Mieheni loukkaantui kun en halua synnyttää ilman kivunliveitystä.
Hänelle se olisi kunnia-asia että lapsemme saa tulla maailmaan luonnollisesti, mutta minua pelottaa se eikä mieheni jaksa ymmärtää minua.
Olemme umpikujassa, miten saan miehen mielen muuttumaan?
Kommentit (41)
Hänelle se olisi kunnia-asia että lapsemme saa tulla maailmaan luonnollisesti, mutta minua pelottaa se eikä mieheni jaksa ymmärtää minua.
Olemme umpikujassa, miten saan miehen mielen muuttumaan?
Eikö ihmisillä OIKEASTI OLE MUUTA TEKEMISTÄ KUIN KINASTELLA NÄIN LAPSELLISESTA ASIASTA??
miten se miehellesi (!) olisi kunnia-asia, kun sinä sen lapsen synnytät?
Miehesi saa itse synnyttää lapsen ilman kivunlievitystä, jos pystyy ja haluaa. Eiköhän se nykymaailman lääketieteen keinoilla jotenkin onnistuisi.
Eihän tuollaista miestä voi ollakaan. Eihän? En usko vaikka miltei mikä hyvänsä muu voisi olla tottakin..
synnytyksestä mutta ei tullut hankittua lasta hänen kanssaan sattuneesta syystä. Ex oli tosiuskovainen ja sitä mieltä että vasta synnytettyään kovilla tuskilla nainen hyvittää sen että vei paratiisin (Eeva kaikissa naisissa) ja lunastaa itselleen taivaspaikan. Aika moni uskis uskoo näin seurakunnassamme!
synnytyksestä mutta ei tullut hankittua lasta hänen kanssaan sattuneesta syystä. Ex oli tosiuskovainen ja sitä mieltä että vasta synnytettyään kovilla tuskilla nainen hyvittää sen että vei paratiisin (Eeva kaikissa naisissa) ja lunastaa itselleen taivaspaikan. Aika moni uskis uskoo näin seurakunnassamme!
Kaikenlaisia sekopäitä sitä onkin! Ei taida olla ihan tavallisesta evlutista kyse, saako kysyä, mikä suuntaus on kyseessä?
Ex oli tosiuskovainen ja sitä mieltä että vasta synnytettyään kovilla tuskilla nainen hyvittää sen että vei paratiisin (Eeva kaikissa naisissa) ja lunastaa itselleen taivaspaikan. Aika moni uskis uskoo näin seurakunnassamme!
Sun ei tarvi välittää hänen mielipiteestään tässä asiassa paskan vertaa. Koko asia ei edes kuulu hänelle! Asiasta ei siis tarvi kinastella, eikä edes keskustella. Sinä päätät sitten mitä haluat ja kerrot sen siellä synnärillä, ei se henkilökunta sielläkään miestäsi kuuntele vaan ainoastaan sinua :)
se kipu voi toisessa synnytyksessä olla aivan erilainen kuin ensimmäisessä.
Minä sain 1. synnytyksessä epiduraalin mutta toisella kerralla synnytinkin luomuna (en omasta halusta, mutta se vaan meni niin). Kaikesta huolimatta toinen synnytys oli paljon helpompi ja kivuttomampi kuin ensimmäinen.
Onnea ap synnytykseen =)
Pidä vain pääsi ja pyydä kivunlievitystä tarvittaessa.
Ja kannattaa muistutta myös, että normaalisti alkava synnytys saattaa päättyä sektioon, siinä ei miehen mielipiteitä kysellä, jos äiti tai vauva on vaarassa.
synnärillä, miksi HÄN haluaa syynytyksen, jossa ei ole kivunlievitystä, ja sitten katsotte, mitä henkilökunta sanoo!
Oliko hän sitten hirveän pettynyt, kun ekalla kerralla "jouduit" turvautumaan epiduraaliin? Oletko sinä hirveä syntinen?
Hänhän ei sitä asiaa päätä vaan yksin sinä.
Sunhan ei oo pakko sitä ees päästää koko synnytykseen mukaan.
Mikä umpikuja tää nyt muka on? Sehän on ihan sama mitä mieltä miehesi tosta on! Kun miehellesi tehdään joskus joku operaatio, niin ei muutakuin ihmettelet yhtä isoon ääneen, että aiotko TODELLA ottaa nukutuksen yhden pikku leikkauksen takia?
mikä mies! voi jeesus sentään. älä välitä vähääkään miehesi mielipiteestä tuon asian suhteen. jos haluat kivunlievitystä, niin silloin otat sitä.
vai ihan umpikujassa.
idiootti provooooooooo.
Minä olen omasta halustani synnyttänyt lapset ilman lääkkeiltä mutta vähän korvaani särähti viimeisimmällä kerralla kun kätilö arvioi että kun on kaiken sen kivun joutunut kärsimään niin rakkaus sitä vauvaa kohtaan olisi jotenkin suurempi. Itse en usko tuohon ollenkaan.
Siitä ei edes neuvotella hänen kanssaan. Vain sadisti vaatii naista kokemaan kipua, kun se ei ole välttämätöntä.
Ja jos mun mies sanoisi noin mä en olisi ottanut häntä mukaan synnytykseen. Vaikka olisi pitkin hampain myönnellyt etukäteen että ok, ota nyt sitten piikkis, ei hänestä taatusti olisi tukea mulle synnytyksessä. Miehellä ei ole synnytyksessä muuta virkaa, kun olla tukena! Ja jos lapsellisesti ajattelee kunniakkaana ilman kivunlievitystä synnyttämistä.. toistan jo itseäni.
Siis tämä on ihan fifti-fifti, voisi olla makoisa provo, tai sitten parisuhde joka ei ole ihan tasapainossa.
Hyvää jatkoa sinulle kuitenkin ap!
synnytyksestä mutta ei tullut hankittua lasta hänen kanssaan sattuneesta syystä. Ex oli tosiuskovainen ja sitä mieltä että vasta synnytettyään kovilla tuskilla nainen hyvittää sen että vei paratiisin (Eeva kaikissa naisissa) ja lunastaa itselleen taivaspaikan. Aika moni uskis uskoo näin seurakunnassamme!
tosin kumpikaan meistä ei ole sukujuuriltaan suomalainen joten myös kulttuurisia eroavaisuuksia exän asenteeseen liittyy. Nykyisin seurustelen suomalaisen miehen kanssa joka hyväksyy kivunlievityksen.
Gen 3:15 "To the woman he said: "I will intensify the pangs of your childbearing; in pain shall you bring forth children."
"She was no less human than any other woman and therefore inherited the curse."
koska kivunlievitykseksi voidaan lukea muutkin kuin lääkkeellisesti tehtävä kivunlievitys..
tsemppiä synnytykseen..
kannustan tekemään niin kuin siinä tilanteessa parhaalta tuntuu otit sitten epiduraalin tai et.. lähde avoimella mielellä synnyttämään..
voisit ehkä miehellesi kertoa myös omista ajatuksistasi ja voisitte yhdessä ottaa selvää eri kivunlievitysmenetelmistä..
jos esim. avautumisvaiheessa koet pärjääväsi vielä ilman lääkkeitä voit miehesi kanssa pohtia keinoja joita hän voi tehdä kanssasi kipua lievittääksesi.. ennen lääkkeellisen kivunlievityksen ottamista..
jaksamista :)