopolut ja kioski, ruokakauppaan 1km ja asemalle saman verran... Suosittelen!
mutta omakotitaloasumisessa tai kerrostalossa en hirveästi eroja ole itse asumisessa huomannut. Omakotitalossa pitää enemmän hoitaa taloa ja tehdä lumitöitä. Enemmän kai se ratkaisee millaisella alueella se omakotitalo tai kerrostalo on.
muuttui myös työläämmäksi. Kerrostalossa ei ollut esim. jatkuvaa lumenluontia.