Mieheni loukkaantui kun en halua synnyttää ilman kivunliveitystä.

että sinähän ne kivutkin koet, joten on sinun asiasi päättää haluatko niitä lievittää.

etukäteen? Eiköhän se siinä tilanteessa selviä onko lääkkeellistä kivun lievitystä pakko ottaa vai ei. Jos on pakko, niin mitä siinä sitten mies märisemään. Jos pärjää ilman, niin mitä sinä siinä sitten märisemään.

sano sille, että työntää esimerkiksi hunajamelonin perseesensä ja keskustelette sitten lisää.



mutta oikeasti, sun päätös, joka ei kuulu miehellesi pätkääkään

Miten miehesi kehtaa loukkaantua tuommoisesta, ymmärrän täysin sen että haluat kivunlievityksen ja niin pitäisi miehesikin, on se meinaa aika kivuiliasta touhuu. ja tuleehan lapsi luonnollisesti, eriasia olisi sektio. en vaan voi ymmärtää.

heti perään vesimelooni ilman kivunlievitystä, niin jutellaan sitten vasta uudelleen.

Käske sitä ponnistamaan meloni ulos perseestään ja kysy, kelpaisko vaikka burana?



Oikeasti, asia ei kuule miehellesi MITENKÄÄN. Ei siis yhtään mitenkään. SINÄ synnytät, sinä teet kaikki päätökset asian tiimoilta. Sinun ei tarvitse muuttaa miehen mieltä, koska asia ei kuulu hänelle ollenkaan. Hän voi olla vaikka sitä mieltä, että lapsen olisi hyvä syntyä kuussa, ihan sama. None of his business.



Toivottavasti suhteenne on muuten ok, nimittäin pikkasern oudolta kuulosta tuollainen käytäs miehen puolelta...

sinun tarvitsevan kivunlievitystä (jos tarvitset).



Minä tosin en ottaisi näin ajattelevaa miestä mukaan synnytykseen. On kyse minun kehostani, jota mieheni ei omista sekä lapsen hyvinvoinnista (toimitaan niin kuin on järkevää hoitohenkilökunnankin näkökulmasta). Siihen en kaipaisi miestä lausumaan kuolemattomia mielipiteitään.

kyllä miltä synnytyskipu tuntuu, enkä sitä halua kokea ilman puudutusta.



Ensimäisen synnytin epiduraalin avulla ja toiselle haluaisin myös puudutteen, mutta tampio mieheni on sitä vastaan.





Ap

Kokeile edes. Sitä paitsi siinä tosi paikan tullen miehen mielipiteellä ei ole mitään merkitystä!



Nimim. kaksi lasta kolmesta ilman kivunlivitystä synnyttänyt (ei tosin vapaaehtoisesti, vaan siksi kun toinen oli syöksysynnytys ja kolmannen synnytyksen kohdalla lääkäri tuli paikalle liian myöhään)

Sano, että synnytyskipua on verrattu raajan amputoimiseen ilman puudutetta. Olisiko hän valmis sellaiseen, ihan luomumeiningin ilosta?



Onko miehesi muutenkin jotenkin fanaattinen? Kontrollifriikki?

Hän ottaa itselleen esim. päänsärkylääkettä vasta siinä vaiheessa, kun makaa migreenin kourissa pimeässä huoneessa pystymättä tekemään mitään. Antibioottia hän ei ottaisi ennen kuin pää on kainalossa, sikainfluenssarokotteesta puhumattakaan.



Ei hän kuitenkaan minun päätöksiini ole puuttunut - esim. kivunlievitykseen synnytyksessä. Eihän hän sitä vauvaa ulos puske!

Tuleeko ero vai etkö suostu synnyttämään ollenkaan?

: P

Yrittääkö muutenkin määräillä sinua ja ratkaisujasi muissakin asioissa?

Hän yrittää vahvasti hallita - ja mielestäni vieläpä alistaa - sinua. Toki hänellä saa olla omat mielipiteensä, mutta ei hän voi määrätä tällaisia asioita sinun puolestasi. Eikä hän mene rikki siitä, vaikka loukkaantuukin.



Saanko kysyä, minkä ikäisiä olette?

sinun näkemyksiäsi ja kokemuksiasi?

Näytä tämä ketju hänelle ja keskustelkaa sen jälkeen uudelleen. Älä sano, ettet uskalla näyttää ketjua miehellesi.

Tämä on toinen raskauteni ja tiedän kyllä miltä synnytyskipu tuntuu, enkä sitä halua kokea ilman puudutusta. Ensimäisen synnytin epiduraalin avulla ja toiselle haluaisin myös puudutteen, mutta tampio mieheni on sitä vastaan. Ap

Miehen mielipide tässä on about yhtä tärkeä, kuin minun mielipiteeni Bolivian ulkopolitiikasta.



Anna miehen loukkaantua ihan rauhassa. Pidä puolesi, älä anna miehen sekaantua asiaan, joka ei hänelle kuulu yhtään mitenkään.



Toivottavasti miehesi ei ole muutenkin kusipää, vai onko?

onnistu ilman kivunlievitystä. Minulla on kaikki synnytyksen pysähtyneet kolmeen senttiin (vaikka kuinka keskityn kivusta huolimatta rentoutumiseen, supistukset minuutin välein). Siinä on sitten junnattu niin kauan, että olen saanut epiduraalin ja oksitosiinin.

joilla voisi kiillottaa kunniaansa?



Kysyt, miten saat miehen mielen muuttumaan. Ei sinun tarvitse. Anna hänen ajatella, mitä ajattelee ja synnytä sillä tavalla, kun parasta on sinulla ja lapsellesi. Jos tarvitset kivunlievitystä, toivottavasti saat sitä riittävästi. Jos et tarvitse, onneksi olkoon luomusynnytyksestä!



Luuletko, että miehesi alkaa jankkaamaan aiheesta vielä synnytyssalissa?

Saatte vähän perspektiiviä.



Kukaan ei todellakaan voi määrätä, ettei vaimo saa käyttää kivunlievitystä synnytyksessä. Tuo raajan amputointikipu lienee aika hyvä vertailukohta.



Minkä ihmeen takia asia on edes hänelle niin tärkeä? Onko ilman kivunlievitystä synnyttäjä jotenkin parempi ihminen hänen mielestään vai mistä on kiinni? Pitää kavereille kehuskella, että ihan luomuna tuli?

Miehesi kyllä käyttäytyy kovin omituisesti. Meillä kun on tätänykyä ihan lain suoja omaan ruumiilliseen koskemattomuuteen. Ennen olisi mies voinut päättääkin vaimon kohtalon, ja jos itsemurhan yrittäjä jäi henkiin, niin joutui vankilaan. Eli miehesi pyyntö on totaalisen kohtuuton. Minä varmaan kohauttaisin korkeintaan hartioita.