meillä 1 lapsi ja toinen mahassa,mies ei edelleenkään ole kosinut minua
vaikka tästä on ollut puhe jo hieman ennen lapsia,tahtoisin edes kihloihin ja myöhemmin naimisiin,kun on rahaa enmpi jne. Mies on sanonut että olen hänen elämänsä nainen ja haluaa naimisiin mutta ei vielä koska se on niin iso asia?!?!no mitä hemmettiä sitten kuitenkin pelkää.jotenkin hävettää olla miehen "tyttöystävä" vaikka asummekin yhdessä ja olemme yhtäsitoutuneuta toisiimme ja lapsiin kuin naimisissa olevatkin. Meillä ei lainoja tms,asumme vuokralla,emme edes autoa omista..harmittaa vaan :( olen "uhannut" itse kosia mutta mies ei sanonut oikein mtn,enkä toisaalta halua,haluan tulla kosituksi
Kommentit (29)
että mies vaan selittelee sulle tekosyitä tukkiakseen sun suun naimisiinmenopuheista. Jos hän tosissaan olisi sitoutunut sinuun niin suostuisi kyllä naimisiin kanssasi.
Tuntuu olevan miehille niin yleistä, että roikottavat naistaan naimattomana, koska eivät koe hänen olevan Se Oikea. Selittelevät kyllä ummet ja lammet ja nainen hyväuskoisena uskoo kaikki (teko)syyt. Sitten jos Se Oikea tulisi vastaan niin mies olisikin heti valmis naimisiin.
Mies voi selitellä naiselle ihan mitä tahansa, mutta teot ne puheet toteen näyttää. Jos mies on tosissaan sitoutunut naiseen niin kyllä hän myös naimisiin menee.
edes! siis sun miehelle noi sanat.
sit voi alkaa avata vaikka tilin johon säästää häitä varten.
ihme jos noi lapsia tehdä mutta ei naimisiin? enempi sitoutuu kun on lapset kuin ei olis.
miksi pitäisi mennä naimisiin.
Mitä se muuttaa? Lasten saaminen jonkun ihmisen kanssa sitoo paria paljon enemmän yhteen kuin joku avioliittopaperi. Avioliitosta voi aina erota eikä toista tartte nähdä enää koskaan, jos niin haluaa. Mutta jos on lapsi, niin exän kanssa joutuu olemaan tekemisissä myöhemminkin. Joten sen takia, mielestäni lapset sitovat puolisot enemmän yhteen kuin mikään muu.
suuri osa avioliitoista on kuitenkin koko elämän ajan kestäviä. Ja suurempi todennäköisyys eroon on naimattomana avoliitossa olemalla, koska avoerot ovat moninkertaisesti yleisempiä kuin avioerot. Mutta jos jo etukäteen pelkää avioeron tulevan, ei silloin kannatakkaan mennä naimisiin.
Olemme täysin sitoutuneita toisiimme ja perheeseemme ilman sormusta sormessa!!! eihän se sitoutuminen toiseen tarkoita naimisiin menoa.ei se ole mikään pam,nyt olen sinuun sitoutunut,en tee ikinä mitään pahaa,en petä en jätä. kyllä se sitoutuminen tulee ihan muista asioista kuin naimatodistuksesta
kerran eronnut VAIKKA olisikin yhteisiä lapsia. On vain yhteinen nimittäjä eli lapset, mutta jos on erottu, ei ainakaan molemmat ole sitoutuneet. Mikään ei sido ihmisiä toisiinsa niin kuin sitoutuminen. Sellainen asenne, että haluan olla juuri hänen kanssaan. Siihen ei tarvita lapsia, asuntovelkaa eikä muutakaan. Sellaisen ihmisen ei ole syytä vetkutella tai selitellä.
En ymmärrä tuota, että jotkut eivät ole valmiita menemään naimisiin puolisonsa kanssa, mutta ovat valmiita roikkumaan suhteessa vain lasten takia. Sillä siltä se kuulostaa, jos siis sitoutumisen perustana on vain lapset, että pariskunta on yhdessä vain lapsen takia. Yleensähän parisuhteessa kuitenkin ollaan ja pysytään rakkaudesta puolisoon ja jos tilanne on tämä niin se johtaa myös avioliittoon juuri sen rakkauden takia, jota tuntee puolisoon. Ja avioliittoon haluaa, oli sitten lapsia tai ei, osan kohtaloksi kun voi koitua lapsettomuuskin. Mutta siitä huolimatta sitoutuvat toisiinsa loppuelämäkseen, rakkaudesta toisiinsa.
ite halusin naimisiin mies sanoi aina vaan et kun 10v tulee täyteen sit mennään naimisiin.
luovutin koko asian enkä jakanut enää jauhaa kun luulin hänen olleen vähemmän tosissaan.lapsia siunautui jo neljä ja kunnes 10v tuli täyteen en muistanut asiaa edes enää koska olin sen mielestäni painanut pois ja 10v tuli täyteen ja mies kosi ja naimisiin mentiin.hyvää kannattaa odottaa ja nyt jälkeenpäin tajuan et mies halusi jollain tavalla varmistaa että suhde on sitten luja.nyt ollaan oltu 16v yhdessä.5 lasta ja talo hankittu ja olemme onnellisia ja edelleen rakastuneita.
ei kannata heti rynnätä naimisiin jos suhde on lyhytaikainen.
kokemuksesta voin sanoa et kavereista pari on eronnut kun menivät hätäisesti naimisiin.
vaikka tästä on ollut puhe jo hieman ennen lapsia,tahtoisin edes kihloihin ja myöhemmin naimisiin,kun on rahaa enmpi jne. Mies on sanonut että olen hänen elämänsä nainen ja haluaa naimisiin mutta ei vielä koska se on niin iso asia?!?!no mitä hemmettiä sitten kuitenkin pelkää.jotenkin hävettää olla miehen "tyttöystävä" vaikka asummekin yhdessä ja olemme yhtäsitoutuneuta toisiimme ja lapsiin kuin naimisissa olevatkin. Meillä ei lainoja tms,asumme vuokralla,emme edes autoa omista..harmittaa vaan :( olen "uhannut" itse kosia mutta mies ei sanonut oikein mtn,enkä toisaalta halua,haluan tulla kosituksi
Me siis mieheni kanssa rakastetaan toisiamme iahn täysillä,olemme vieläkin välillä kuin vasta rakastuneet :) olemme siis suhteessa ihan rakkaudesta,emme lapsen takia :) ja olemme todellakin sitoutuneita,meillä paljon hellyyttä ja flirttiä arjessa. Mutta mies ei vain pidä naimisiin menoa tärkeänä,koska kuten moni muukin täällä sanonut se ei muuta mitään! meille tulisi vain yhdet juhlat lisää,iso lasku ja sama sukunimi.mutta suhdetta se ei muuttaisi. itse taas haluan ne juhlat ja perinteisesti sormuksen sormeeni,en tiedä miksi koska minunkaan mielestä naimisiin meno ei ole välttämätöntä. on jotenkin vanhanaikaista ajatella että vain naimisissa olevat ovat vakavasti sitoutuneita. me olemme aivan yhtä onnellisia,sitoutuneita kuin sinäkin naimisissa oleva,ehkä jopa onnellisempia ;) mutta silti haluan ne JUHLAT. haluan juhlia minua ja miestäni ja liittoamme,yhteistä taivalta,ja pukeutua hääpukuun kampauksineen ;)
ei pakko niiiiin isoja häitä pitää.
meillä oli "ehto" että ensin naimisiin ja sit lapsia. mun periaate.
Avioliittoon sitoutuminen ja prinsessahääjuhla ovat ihan eri asioita.
ja sinä haluat juhlia ihan täysillä, niin ihmettelenpä ettei miehesi halua tehdä sinua onnelliseksi suostumalla niihin juhliin jos kerran asian on hänelle yhdentekevä, mutta sinulle tosi tärkeä.
ei pakko niiiiin isoja häitä pitää. meillä oli "ehto" että ensin naimisiin ja sit lapsia. mun periaate.
haluttiin. Ei ehtoja, ei järkisyitä eikä ajatustakaan lapsista siinä vaiheessa.
Meillä ei kosinut kumpikaan. Päätettiin vaan mennä naimisiin. Ei kovin romanttista, mutta hyvä näin.
Onpahan miehen pakko vastata jotain!
tekemällä, niin sehän ei tietenkään onnistu. Jos taas olette yhtä sitoutuneita kuin naimisissa olevat, niin väliäkö sillä kosinnalla on? Puhua voi mitä vaan, mutta jos ei kuitenkaan sitoudu, niin sitten ei puheista huolimatta halua sitoutua.
Et sä mikään tyttöystävä ole vaan avokki.
meillä 2 lasta, 0 kosintaa, 0 sormusta.
miehen mielestä se ei muuttaisi mitään, hän ei niin perusta avioliitosta.
minä haluaisin lisää "yhteenkuuluvuuden" tunnetta avioliiton solmimisesta, ja myös Jumalan siunauksen liitolle. Mies ei usko Jumalaan, joten hänellä ei tällaistakaan syytä ole avioliittoa puoltamassa. Hän on sanonut jo sitoutuneensa tähän suhteeseen ilman noita "rituaalejakin".
Minä kyllä en suostuisi lapsia tekemään ellen olisi naimisissa. Jos ei ole naimisissa ei saa perhe-eläkettä jos puoliso kuolee, se voi olla isokin raha jos on ollut kauan työelämässä.